Iran ja Turkki tappoivat kurdeja viikonloppuna
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä.
Nato-maa Turkin ilmaiskujen kuolleiden joukossa on ainakin yksi toimittaja. Iskujen kohteena oli tärkeitä siviilikohteita, kuten sairaala, viljavarasto sekä sähkölaitos. Yksi Turkin ilmaiskujen kohde oli kurdien hallitsema Kobanên kaupunki Syyriassa. Kaupunki on kuuluisa siitä, että kurdit kävivät siellä voitokkaasti taistelua ääri-islamilaista ISIS-järjestöä vastaan.
Suomessa ollaan hiljaa asiasta
Kansainvälisessä mediassa Iranin ja Turkin iskut ovat ylittäneet jonkin verran uutiskynnystä ja YK on tuominnut Iranin iskut maansa rajojen ulkopuolelle. Suomessa poliitikot ja media ovat kuitenkin olleet varsin hiljaa iskuista - varsinkin Nato-maa Turkin sotilastoimista maansa rajojen ulkopuolelle.
Kirjoittajan artikkelit
- ‹ edellinen
- 2 / 2
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.