Hallitukselta puuttuvat teot
Matti Vanhasen hallituksen teot eivät kehuja ansaitse. Tätä mieltä olivat niin Kepa, Pakolaisneuvonta, Suomen luonnonsuojeluliitto kuin Kirkon ulkomaanapukin. Kansalaisjärjestöt arvioivat kriittisesti istuvan hallituksen politiikkaa kaupan, ympäristön, maahanmuuton ja kehitysyhteistyön näkökulmista. Samalla järjestöt julkistivat oman vaalikampanjansa ja suosituksensa tulevalle hallitukselle.
Demari-kepu-vetoinen hallitusohjelma lupasi monella sektorilla yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Teot jäivät kuitenkin valovuosien päähän lupauksista. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan nykyhallituksen lepsuilusta useassa tärkeässä globaalin tason kysymyksessä.
Ympäristö unohtui
Meillä on totuttu pitämään Suomea ympäristöasioissa kansainvälisesti verrattuna edistyksellisenä. Todellisuudessa Suomesta on viime vuosina tullut perässähiihtäjä, jopa jarrumies. Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitosta totesi, miten hallitus on epäonnistunut ilmasto- ja energiapolitiikassaan.
– Hallitus lupasi vero- ja investointitukia lisäämällä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian säästöä. Tosiasiassa molempien tuki on polkenut paikallaan. Sen sijaan tukea on kohdistettu turpeen kilpailukyvyn edistämiseen, vaikka sen hiilidioksidipäästöt ylittävät jopa kivihiilen, sanoi Stranius.
Hallituksen hehkuttama ekologinen verouudistus kääntyi päinvastaiseksi. Yhtään konkreettista toimenpidettä ei sen puolesta tehty. Sen sijaan teollisuuden sähkövero puolitettiin ja turpeelta poistettiin valmistevero. Nämä päätökset aiheuttavat valtiolle kaksinkertaisen laskun menetettyjen verotulojen ja lisääntyneiden päästömaksujen seurauksena.
Suomi vastuussa köyhyydestä
Suomen toimintaa sitovat lakeihin rinnastettavat kansainväliset kauppasopimukset ja EU:n kauppapolitiikka. Eduskunta ei kuluvalla vaalikaudella ole Kepan Tytti Nahin mukaan pyrkinyt käyttämään edes sillä edelleen hallussaan olevaa kauppapoliittista valtaa. Hänen mukaansa eduskunnan pitäisi jatkossa ohjata Suomen kauppapoliittisia kantoja huomattavasti nykyistä enemmän. Mahdollisuuksia tähän olisi.
Hallitusohjelmasta löytyy kohta, jossa korostetaan köyhien maiden kehityksen tukemista myös kauppapoliittisilla ratkaisuilla. Silti Suomi neuvottelee EU:ssa kansainvälisistä kauppasopimuksista, jotka rajoittavat kehitysmaiden paikallisen tuotannon kehittämistä, avaavat peruspalveluja kansainvälisten yritysten voitontavoittelulle ja kasvattavat entisestään globaaleja tuloeroja.
Nahi huomautti, että koska Suomi on mukana Euroopan unionissa ja lukuisissa kauppajärjestöissä, ovat suomalaiset poliitikot omalta osaltaan vastuussa maailman köyhyydestä.
Tätä vastuuta rikas Suomi kantaa surkeasti.
Maailmassa kärsii 800 miljoonaa ihmistä kroonisesta nälästä. Yli miljardilta puuttuu puhdas vesi. Suora kehitysapu köyhimmille maille on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää suurinta kurjuutta.
Tästä huolimatta Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen taso (n. 0,42 prosenttia) jää reilusti alle YK:n tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta – huolimatta siitä, että ulkoministeriön teettämän kyselyn mukaan 86 prosenttia suomalaisista kokee kehitysyhteistyön tärkeäksi.
Uusliberalistinen linja
Vanhasen hallitus on käytännössä jatkanut ja syventänyt Ahon-Lipposen hallituskausilta tuttua uusliberalistista linjaa, joka alistaa niin ympäristön kuin kehitysyhteistyönkin voitontavoittelulle. Hallitusohjelmaan kirjatut ylevät tavoitteet jäivät monelta osin kuolleeksi kirjaimeksi.
Kansalaisjärjestöt vaativat tulevalta hallitukselta ripeämpää politiikkaa muun muassa ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumisessa. Ilmaston lämpeneminen vie toteutuessaan pohjaa kaikelta muulta politiikalta – niin meillä kuin muuallakin.
(MK)