Boliviassa kuohuu

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Laitinen

Yli 70 ihmistä on saanut surmansa Boliviassa sunnuntaina 12. lokakuuta
alkaneissa mielenosoituksissa, kun maan armeija puuttui tankkeineen peliin.
Presidentti

Gonzalo Sánchez de


Lozada

syytti oppositiota
kaaoksen lietsonnasta hänen syrjäyttämisekseen. Presidentin
tiedottaja

Mauricio Antezana

kertoi 13.10. lauantaiyönä,
että armeija on mobilisoitu La Pazin intiaaniväestön ja talonpoikien
asuttamaan esikaupunkiin El Altoon kontrolloimaan tilannetta, koska hallitus
ei siedä kaupungissa vallitsevaa väkivaltaa ja levottomuutta.
Hallitus julisti myöhemmin maahan sotatilan. Presidentti Sánchez
de Lozada joutui eromaan virastaan 18.10. ja luikkimaan USA:han. Kongressi
nimitti uudeksi presidentiksi varapresidentti

Carlos Mesan

. Hän
on luvannut järjestää maassa uudet vaalit.

Hallituksen vastaiset protestit alkoivat syyskuun puolivälissä
ja ne laajenivat edelleen ay-liikkeen, opiskelijoiden ja intiaaniryhmien
tukemana. Antezana syytti Chaparen kookan kasvattajien liiton puheenjohtajaa

Evo Moralesia

tilanteen vaikeuttamisesta ja nimitti häntä
kumouksellisen vallankaappausprosessin johtajaksi. Morales vastasi syytöksiin,
että presidentti hakee vain oikeutusta omalle vallankaappaukselleen
voidakseen hajottaa maan kongressin.

Bolivia aikoo toimittaa maakaasuaan putkitse Chilen satamien kautta USA:han
ja Meksikoon.

Maan hallitus aikoo edelleen yksityistää valtion teollisuutta.
Sen harjoittama vapaita markkinoita suosiva uusliberalistinen talouspolitiikka,
Kansainvälisen valuuttarahaston vyönkiristysohjelma ja USA:n imperialistinen
huumesota ei miellytä maan valtaenemmistönä olevia intiaaneja.

Absoluuttinen kurjistuminen kärjistyy Boliviassa, mutta kaikista
hallituksen ehdottamista toimista koituu hyötyä vain Bolivian
omistavalle luokalle. Aymaraintiaanit ovat esittäneet, että maakaasua
olisi ennen maastavientiä toimitettava ilmaiseksi köyhiin bolivialaiskoteihin.
Maalla on mantereen toiseksi suurimmat maakaasuvarat.

Eronnut suurpääoman presidentti Sánchez de Lozada sai kasvatuksensa
USA:ssa. Hän oli USA:n liittolainen jenkkien Etelä-Amerikassa
jo 30 vuotta käymässä huumeiden vastaisessa sodassa. Sodalla
on ollut monenlaisia sivu- ja seurannaisvaikutuksia Kolumbiassa, Ecuadorissa,
Perussa ja Boliviassa. Jenkit ovat sekaantuneet näiden maiden sisäisiin
asioihin mm. syytämällä "huumeiden vastaisen sodan"
nimissä sotilaallista apua kohdemaiden hallitsijoille vasemmistolaisten
sissiliikkeiden nujertamiseksi. Se on johtanut myös kansallisten armeijoiden
tukea nauttivien puolisotilaallisten kuolemanpartioiden perustamiseen.

USA on myrkyttänyt laajoja kookapensaan viljelyalueita ilmasta käsin.
Tämä on aiheuttanut mm. Boliviassa ympäristö- ja terveysongelmia.
USA kontrolloi toimiensa vaikutuksia Ecuadorissa sijaitsevasta Mantan laivastotukikohdasta
käsin.

Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen USA myönsi Kolumbialle
luvan käyttää "virallisesti" myöntämiään
varoja taisteluun laittomia aseistettuja ryhmiä vastaan. Ulkoministeri

Colin Powell

painotti USA:n tukea Kolumbian uudelle kansalliselle
turvallisuusstrategialle, jonka ytimenä on kuolemanvaarallisen yhdistelmän
- huumeiden ja terrorismin - hävittäminen. Hän kertoi
USA:n tukevan "Plan Colombiaa" 1,8 miljardin dollarin avustuksella.

"Plan Colombian" tavoitteena on toteuttaa USA:n yksilöityjä
poliittisia ja sotilaallisia päämääriä latinalaisessa
Amerikassa. "Plan Colombian" lopullisena päämääränä
on FTAA (Amerikoiden vapaakauppa-alue) todentaminen. Sen toimenkuvana on
kiihdyttää markkinoiden avautumista sotilaallisin keinoin koko
Amerikan alueella. Se tarjoaisi suuryhtiöille vapaita yhteenliittymiä
ilman hallitusten rajoittavaa sääntelyä, turvatut ja laajat
vientimarkkinat, uudet takuut ulkomaisille investoijille sekä vähemmän
konflikteja alueen talonpoikien ja työläisten kanssa. Käytännössä
FTAA siis toimisi alueellaan uhkana köyhyyden poistamiselle ja kestävälle
kehitykselle.

Evo Morales on 43-vuotias aymaraintiaani. Hän on syntyisin köyhästä
talonpoikaisperheestä. Hän on Chaparen provinssin kookaviljelijöiden
liiton puheenjohtaja, josta on kehkeytynyt Boliviassa uusliberalismin vastaisen
taistelun symboli.

Moralesin mukaan Bolivian maat ja rikkaudet ovat keskittyneet harvojen
käsiin. Vaaleissa korruptoituneet poliitikot ostavat kansalaisten ääniä
rahalla, lahjoilla ja lupauksilla. Bolivialaiset ovat uusliberalistisen
mallin uhreja ja he ovat tukeneet Moralesin johtaman MAS-puolueen (Kohti
sosialismia -liike) poliittista projektia, joka on täysin uusliberalismin
vastainen. "FTAA (Amerikoiden vapaakauppa-alue) on nälän
ja kurjuuden suunnitelma. Me vastustamme sitä täysin rinnoin."
MAS-puolue aikoo palauttaa vallan ja maa-alueet takaisin aymara-, guarani-
ja ketsuaintiaaneille yhdessä työläisten kanssa.

Morales on luvannut myös kansallistaa Bolivian teollisuuden, lopettaa
ulkomaan velan maksun ja keskeyttää USA:n ponnistukset kookapensaan
kasvattamisen juurimiseksi maasta.

Morales oli lähellä voittoa viime vuonna pidetyissä presidentinvaaleissa.
Hän edusti niissä vasemmistolaista MAS-puoluetta. Se on nykyisin
toiseksi suurin puolue Bolivian kaksikamarisessa parlamentissa (senaatti
8 paikkaa ja edustajainhuone 37 paikkaa). Lisäksi puolue on liittoutunut
poliittisesti aymaraintiaaniväestöä edustavan MIP-puolueen
(Movimiento Indigeno Pachaki) kanssa.

Ensimmäistä kertaa Bolivian historiassa intiaaniväestö
ja uusliberalismin vastainen liike esittävät merkittävää
osaa maan parlamentissa. Liittoutumalla on enemmistö maan parlamentissa.

Mälliksi pureskeltujen kookapensaan (Erythroxylon coca) lehtien käyttö
on ollut aina osa Andien ylänköintiaanien kulttuuria. Ketsua-
ja aymaraintiaanit karkottavat sillä näläntunnetta ja kookapensaan
kasvialkaloidit auttavat sietämään paremmin ohutta happipitoisuutta
vuorten ylätasangoilla. Kookan viljelyllä on vuosituhantiset perinteet.
Perinteinen viljely tapahtui rinneterasseilla, jotka oli suojeltu huolellisesti
maaperän kulumisen varalta.

Nykyinen kokaiinin massatuotantoon valjastettu viljelystapa on tuhoisa Andien
ja Amazonian metsäluonnolle. Suurimman ympäristöongelman
on tuottanut viljelyalan vaativa laaja metsänkaato. Toisena haittatekijänä
on ollut kookatahnan puhdistuksessa käytettävien myrkyllisten
kemikaalien valuminen vesistöihin. Kolmantena tekijänä ovat
itse kokaiinin käytön aiheuttamat maailmalaajuiset huumausaineriippuvuudesta
johtuvat vaikeat sosiaaliset ongelmat.

Maailman suurimmat puhdasta kokaiinia jalostavat laboratoriot sijaitsevat
Kolumbiassa. Se on tällä hetkellä maailman huumeiden tuotannon,
valmistuksen ja levityksen keskus. USA:n väestö käsittää
vain 4 % maapallon väestöstä, mutta se kuluttaa 50 % planeettamme
heroiini- ja kokaiinituotannosta.

Kookapensaan viljely ei ole Etelä-Amerikan köyhimmässä
valtiossa aivan yksiselitteinen juttu. Maan väestön valtaosa koostuu
köyhistä intiaaneista ja mestitseistä (55+30 %). Väestöstä
60 % elää suoranaisessa kurjuudessa. Kookapensaan viljely on edelleen
merkittävä tulonlähde varattomille intiaanitalonpojille.
He eivät hyväksy kookasatojen tuhoamista. He pitävät
sitä amerikkalaisena huumesotaimperialismina. He eivät hyväksy
omien jumaltensa antaman lahjan laittomaksi julistamista.

MAS-puolue haluaa puolustaa kookapensaan viljelyä. He haluavat kaupallistaa
ja teollistaa kookalehden ja viedä sitä ulkomaille. Heidän
mukaansa se on kookalehden rakentavaa käyttöä, ei huumeiden
kuljettamista, koska huumeet eivät ole heitä varten ja niillä
ei ole mitään tekemistä intiaanien kulttuurin kanssa.

Lähteet: NYT, Reuters, AP, Evo Moralesin haastattelu: Yvonne
Zimmermann,

www.noticias.nl

, Pravda, Cuba SÍ ja HS sekä
Amazonia, Jukka Salo ja Mikko Pyhälä, Otava 1992.