Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Keywords:
Verovähennysoikeuden poisto – luokkataistelun uusi kierros
07.08.2025 - 11:30
Ammattiliittojen yhteisessä tiedotteessa (5.8.) dosentti Timo Viherkenttä toteaa, että kyseessä olisi poikkeuksellinen verosanktio, joka rikkoo verotuksen keskeisiä periaatteita. Kuva Emma Grönqvist.
Kun Orpo-Purran hallitus päätti kevään puoliväliriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, se ei ollut pelkkä budjettitekninen toimenpide. Se oli ideologinen isku – suora hyökkäys työväenluokan yhteisvaikuttamisen rakenteita vastaan. Kapitalismin koneisto ei lepää, ja nyt se yrittää purkaa lisää kollektiivista toimijuutta.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kiteyttää tilanteen: "Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio."
Dosentti Timo Viherkenttä muistuttaa, että jäsenmaksut ovat luonnollisia vähennyksiä, jotka liittyvät suoraan tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. Kun nämä pyritään tekemään vähennyskelvottomiksi, kyse ei ole enää verotuksesta vaan kurinpidosta. "Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita."
SAK:n Jarkko Eloranta kysyy osuvasti: "On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa muut tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina?"
STTK:n Antti Palola näkee hallituksen toiminnan ILOn sopimusten vastaisena: "Valtion pitäisi edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä."
Kirjoittajan artikkelit
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
- ‹ edellinen
- 9 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Politiikka
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.