Kiky on bluffia

Arto Viitaniemi on SKP:n pitkäaikainen aktiivi. Hän on hoitanut muun muassa puolueen pääsihteerin tehtävää vuosina 1990 – 2010 sekä toiminut Järvenpään kaupunginvaltuutettuna 1980-luvun alussa ja vuosina 2005 – 2008. 1970- ja 1980-luvuilla Viitaniemi kuului Metallityöväen liiton valtuustoon. Nykyisin hän on eläkkeellä ja toimii SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajana.

Kiky on bluffia

Miten kuvailisit kilpailukykysopimusta yleisellä tasolla?

– Aina kun pääomapuoli pyrkii saamaan itselleen lisää etuja, se rupeaa puhumaan kilpailukyvystä ja sen merkityksestä kauniiseen sävyyn.

– Toisin kuin hallitus ja EK antavat ymmärtää, niin kilpailukykysopimus ei tule esimerkiksi vähentämään työttömyyttä saati luomaan uusia työpaikkoja. Koko kiky on täyttä bluffia ja todellisuudessa kyse on tulonsiirrosta työltä pääomalle.

Kilpailukykysopimusta propagoidessaan porvarihallitus hokee mantran lailla kansalle sitä, että kiky:n tarkoituksena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä.

– Työntekijäosapuolelle kiky tarkoittaa sitä, että palkattomia työpäiviä tulee vuositasolla kolme lisää ja samalla tehdään tarpeettomaksi 30 000 ihmisen työpanos henkilötyövuosina laskettuna. On siis päivänselvä asia, ettei työllisyystilanne kiky:n myötä tule Suomessa paranemaan päinvastoin.

”Kapitalismille on ominaista, että jos tavara ei mene kaupaksi, niin työntekijät ovat tarpeettomia.”

– Koska myös palkat on kiky:ssä jäädytetty sekä leikattu julkisen sektorin palkkoja siten, että osa lomarahoista jätetään maksamatta, niin tämä tulee laskemaan rajusti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, eikä tuotannon lisäämiseen tästä johtuen ole minkäänlaista tarvetta, koska jo nykyisen tuotannon kaupaksi saaminen tuottaa ongelmia. Tästä seuraa väistämättä se, mikä kapitalismille on ominaista: jos tavara ei mene kaupaksi, niin työntekijät ovat tarpeettomia.

Työttömät kärsivät eniten

Kiky:n myötä pienituloisten asema yhteiskunnassa tulee heikkenemään entisestään, ja eläkeläisten ohella muun muassa työttömät ajetaan hallituksen toimesta ahtaalle.

– Työttömiltä leikataan vuoden alusta lähtien muun muassa työttömyysturvan tasosta sekä vähennetään aikaa, jona työtön voi saada työttömyyspäivärahaa. Työttömät tulevatkin kärsimään kiky-sopimuksesta kaikkein eniten: työttömyysturvan taso vedetään niin alas, että kerjäläisten määrä katukuvassa tulee lisääntymään. Nykyisinkin suurin osa leipäjonoissa olevista on työttömiä, eivätkä jonot tule kikyilyn seurauksena ainakaan lyhenemään. Työttömien määrä on Suomessa tällä hetkellä todella korkea ja yhteiskunnan tulisi ehdottomasti pitää huoli siitä, että he pystyvät jatkossa elämään.

”Myös Euroopassa työntekijöiden ostovoima on vähintäänkin yhtä heikolla tolalla kuin meillä Suomessa.”

Sipilän porvarihallitus nostaa kiky:n yhteydessä usein esille talouskasvun.

– Mikäli kapitalistisen talouspolitiikan ”lainalaisuudet” toteutuvat, niin kasvua ei ole luvassa: kun ostovoima kapenee, niin samalla talouskasvun edellytykset heikkenevät. Samalla jauhetaan siitä, että pitää panostaa vientiin, mutta unohdetaan se, että myös Euroopassa työntekijöiden ostovoima on vähintäänkin yhtä heikolla tolalla kuin meillä Suomessa. Samaan aikaan Aasiassa ja muissa nousevissa talousmahdeissa tuotteita tehdään todella edullisesti. Näiden maiden kanssa on kiky:illä, ynnä muilla hallituksen kaavailuilla yksinkertaisesti mahdotonta kilpailla.

Miten kiky:ssä kohdellaan eläkeläisiä?

– Eläkeläisiltä on leikattu jo ennen kiky:äkin riittävästi. Esimerkiksi vuosi sitten niistettiin eläkekorotuksista härskisti kaksi kolmasosaa pois ”kilpailukyvyn” nimissä. Tällä ei ole mitään tekemistä kilpailukyvyn kanssa: eläkevarannot ovat työntekijöiden eläkerahastoihin aikanaan siirtämää palkkaa, jota he nyt nostavat eläkkeelle jäätyään eläkkeinä.

Lisää työtunteja – sama palkka

Sipilän hallituksen riistopolitiikalla lisätään vuotuista työaikaa 24 tunnilla, palkan kuitenkaan nousematta.

– Tällaista politiikkaa ei voida mielestäni perustella mitenkään ja se on kaikkien talouspoliittisten aakkosten vastaista kapitalistisessakin järjestelmässä. Nykyinen teknologiahan mahdollistaisi työajan lyhentämisen ansiotasoa alentamatta kevyesti, eikä mitään romahdusta tapahtuisi, päinvastoin.

”Talous saisi uutta puhtia, mikäli ryhdyttäisiin tekemään kuusituntisia työpäiviä.”

– Talous saisi uutta puhtia, mikäli ryhdyttäisiin tekemään kuusituntisia työpäiviä. Monilla teollisuuden aloilla olisikin mahdollista siirtyä kuusi- plus kuusituntiseen kaksivuorojärjestelmään, joka varmasti loisi uusia työpaikkoja ja lisäisi sitä kautta ostovoimaa.

– Se, että työntekijät pakotetaan tekemään vuodessa 24 tuntia enemmän töitä, osuu lopulta kapitalistin omaan nilkkaan. Jos puhutaan tavaratuotannosta, niin tämä vaikuttaa tavaratuotannon lisääntymiseen, eikä tästä koidu työnantajalle minkäänlaisia lisäkuluja. Työnantajalle koituu kuitenkin vaikeuksia saada kaupaksi kolmen työpäivän tuotanto, koska kotimaista tai ulkomaista potentiaalia sen ostamiseksi ei ole.

Paikallisesta sopimisesta

Kilpailukykysopimuksen kohdalla hallitus ja työnantajaosapuoli korostavat usein paikallista sopimista ja sen merkitystä.

– Olen useampaan otteeseen ihmetellyt sitä, missä on ay-liikkeen tietoisuus, kun mennään täysin kritiikittömästi allekirjoittamaan tällaisia kiky-sopimuksia. Tulopoliittiset sopimukset olivat huonoja jo 70- ja 80-luvuilla, mutta työpaikkakohtaisilla sopimuksilla ja kamppailuilla saatiin joka tapauksessa aikaiseksi reaaliansioiden kasvu siitäkin huolimatta, että inflaatio oli kaksinumeroisissa lukemissa. Silloin myös työttömyys oli huomattavasti alemmalla tasolla kuin mitä se nyt on.

Mikä olisi mielestäsi hyvää paikallista sopimista työntekijäosapuolen näkökulmasta?

– Sopimisen edellytykset pitää saavuttaa kamppailun kautta, jotta päästäisiin mahdollisimman hyviin tuloksiin: näin oli vielä muutama vuosikymmen sitten. Nyt työnantajaosapuoli painottaa paikallista sopimista siksi, koska se kokee olevansa niskan päällä ja voi näin ollen sanella sopimuksen sisällön ja ehdot sekä sitä kautta kiristää työntekijät huonoihin sopimuksiin.

”Ay-liikkeen tulisi ottaa huomattavasti näkyvämpi rooli nykyisessä luokkataistelussa.”

– 70- ja 80-luvuilla lähdettiin siitä, että työehtosopimuksesta käy ilmi minimipalkka: se oli eräänlainen perälauta, jonka alle ei voida ketään pistää tekemään työtä. Paikallinen sopiminen tarkoitti tuolloin sitä, että oli mahdollista kamppailla paremmista palkoista ja työehdoista. Tämä periaate tulisi ay-liikkeessä ottaa ehdottomasti uudestaan käyttöön, koska paikallisella sopimisella pitää voida korottaa työntekijöiden palkkoja ja parantaa työehtoja.

– Ay-liikkeen tulisi ottaa huomattavasti näkyvämpi rooli nykyisessä luokkataistelussa, koska luokkaristiriidat ovat kärjistyneet valtavasti kasvaneen työttömyyden ja köyhyyden lisääntymisen myötä. Samalla tulonjako on kääntynyt entisestään suurituloisten ja pääoman eduksi. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ay-liike on sopeutunut kapitalistisen järjestelmän mutteriksi ja rattaaksi, joka toiminnallaan estää luokkataistelun. Samalla pääomapuoli käy jatkuvasti raivokasta luokkataistelua omien etujensa turvaamiseksi ja parantamiseksi. Tämän kaiken ay-liikkeen johto vain ja ainoastaan kuittaa: ay-liikkeen tulisi unohtaa uusliberalistiset jorinat ja ryhtyä ajamaan tosissaan jäsenistönsä etuja!

Kevään kunnallisvaalit

Viitaniemen mukaan SKP:llä on tärkeä rooli suomalaisessa politiikassa.

"SKP:n tehtävänä on tarkastella yhteiskuntaa koko työväenluokan näkökulmasta.

– Käytännön politiikan lisäksi puolueella on tärkeä tehtävä sivistyksen ja tietoisuuden lisäämisessä. Puolueen tehtävänä on tarkastella yhteiskuntaa koko työväenluokan näkökulmasta, olla sen kanssa yhteisessä rintamassa ja kamppailla sen etujen puolesta.

– Meidän on puolueena tärkeätä olla kriittisiä ja nostaa epäkohtia esille. Erityisen tärkeää se on kunnissa sote:n myötä tapahtuvan yksityistämisvimman takia, joka tulee entisestään lisäämään eriarvoisuutta ja pienituloisten ahdinkoa.

– Meidän on kyseenalaistettava kunnissa toteutettava yksityistämispolitiikka, jota nykyinen hallitus ajaa ja monet eduskuntapuolueet kritiikittömästi tukevat, Järvenpäässä kunnallisvaaliehdokkaaksi lähtevä Viitaniemi päättää.