Heikki Ekman kulkee toisin – kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti. Hänelle politiikka ei ala puoluekokouksista vaan keittiönpöydästä, kävelyretkiltä ja kysymyksistä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Kesäkuun puolivälissä Porissa pidetty Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous valitsi Ekmanin puolueen pääsihteeriksi. Hänen ajattelunsa punoo yhteen luokkakriittisyyden, ekologisen vastuullisuuden ja inhimillisen yhteyden etsimisen pääomakeskeisen järjestyksen varjossa – kommunismi ei ole hänelle menneen kaipuuta, vaan liike, joka kutsuu rakentamaan toisenlaista maailmaa, yhdessä, askel kerrallaan.
Keywords:
Verovähennysoikeuden poisto – luokkataistelun uusi kierros
07.08.2025 - 11:30
Ammattiliittojen yhteisessä tiedotteessa (5.8.) dosentti Timo Viherkenttä toteaa, että kyseessä olisi poikkeuksellinen verosanktio, joka rikkoo verotuksen keskeisiä periaatteita. Kuva Emma Grönqvist.
Kun Orpo-Purran hallitus päätti kevään puoliväliriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, se ei ollut pelkkä budjettitekninen toimenpide. Se oli ideologinen isku – suora hyökkäys työväenluokan yhteisvaikuttamisen rakenteita vastaan. Kapitalismin koneisto ei lepää, ja nyt se yrittää purkaa lisää kollektiivista toimijuutta.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kiteyttää tilanteen: "Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio."
Dosentti Timo Viherkenttä muistuttaa, että jäsenmaksut ovat luonnollisia vähennyksiä, jotka liittyvät suoraan tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. Kun nämä pyritään tekemään vähennyskelvottomiksi, kyse ei ole enää verotuksesta vaan kurinpidosta. "Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita."
SAK:n Jarkko Eloranta kysyy osuvasti: "On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa muut tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina?"
STTK:n Antti Palola näkee hallituksen toiminnan ILOn sopimusten vastaisena: "Valtion pitäisi edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä."
Kirjoittajan artikkelit
Tiina Sandberg ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan avaa tilan yhteiselle ajattelulle ja toisin toimimiselle. Hänen poliittinen kielensä ei sovi iskulauseisiin, vaan se kutsuu rakentamaan uutta kieltä kapitalismin jälkeiseen aikaan – kieltä, jossa toivo ei ole harha, vaan menetelmä. Sandberg ei tee politiikkaa gallupien mittatikulla, vaan kysyy, mitä tarkoittaa toimia, kun maailma on vielä kesken. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous valitsi Sandbergin 14.–15.6. Porissa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
Klovni pysähtyy keskelle katua ja kysyy suoraan: voiko tässä maailmassa vielä kohdata, ajatella ja tuntea? Pandin sirkus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan lauluin, liikkein ja runoin ravistelee rauhan, solidaarisuuden ja kulttuurin puolesta. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantalan johdolla syntyy esitys, joka ei viihdytä eskapismilla vaan herättää toivoa toisin toimimisen mahdollisuudesta.
- ‹ edellinen
- 8 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Politiikka
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.