Eduskunta hyväksyi yksimielisesti kuntapuitelain

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 3/2007.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki hyväksyttiin keskiviikkona eduskunnassa yksimielisesti.

Lain tarkoituksena on karsia kuntien lähipalveluja, vähentää menoja ja henkilöstöä, edistää palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä sekä vähentää radikaalisti kuntien määrää.

Puitelaki velvoittaa kunnat tekemään elokuun loppuun mennessä toimeenpanosuunnitelman lain toteuttamisesta. Lisäksi pääkaupunkiseudun ja 16 muun kaupunkiseudun kunnat velvoitetaan tekemään yhteistyösuunnitelmat maankäytön, asumisen, liikenteen ja kuntarajat ylittävien palvelujen osalta. Näistä suunnitelmista riippuu, miten rajusti lain tavoitteet toteutuvat.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia laki kaventaa entisestään, kun päätösvalta keskitetään suurempiin kuntiin ja yhä useammat palvelut siirtyvät kuntayhtymien tai yritysten toteutettavaksi.

Lähipalveluja karsitaan

Puitelaki tähtää rajuun palvelujen ja päätösvallan keskittämiseen.

– Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen puitteissa. Nykyisistä 416 kunnasta vain 54:n asukasluku täyttää tämän normin.

– Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä asukasmäärän on oltava vähintään 50 000. Näin suuria kuntia on nykyisin vain 15.

– Lisäksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymien toimialueita ja tehtäviä voidaan laajentaa.

– Lähipalveluina laissa mainitaan vain päivähoito ja peruskoulu, mutta niidenkin järjestämisvastuu voidaan keskittää suurempiin yksiköihin. Asukaslukua koskevista vaatimuksista voidaan muuten poiketa vain harvoissa tapauksissa pitkien matkojen ja kielellisten oikeuksien turvaamisen takia.

Henkilöstöä vähennetään

Asukkaiden ja henkilöstön vastustuksen ansiosta puitelakiin ei tullut oikeiston ja keskustan esittämää palvelujen kilpailuttamisen pakkoa. Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet kuitenkin laajentavat koko ajan kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä kuntatasolla tehtävillä päätöksillä.

Ammattiyhdistysliike sai lakiin maininnan työntekijöiden palvelussuhdeturvasta viideksi vuodeksi. Se ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa kunta päättää kilpailuttaa, yhtiöittää tai ulkoistaa palveluja.

Henkilöstöpulaan esitys ei tuo mitään korjausta. Päinvastoin tavoitteena on henkilöstön määrän vähentäminen jättämällä täyttämättä suuri osa eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden vakansseista.

Puitelaki on kaksinkertainen hyökkäys naisia vastaan. Ensinnäkin se vaikeuttaa naisten arkea karsimalla lähipalveluja ja toiseksi se tähtää työpaikkojen vähentämiseen kunnissa, joiden henkilöstöstä lähes 80 prosenttia on naisia.

Ei korjausta kuntien rahapulaan

Puitelaki ei tuo korjausta kuntien rahapulaan, jonka keskeisiä syitä ovat valtionosuuksien leikkaaminen ja pääomatulojen kunnallinen verovapaus.

Lain mukaan "valtion rahoitusosuudet kunnille eivät muutu". Näin valtio jäädyttää oman rahoitusosuutensa nykytasolle eli runsaaseen neljännekseen, kun valtion osuus oli vielä 1990-luvun alussa 37 prosenttia.

Kuntien yhdistymisrahat otetaan valtion budjettiraamissa kunnille varatuista varoista. Se tarkoittaa käytännössä, että jos kuntaliitoksia tulee paljon, se leikkaa muiden kuntien valtionosuuksia.

Vaalilupaukset syötiin jo ennalta

Eduskuntapuolueet söivät kunnallisia palveluja koskevat vaalilupauksensa jo ennalta hyväksymällä tämän puitelain, kommentoi SKP:n puheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen tuoreeltaan eduskunnan yksimielisesti hyväksymää lakia.

Vasemmistoliitto ja vihreät esittivät lain valmisteluvaiheissa kuntien rahoituksen vahvistamista, mutta lopullisessa käsittelyssä keskiviikkona eduskunta hyväksyi lain yksimielisesti.

Eduskunta äänesti vain VAS:n ja vihreiden lain saatteeksi esittämästä lausumasta, jonka mukaan valtionosuuksien maksatusjärjestelmä olisi säilytetty ennallaan niin, että osuudet maksetaan suoraan palvelun ylläpitäjälle. Äänin 99 – 66 hylätty lausuma ei olisi tuonut kuntatalouteen lisää rahaa eikä korjannut puitelain virheellisiä tavoitteita.

– Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat tällä päätöksellä mukana ajamassa alas kunnallisia lähipalveluja, heikentämässä kuntien työntekijöiden asemaa ja kaventamassa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, Hakanen toteaa.

– Palvelujen ja päätöksenteon keskittämisellä pyritään helpottamaan EU:n tavoitteiden mukaista yksityisten palvelumarkkinoiden laajentamista.

Hakanen muistuttaa, että äänestäjillä on vaaleissa mahdollisuus rangaista puitelain hyväksyneitä puolueita ja että kamppailu lain toteutuksesta jatkuu myös kuntatasolla. (TA)