Hyvää mustaa joulua
Jyväskylässä marssittiin kansainvälisenä ilmastopäivänä 70 hengen voimin marakassit heiluen ja herätyskellot rämisten. Tarkoituksena oli herätellä päättäjiä vastuunkantoon ilmastonmuutoksen torjumisessa. Marssin jälkeen kirjoiteltiin ilmastoaiheisia joulutervehdyksiä Jyväskylän Energialle, Fortumille ja Suomen hallitukselle.
Marssi yhdistyi siten paikalliseen suurvoimalakiistaan. Alkuperäissuunnitelmien mukaan tulevassa voimalassa käytettäisiin polttoaineena 70-prosenttisesti turvetta, mikä moninkertaistaisi päästöt. Sittemmin on tuotu sivulauseissa esille, että uusi tekniikka mahdollistaisi myös biopolttoaineiden käytön tuntuvan lisäämisen. On kuitenkin hyvin epäselvää, kuinka biopolttoaineiden käyttöä lisättäisiin ja keiden päätöksestä. Vain vihreät tuntuvat uskovan sitkeästi valtuuston vaikutusmahdollisuuksiin asiassa.
Sijoituspaikkakysymys on ajanut päästökeskustelun ohitse. Päästökeskustelulle on jopa pyritty panemaan piste väittämällä, että kun kaupunki omistaa itse voimalansa, se voi päättää itse myös päästöistään.
Kaupunginvaltuuston päätös 28. marraskuuta voimalan sijoittamisesta Keljonlahdelle on aiheuttanut eriävien mielipiteiden ryöpyn, joka hidastanee voimalan kaavoitusprosessia useiden vuosien ajan. Myös SKP jätti eriävän mielipiteen, joka on luettavissa osoitteesta www/skp.fi/jyvaskyla.
Hallitus hyysää saastuttajia
Kommunistinuoret Veera Hietanen ja Aino Kainulainen toimivat Jyväskylän ilmastomarssin liikenteenohjaajina.
– Marssi onnistui tosi hyvin näin lyhyellä varoitusajalla, he toteavat.
Hietanen ja Kainulainen tulivat ilmastokamppailuun mukaan SKP:n viimesyksyisen keskustelutilaisuuden kautta. Tilaisuudessa kuultiin Maan ystävien kantoja ilmastonmuutokseen ja voimala-asiaan. Voimalakiistassa molemmille on ensisijaista huoli ilmastosta.
– Tekniikka ja polttoainevalinnat painavat vaa’assa sijaintia enemmän. JE tuskin kuitenkaan lähtee rakentamaan kaasutuskombivoimalaa, joka olisi paras vaihtoehto, Kainulainen arvelee.
Hallituksen ilmastostrategian sekä Hietanen että Kainulainen näkevät katastrofina.
– Päätöksiä paremman tekniikan käyttöönottamiseksi lykätään, vaikkei siihen olisi varaa. Muutos tulee olemaan sitä vaikeampi, mitä pitempään asian kanssa viivytellään, Kainulainen kritisoi.
– Tuntuu siltä, ettei valmiutta oikeisiin toimiin ole, Hietanen lisää.
– Maanviljelijöille olisi myönnettävä tukea ruokohelven viljelyyn ja metsien hakkuujäte tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Äänekoski on jo profiloitunut biopolttoaineautoihin. Jos ryhdytään tukemaan biopolttoaineilla kulkevia autoja, olisi tuettava verohelpotuksin myös niiden tankkauspisteitä, Kainulainen listaa tarvittavia toimenpiteitä.
– Paras tapa jarruttaa ilmastonmuutosta on kuitenkin säästää energiaa, hän jatkaa.
Avoimeen päätöksentekoon pitää painostaa
Ilmastoaiheista kampanjointia on suunniteltu Jyväskylässä myös tammikuulle, jolloin valtuuston oli määrä tehdä voimalan investointipäätös. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sd) on kuitenkin todennut (Keskisuomalainen 30.11.), että investointipäätöksen tekee JE:n hallitus kaavoitusprosessin jälkeen. Valtuusto päättäisi hänen mukaansa vain lainasta ja kaupungin takauksesta.
– Investointipäätöksen siirtämisestä JE:n hallitukselle on otettava selvää. On pidettävä asiaa pinnalla ja painostettava päättäjiä avoimeen päätöksentekoon, Hietanen ja Kainulainen toteavat.
– Vaarana myös on, että lainan takaamispäätös juntataan väkisin läpi siinä kuin sijoituspaikka-asiakin, Hietanen otaksuu.
Molemmat kiittävät järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ilmastoasioissa.
– Ilman aktiivista kansalaistoimintaa ilmastonmuutos jäisi vähälle huomiolle. Ilmastoasia on tuonut yhteen keskenään hyvin erilaisia kansalaisjärjestöjä, mistä johtuen tietopohja on muodostunut laajaksi ja monipuoliseksi, Hietanen sanoo.
SATU KORTELAINEN