Tänään tulee kuluneeksi 120 vuotta elokuvaohjaaja Sergei Eisensteinin syntymästä. Hänen tunnetuin elokuvansa on Panssarilaiva Potemkin vuodelta 1925.
Keywords:
Eläkeläisväestö puolustaa etujaan joukkovoimalla
Puolueisiin sitoutumaton Suomen Senioriliike ryhtyi keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi viime syyskuussa. Vuoden vaihteessa kerättyjen nimien määrä näytti jämähtävän reiluun 30 000:en, kun olisi tarvittu reippaasti enemmän. Määräaika 24. maaliskuuta alkoi lähestyä uhkaavasti.
Sitten alkoi tapahtua.
Senioriliike alkoi vuoden alussa vauhdittaa nimienkeruuta eri tavoin. Esimerkiksi Tiedonantajassa julkaistiin useampi juttu aloitteesta, ja muun muassa Suomen kommunistinen puolue ryhtyi puolueena tarmokkaasti tukemaan aloitetta.
Julkisuus toi vauhtia
SKP:n eläketyöryhmää vetävä sosiaaliturvan erikoistutkija Seppo Ruotsalainen on kirjoittanut ja toiminut aktiivisesti niin sanotun taitetun indeksin poistamiseksi aina 1990-luvulta lähtien. Hän ja työryhmän toinen vetäjä, Turun vanhustyön neuvottelukunnan puheenjohtajan Kaija Kiessling, ovat olleet aloitteen osalta aktiivisia.
"Taitetun indeksin vastustaminen on ollut SKP:n tavoite alusta alkaen."
– Taitetun indeksin vastustaminen on ollut minulle oikeastaan sikäli helppo tehtävä, että se on ollut SKP:n tavoite alusta alkaen, muistuttaa Ruotsalainen.
Nimiä alkoi Ruotsalaisen mukaan kertyä, kun maanantaina 8. helmikuuta Yle TV1 käsitteli MOT-ohjelmassa aihetta otsikolla Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn. Köyhien ikäihmisten määrä lisääntyy Suomessa hälyttävää tahtia.
– Ohjelmassa haastateltiin muun muassa Suomen Senioriliikkeen puheenjohtajaa Kimmo Kiljusta, liikkeen hallituksen jäsentä Heikki Rankia sekä valtiotieteen tohtori, vakuutusmatemaatikko Olli Pusaa, jotka toivat esiin taitetun indeksin eläkkeensaajille aiheuttamia vakavia taloudellisia seuraamuksia. Nämä ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta nyt ne tuotiin selkeästi koko kansan arvioitaviksi.
Ohjelman aikana ja sen jälkeen kansalaisaloite.fi -sivustolle alkoi tulvia uusia kannatusilmoituksia, joita kertyi maanantain aikana peräti 7 355. Samalla rikkoutui myös aloitteen eduskuntakäsittelyä edellyttävä 50 000 ilmoituksen raja.
Eläkeläisväestö osana kansalaisliikettä
Seppo Ruotsalaisen mielestä eräs miltei historiallista käännettä ennakoiva tekijä on, että eläkeläisväestö on oppimassa puolustamaan oikeuksiaan yhteisen joukkovoiman avulla.
"Olisi tärkeää ottaa kansalaisaloite mukaan 12. maaliskuuta tapahtuvaan Joukkovoima-mielenosoitukseen Helsingissä."
Suomessa on vuosikymmenien ajan nostettu aina silloin tällöin esiin tarve ja halu eläkeläispuolueen perustamiseen. Tämä ei Ruotsalaisen mukaan tunnu edelleenkään mahdolliselta eikä niin kovin toivottavaltakaan puolueiden hajanaisuuden ja puoluekurin johdosta.
– Tämä ristiriita näkyy selvänä eduskunnassa, jossa kansanedustajat pakotetaan esimerkiksi eläkeasioissa äänestämään ryhmäkurin seurauksena myös oman tahtonsa vastaisesti.
Viimeaikainen kehitys on kuitenkin tuonut näkyville sellaisen ilmiön, että eläkeläisväestö ja sitä tukevat piirit voivat ainakin lyhytaikaisesti – miksei myös pidemmällä aikavälillä – liittyä yhteen ja toimia ikään kuin puolueen omaisesti perinteisten puolueiden raja-aidat ylittäen ja yhteiseen hiileen puhaltamalla.
– Kansalaisaloite taitetun indeksin palauttamiseksi palkkaindeksiksi samoin kuin muut muutosta vaativat aloitteet voivat edesauttaa eläkeläisväestön muuttumista aikaisempaa selvemmin osaksi kansalaisliikkeitä. Puolentoista miljoonan eläkeläisen joukolla voi tässä olla hyvin merkittävä rooli. Kaija Kiessling totesi äskettäin, että olisi tärkeää ottaa tämä kansalaisaloite ja siihen liittyvä nimien keräys mukaan 12. maaliskuuta tapahtuvaan Joukkovoima-mielenosoitukseen Helsingissä.
Kannatusilmoitusten keräys jatkuu
Seppo Ruotsalainen huomauttaa, että on aivan huipputärkeää jatkaa kannatusten keräämistä Kansalaisaloitteeseen aina määräpäivään 24. maaliskuuta saakka.
– Eläkeläispiireissä kaavaillaan, että sellainen 75 000–100 000:n kokonaiskannatusmäärä olisi tavoiteltava ja mahdollinen. Lähes ainoa todellinen vaikuttamiskeino päättäjiin ja kansanedustajiin on saada heidät havaitsemaan, että heidän kansantahdon vastainen menettelynsä voi johtaa heidän oman asemansa horjumiseen.
Lisätietoja verkossa: elakehuijaus.fi
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin Messukeskukseen kokoontuneen SAK:n puheenvuoroissa vaaditaan poliittista lakkoa 2. helmikuuta. Syyskuussa 2015 keskusliitot kokosivat Helsinkiin tuhansia mielenosoittajia.
Työttömiä kyykyttävä aktiivimalli herättää laajaa suuttumusta kansalaisten parissa. SAK on kutsunut tiistaina liittoaktiiveja Helsinkiin muun muassa valmistelemaan 2. helmikuuta järjestettävää mielenosoitusta.
- ‹ edellinen
- 13 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Ammattiosastojen yhteistyöverkosto suosittaa kaikkia Suomen ammattiosastoja ottamaan osaa Joukkovoiman suurmielenosoituksen järjestelyihin. Joukkovoiman mielenosoitus järjestetään 12. maaliskuuta Helsingissä.
Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry. käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa nykyisin käytössä oleva työeläkeindeksi eli niin sanottu taitettu indeksi takaisin alkuperäiseen muotoonsa ansiotaso- eli palkkaindeksiksi. Verkkosivusto elakehuijaus.fi on kattava tietopaketti aiheesta.
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.