Asukkaiden tarpeet markkinavoimien edelle
Kunnilla on lähitulevaisuudessa edessään suuria haasteita, kuten palvelujen tarpeiden kasvu, henkilöstön riittävyys, asumiskustannusten nousu ja ilmastomuutos. Porvarihallituksen hankkeet, kuten kunta- ja palvelurakenteen ja sosiaaliturvan uudistaminen, eivät näihin haasteisiin pysty kestävällä tavalla vastaamaan.
Suomen kommunistisen puolueen kunnallisseminaarissa tarkasteltiin monelta kannalta suomalaista kunnallispolitiikkaa ja lähestyvien kuntavaalien asetelmaa. Seminaarissa arvioitiin, että kuntatasolla tarvitaan vastavoimaa ja vaihtoehtoa kapitalistille markkinavoimille. Se vastavoima löytyy asukkaiden tarpeista lähtevästä politiikasta.
Paikallinen poliittinen toiminta ja paikallisen demokratian laajentaminen luovat välttämättömän perustan myös koko yhteiskunnan perusteelliselle uudistamiselle.
Kuntasektorin muutos
Keskeisin muutos kuntasektorin osalta tapahtui 1990-luvun alussa, kun kuntien keskitettyä ohjausta ryhdyttiin purkamaan. Vuonna 1993 kuntien valtionrahoituksesta poistettiin korvamerkinnät, ja kunnat saivat entistä itsenäisemmin päättää omasta budjetistaan.
– Ajatuksena oli, että kunnat itse tietävät parhaiten mitä palveluja asukkaat tarvitsevat. 1990-luvun lama ja Euroopan unionin kriteerit ovat aiheuttaneet sen, etteivät alkuperäiset kauniit tavoitteet toteudu, kertoi Jyväskylän yliopiston professori Esa Konttinen, joka on kansalaistoiminnan ja paikallisyhteisöjen asiantuntija.
Valtion kunnille tilittämät osuudet ovat romahtaneet, ja monet kunnat ovat 2000-luvulla velkaantuneet pahasti. Kuntatason muutosta onkin ohjannut demokratian ja valinnanvapauden sijasta niukkuuden ja kilpailun logiikka.
Kuntapolitiikkaan ovat myös tunkeutuneet erilaiset uudet ohjauslogiikat, jotka noudattavat yritysmaailmasta tuttua manageristista johtamismallia.
– Kuntiin tuotu uusi julkisjohtamisen malli on puhdasta uusliberalistista ajattelua, jonka mukaan julkisen sektorin menoja täytyy hillitä ja palvelutaso sopeuttaa tiukempiin kuosiin. Samalla on avattu palveluja yksityistämiselle ja vapaalle kilpailulle.
Tavoitteena olleet tehokkuus ja kustannussäästöt ovat toteutuneet korkeintaan lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan epävarmuus, epätasa-arvo ja heikompien ryhmien pahoinvointi ovat jääneet pysyviksi ilmiöiksi.
Esa Konttisen mukaan uudessa tilanteessa paikallisen kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu.
– Kansalaisjärjestöjen suora rooli kuntapalvelujen tuottajana kasvaa nopeasti. Kun kansalaisjärjestöstä tulee kunnalle esimerkiksi hoivapalveluja markkinoiva toimija, uhkaa kaupallistuminen järjestöjen perinteisiä toiminta- ja organisoitumistapoja. Miten käy esimerkiksi järjestön aatteellisuuden ja solidaarisuuden? kysyy Konttinen.
Uudistumisen ja markkinoiden paineet
Amerikkalaisen sosiologin Richard Sennettin arvioi, että nykyisessä kapitalismissa valta keskittyy yhä enemmän sijoittajille ja erilaisille konsulteille. Ajan henki on jatkuva joustavuuden ja uudistumisen paine, ja menestyjien joukko jää pieneksi.
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori, Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen huomautti, että kapitalismin uudet tuulet pyyhkivät nyt myös suomalaista julkista sektoria. Hän näkee julkisten palvelujen muutoksen taustalla kaksi tekijää.
– Euroopan unionin Lissabonin strategia korostaa palvelujen markkinoimista kilpailukyvyn nimissä. Pääministeri Matti Vanhanenkin myöntää, että Suomi on tämän kehityksen mallioppilas, sanoi Heinonen. Tämän prosessin suomalaiskansallinen versio on käynnissä oleva kunta- ja palvelurakennehanke.
Heinosen mukaan markkinahenkisyys ja siihen liittyvä yksityistäminen ja kilpailuttaminen ovat tuoneet syvän ideologisen muutoksen. Moni puolue toteuttaa uusliberalistista politiikkaa niin eduskunnassa kuin paikallisella tasolla, vaikka kukaan ei sitä ääneen myönnä.
Erityisesti Heinonen kummasteli, miten Keskustapuolueesta on viimeistään Matti Vanhasen puheenjohtajakaudella tullut kovan uusliberalistinen puolue, joka purkaa hyvinvointivaltiota ja kasvattaa tuloeroja kiihtyvällä vauhdilla.
– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin aikoinaan pitkälle SKDL:n ja silloisen Maalaisliiton toimesta, muistutti Heinonen. …
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
