SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan 430 miljoonan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.
Hallituspuolueet estävät sote-alan työntekijöiden oikeuden työtaisteluihin
Ministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmisteltu potilasturvallisuuslaki, ns. pakkolaki, on hyväksytty yksimielisesti hallituksessa ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin. Aikaa olisi kuitenkin ollut löytää ratkaisu neuvottelemalla.
– Sopimuksettomassa tilassa on oltu maaliskuusta alkaen ja nyt iskee kiire - ei neuvottelemaan, vaan lakonmurtamislakia sorvaamaan, kommentoi tehyläinen lastenhoitaja ja SKP:n varapuheejohtaja Mervi Grönfors hallituksen viime päivien toimia.
– Minun näkemykseni on, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja ei ymmärrä miten syvässä kriisissä hoitoala on työntekijöiden jaksamisen osalta. Työntekijät ovat venyneet, joustaneet ja säästäneet itsensä loppuunpalamisen äärelle.
Grönfors on myös surullinen alan ammattilaisten työn väheksymisestä.
– Aito arvostus näkyisi paremmassa palkassa ja työoloissa. Nyt palkolliset ollaan pakottamassa työhön välittämättä heidän oikeuksistaan, toimeentulostaan ja jaksamisestaan. Vajaamiehityksellä tehdyn työvuoron jälkeen on poikki, vajaamiehityksellä tehdyn tupla- tai triplavuoron jälkeen uupunut. Ratkaisuna tällaiseen ei toimi pakko.
Tehy ja Super ovat todenneet pakkolain tarpeettomaksi, koska nykylaitkin turvaavat kansalaisten hengen ja terveyden.
Grönforsin mielestä Tehyn ja Superin syyllistäminen lakoista on nurinkurista.
– Liitot ovat vuosia tuoneet esiin vajaamiehityksen aiheuttamaa riskiä potilasturvallisuudelle työrauhan aikana. Media, valtioneuvosto ja työnantaja eivät reagoi siihen. Paheksunta ja syyllistäminen alkaa aina lakonuhan tai lakon aikaan, vaikka potilasturvallisuus vaarantuu normioloissa toistuvasti.
Myös eläkkeellä oleva ylilääkäri ja SKP:n puheenjohtaja Liisa Taskinen pitää ammattiyhdistysliikkeen puolta.
– Hoitoalan ammattiliitot Tehy ja Super taistelevat oikeutetusti jäsenistönsä palkoista ja työoloista, ja samalla myös koko terveydenhuoltomme puolesta. Suomalaiset sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat kansainvälisestikin arvioiden erittäin korkeasti koulutettuja ja ammattitaitoisia. Palkkauksessa tämä ei ole näkynyt.
Potilaiden turvallisuus on vaarantunut
Taskisen mukaan päättäjiä on alkanut vasta nyt huolettaa potilasturvallisuus.
– Kun työtä on enemmän kuin tekijöitä, työ on vuorotyötä, työtään ei ehdi tehdä hyvin, eikä siitä saa työn vaativuuden ja vastuullisuuden mukaista palkkaa, ei ole ihme, että hoitajat jättävät työnsä, vaihtavat alaa tai lähtevät ulkomaille. Työtä tehdään jatkuvasti alimiehityksellä, myös teho-osastoilla. Potilaiden turvallisuus ja henki on dokumentoidusti vaarantunut jo kauan, niin sairaaloissa kuin kotihoidossa. Päättäjiä tieto ei ole huolettanut ennen kuin nyt, kun liitot ovat ottaneet kaikkein järeimmät aseet käyttöön – lakkovaroitukset muutamalle teho-osastolle ja kotihoidon yksikölle.
On olemassa myös vahva epäily, että lakia käytetään paikkaamaan kroonista henkilökuntavajetta.
– Liitot toteavat, että lakiesitys on työnantajan pyynnöstä valmisteltu. Sen piirissä ovat lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät. Lakiesitys pyrkii estämään kaikki mahdolliset sote-alan työtaistelut myös tulevaisuudessa, mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset, sanoo Taskinen
– Samalla tunnustetaan, että sote-alan työ on välttämätöntä, korvaamatonta. Kuitenkin kieltäydytään maksamasta asianmukaista palkkaa tästä vaativasta ja korvaamattomasta työstä, jatketaan naisvaltaisen hoitoalan kyykyttämistä, kenties pelotteena muille pienipalkkaisille naisvaltaisille aloille. Ehkä tarkoituksena onkin romuttaa näihin aikoihin saakka vielä jotenkuten toiminut julkinen terveydenhoitomme, pohtii Taskinen.
Lastenhoitaja Mervi Grönfors toteaa lopuksi, että moni hoitaja on jo jättänyt alan ja moni tulee lähtemään, jos lakko-oikeus viedään.
– Työntekijät ovat joustaneet. Ollaan tilanteessa, jossa väkisin tulee raja vastaan ja narunpää vetäjän käteen. Suuri määrä hoitajia eläköityy lähivuosina pärjäämään pienellä eläkkeellä. Nuoret hakeutuvat muille aloille paremman palkan perässä ja se on tosi.
Grönforsin mielestä on selvää, mitä sote-alat nyt tarvitsevat.
– Tämä kiista ratkeaa rahalla ja pakkolaki ei kloonaa hoitajia!
Kirjoittajan artikkelit
Palvelujen markkinaehtoisuus on ongelma sekä demokratian että asukkaiden yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Uusliberalistisen politiikan hengen mukaisesti tämä ei kuitenkaan vaikuta hallituksen tekemiin päätöksiin, jotka kurjistavat työväenluokkaa entisestään.
Suomen militarisoituminen tulee lisääntymään, työntekijöiden ja työttömien kyykytys jatkumaan sekä perusturvan ja -palveluiden romuttaminen kiihtymään. Maamme on kulkemassa kohti katastrofia.
- ‹ edellinen
- 9 / 94
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.