Haaste EU-mielenosoitukseen
EU:n perustuslaki eli ns. Lissabonin sopimus tulee lähetekeskusteluun eduskuntaan 10. tätä kuuta. SKP, muiden EU-maiden kommunistiset ja radikaalit vasemmistopuolueet, useiden maiden ammattiliitot sekä lukuisat kansalaisliikkeet vastustavat sopimuksen vahvistamista kansallisissa parlamenteissa perustelluista syistä.
Ensiksikin, kansalaiset on täysin sivuutettu sopimuksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Edelliseen kansanäänestyksissä kaadettuun perustuslakiluonnokseen tehtiin kosmeettisia muutoksia, jotta sitä ei tarvitsisi enää alistaa kansanäänestyksiin.
Toiseksi, sopimuksella tehdään markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauteen perustuvasta uusliberalistisesta politiikasta institutionalisoitu normi, jolle kaikki muu on alisteista. EU:lle annetaan myös valta varmistaa jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen näihin puitteisiin.
Kolmanneksi, sopimus voimistaa yksityistämistä. Se antaa unionille oikeuden päättää jäsenvaltioiden hallitusten enemmistöllä siitä, mitkä ovat julkisia palveluja ja mitä palveluja on pakko kilpailuttaa. EU saa vallan tehdä palveluja koskevia kauppasopimuksia.
Neljänneksi, sopimuksen mukaan unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän puolustuspolitiikan. Sopimus velvoittaa jäsenvaltiot tukemaan aktiivisesti ja varauksetta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa unionin antamia säädöksiä uskollisesti noudattaen.
Viidenneksi, sopimus merkitsee laadullista muutosta unionin muuttamiseksi myös sotilasliitoksi. Jäsenvaltiot sitoutuvat keskinäisiin turvatakuisiin, muodostamaan monikansalliset taistelujoukot sekä lisäämään varustelua ja aseteollista yhteistyötä USA:n ja Naton oppien mukaisesti EU varautuu turvallisuusstrategiassaan muihin maihin suoritettaviin sotilaallisiin interventioihin ilman YK:n valtuutusta. Koska EU on Naton eurooppalainen pilari ja suurin osa sen jäsenistä myös Nato-maita, esimerkiksi Naton ydinase-ensi-iskun oppi koskee väistämättä myös unionia.
Kuudenneksi, sopimus lähes kaksinkertaistaa politiikan alueet, joihin sovelletaan enemmistöpäätöksentekoa. Suurin osa asioista ratkaistaan enemmistöpäätöksin. Ne kattavat myös suurimman osan Suomen lainsäädännöstä. Suurten jäsenmaiden hallitusten valta kasvaa siirryttäessä ns. kaksoisenemmistöä edellyttävään päätöksentekoon. Jatkossa kaikki jäsenvaltiot eivät enää saa paikkaa komissioon eivätkä jäsenvaltiot päätä enää itsenäisesti komissaareja. EU:lle valitaan 2,5 vuodeksi kerrallaan pysyvä puheenjohtaja (presidentti) ja pääsihteeri (ulkoministeri). Tähän ja EU:n muuttumiseen itsenäiseksi oikeushenkilöksi sekä unionin kaikenkattavaan toimivaltaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vedoten Suomessa ajetaan nyt tasavallan presidentin kaikkien ulko- ja turvallisuuspoliittisten valtaoikeuksien riistämistä. EU-parlamentin rooli vahvistuu hieman, mutta yhdessä neuvoston kanssa komissio voi kuitenkin ajaa tahtonsa läpi parlamentista huolimatta.
Seitsemänneksi, kansalaisten perusoikeudet jäävät monelta osin riippumaan EU-tuomioistuimen tulkinnoista. Julistuksella 27 varmistetaan se, että EU:n lainsäädäntö on edelleen ensisijaista jäsenvaltioiden lakeihin nähden.
Edellä esitetty on tiivistelmä Tiedonantajassa 26.10.07 julkaistusta laajasta analyysista.
EU:n uusi perussopimus eli perustuslaki kaventaa maamme itsenäisyyttä jyrkemmin ja kaikenkattavammin kuin mikään muu kuluneiden 90 vuoden aikana, kytkee sitä imperialismin sotilaallisiin liittoihin ja kaventaa suomalaisten perustavia oikeuksia. Siksi on syytä kokoontua mielenosoituksen EU-sopimusta vastaan eduskuntatalolle ensi torstaina klo 15.30.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
