Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Keywords:
Finnwatch tutki: Carunan verovälttely jatkuu yhä
Suomi on menettänyt sähkönsiirtoyhtiö Carunan verosuunnittelun takia 10 miljoonaa euroa verotuloja vuonna 2020, arvioi Finnwatchin uusi selvitys. Finnwatch vaatii hallitukselta toimia korkovähennysrajoitusten korjaamiseksi budjettiriihessä.
Vuosi sitten Finnwatch paljasti suurimpien sähkönsiirtoyhtiöiden verovälttelyn maksaneen Suomelle 90 miljoonaa euroa vuosien 2015–2019 aikana. Tuoreen jatkoselvityksen perusteella tilanne ei näytä parantuneen.
– Verovälttely jatkuu niin kauan kunnes sen mahdollistava lainsäädäntö korjataan, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Ongelmana ovat Finnwatchin mukaan elinkeinoverolakiin sisältyvät korkovähennysrajoitukset. Niiden tehtävänä on kitkeä yritysten ulkomaille suuntautuvaa voitonsiirtoa, mutta lukuisten heikkouksien vuoksi ne eivät estä tehokkaasti verovälttelyä.
Yksi korkovähennysrajoitusten keskeisimmistä ongelmista on tasevapautukseksi kutsuttu poikkeussäännös, jonka nojalla yritys voi vapautua kokonaan korkovähennysrajoituksilta. Tuoreesta artikkelista selviää, että Caruna hyödyntää edelleen tätä lainsäädännön aukkoa. Tasevapautuksen nojalla Caruna saa vähennettyä verotuksessa sen omistajille maksettavat korot, jotka yltävät vuositasolla kymmeniin miljooniin euroihin. Korkoihin perustuvalla verosuunnittelulla yhtiö siirtää voitot veroparatiisina tunnettuun Hollantiin, minimoiden näin Suomeen maksettavan yhteisöveron.
Finnwatchin arvion mukaan tasevapautus on aiheuttanut Suomelle pelkästään Carunan kohdalla 10 miljoonan euron veromenetykset vuonna 2020.
– Hallitus on luvannut toimia korkovähennysrajoitusten korjaamiseksi. Budjettiriihessä on korkea aika lunastaa nämä lupaukset ja korjata korkovähennysrajoitusten ilmeisimmät ongelmat: tasevapautus ja liian korkealle asetetut ylärajat, sanoo Hietanen.
Carunan lisäksi Finnwatchin selvityksessä tarkastellaan Elenian rahoitusjärjestelyjä. Elenian operatiiviset yhtiöt ovat luopuneet aiemmin verosuunnittelussa käytetyistä konsernin sisäisistä lainoista, mutta konsernissa tehtyjen mittavien yritysjärjestelyjen seurauksena Elenialla on entistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää korkovähennysrajoitusten heikkouksia tulevaisuudessa.
Kirjoittajan artikkelit
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
- ‹ edellinen
- 6 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.