Hegemoniaa valtaamaan Gramscin malliin

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 43/2006.

Tampereen Punaisen viikonlopun yksi todella antoisa aihe on DSL:n juhlavuoden Gramsci-seminaari. Yksi seminaarin alustajista, DSL:n liittovaltuuston puheenjohtaja, sosiaalityön professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen toteaa kiinnostuksen Antonio Gramscin ajatteluun olevan nousussa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Aloitteet nostettava tuputuksen edelle

Jari Heinosen alustuksen aiheena on Kansanomainen kulttuuri ja hegemonia, jota aihetta hän on käsitellyt myös 1997 ilmestyneessä kirjassaan Katseita suomalaisuuteen. Hän kertoo Gramscin ajattelun olleen yhtenä innoittajana tätä kirjaa tehdessään.

– Italialainen Gramsci oli eräänlainen "lännen Lenin", joka pohti marxilaista teoriaa teollistuneiden länsimaiden taustaa vasten. Niinpä hänellä on näkökulmia ja johtopäätöksiä, jotka ovat myös lähellä suomalaista yhteiskuntaa. Keskeisiä ajatuksia Gramscilla on tavoittaa ne tekijät, joihin tarttuen voidaan ottaa tavoite yhteiskunnallisen hegemonian valtaamiseksi, pohtii Jari Heinonen.

Istumme tamperelaisen tavaratalon kahviossa, jossa näitä hegemonian valtaamisen aineksia sorisee ihmisten puheissa. Toistaiseksi tyydymme pohtimaan asiaa teoreettisesti – emme valtaa tavarataloa.

Heinonen muistuttaa, että Gramscin ajatukset ovat vaikuttaneet pysyvästi Italian vasemmistoon, joka toistuvasti on kyennyt nousemaan merkittävään asemaan maansa politiikassa. Viimeisimmissä vaaleissa Italian kommunistinen puolue ja Italian demokraattinen vasemmistopuolue ylsivät voittoon Berlusconin rahavallan diktatuurista huolimatta.

– Ajatus yhteiskunnallisen aloitteen valtaamisesta ylittää ideologisen tuputuksen ja mekaanisen poliittisen vaikuttamisen. Politiikan teorian ja käytännön pitää tulla eläväksi osaksi kansalaisten elämää. Terveeseen järkeen tukeutuen on nostettava tavoitteita, jotka kokoavat ihmiset muutoskamppailuun, jatkaa Heinonen pohdintaansa.

Puuttuva askel on joskus otettava

Kelpo esimerkkinä Suomen lähihistoriasta hän mainitsee SKP/SKDL:n toiminnan sodan jälkeen, jolloin 60-luvulle saakka joukkokamppailuilla saatiin suuria muutoksia aikaan ja kyettiin vaikuttamaan myös muihin puolueisiin.

– Koko se hyvinvointivaltio, jota nykyiset hallitusvasemmistonkin puolueet ovat murentaneet, luotiin paljolti näiden kamppailujen ansiosta. Kulttuurin puolella kirjailija Raoul Palmgrenin "suuri linja" oli aikansa gramscilaisuutta.

Jari Heinonen toteaa, että nuo vaiheet käyvät hienosti ilmi Päivi Uljaksen kirjassa Taistelu sosiaaliturvasta. Hegemonian valtaaminen ja poliittiset voitot eivät kuitenkaan ole vain historiaa. Ne ovat mahdollisia nyt ja tulevaisuudessa, mutta ehkä nyt haasteet ovat kovemmat kuin aikaisemmin.

– Yhteiskunta on eriytyneempi kuin vaikkapa 50-luvulla. Monenkirjavaa vastarintaa herrojen ja pääoman politiikkaa kohtaan on kuitenkin olemassa. Suomalainen erityispiirre on valitettavan usein vetäytyminen vastarinnasta kesken kaiken. Joskus se puuttuva askel on kuitenkin otettava, jos aikoo voittaa poliittisessa kamppailussa, sanoo Jari Heinonen.

Yksi askel Punaisen viikonlopun aikana on osallistuminen Gramscin ajatusten pohdintaan ja sen ohessa mielenosoituksen toisenlaisen Suomen, Euroopan ja maailman puolesta.

HANNU OITTINEN