Kosovo
YK:n erityislähettilään Martti Ahtisaaren esitystä Kosovon tulevaisuudesta siirrettiin Serbian ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan, jotta vaalitulos olisi ollut esityksen ja lännen kannalta mahdollisimman hyvä. Kosovo-esityksen ei haluttu auttavan Serbian itsenäisyyttä ja eheyttä puolustavia voimia vaalimenestykseen.
Viime sunnuntain vaalit voitti Serbian radikaalipuolue SRS 28 prosentin ääniosuudella. Länsi käytti paljon rahaa tappion aiheuttamiseksi SRS:lle, joten siihen nähden sen tulosta voidaan pitää hyvänä. EU:ta, Natoa ja uusliberalistisia talousuudistuksia myötäilevä demokraattinen puolue DS kaksinkertaisti äänimääränsä vuoden 2003 vaaleista, mutta jäi kakkoseksi noin 23 prosentin äänisaaliilla. Kolmanneksi tuli pääministeri Vojislav Kostunican johtama Serbian demokraattinen puolue DSS 17 prosentin ääniosuudella.
SRS:n äänisaalis ei takaa sille hallituksenmuodostajan asemaa. DSS:n arvioidaankin nousevan ratkaisevaan asemaan tulevissa hallitusneuvotteluissa. Se on ilmoittanut voivansa liittoutua kumman tahansa muun suuren puolueen kanssa.
Kosovon tulevan aseman kannalta asetelma on mielenkiintoinen. Mikään kolmesta suurimmasta puolueesta ei ole uskaltanut virallisesti liputtaa Kosovosta luopumisen puolesta. Jyrkimmin maakunnan säilyttämistä Serbian autonomisena osana vaatii SRS. DS:n johtaja, presidentti Boris Tadic on kuitenkin vihjaillut, että Kosovosta voidaan joutua luopumaan.
Ahtisaaren on määrä antaa Kosovo-esityksensä suljettujen ovien takana kokoontuvalle ns. kontaktiryhmälle tänään perjantaina. Tiettävästi hän aikoo kuitenkin kertoa esityksestään serbeille ja albaaneille vasta helmikuun alussa. Jo pitkään on kuiskuteltu, että Ahtisaari tarjoaa Kosovolle jonkinasteista itsenäisyyttä.
Tätä serbit eivät hyväksy. Myös kontaktiryhmässä mukana olevan Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi EU:n puheenjohtajamaa Saksalle viime sunnuntaina, että Venäjä tulee tukemaan vain sellaista Kosovon asemaa koskeva ratkaisua, jonka Serbia hyväksyy. Hän korosti, että virheellisestä ratkaisusta Kosovon kysymyksessä voisi tulla vaarallinen ennakkotapaus. Hänen arvioidaan viitanneen Abhasian, Etelä-Ossetian ja Moldovan tilanteeseen.
Kosovon asemaa koskevassa ratkaisussa on kyse siitä, jatkuuko lännen lähes 20 vuotta sitten aloittama Jugoslavian tuhoaminen loppuun saakka, silpomalla Serbia.
Serbian ja Montenegron muodostaman tynkä-Jugoslavian silpominenhan alkoi Naton sodalla sitä vastaan vuonna 1999. Sota myytiin lännen yleiselle mielipiteelle "humanitaarisena" vastauksena Slobodan Milosevicin Kosovossa suorittamalle kansanmurhalle. Todellisuudessa mitään kansanmurhaa ei ollut, ja sodassa oli kyse yksinkertaisesti Jugoslavian tuhoamisen jatkamisesta. Sodan tuloksena Kosovo otettiin muodollisesti YK:n, tosiasiassa lännen, ylikansallisten yhtiöiden sekä albaanien "al-Qaidan" ja muiden paikallisten rikollisliigojen valvontaan.
Jokin aika sitten tynkä-Jugoslaviasta "itsenäistyi" Montenegro, ja nyt työ on tarkoitus päättää pystyttämällä Naton ja EU:n siirtomaahallinnon johtama uusi valtio, muslimivaltio Kosovo.
Läntiset suunnittelijat visioivat Kosovolle Serbiasta vapaata "ehdollista itsenäisyyttä", käytännössä Bosnian tavoin johdetun kansainvälisen protektoraatin asemaa. Toimivalta tullaan siirtämään YK:lta EU:lle ja Natolle. Näin "itsenäisestä" Kosovosta tulee lännen uusin siirtomaa.
Kosovon läntiset hallitsijat ovat jo päättäneet ratkaisun luonteesta, Ahtisaaren käymät "keskustelut" antavat heidän sanelulleen vain diplomaattisen pintasilauksen.
Aina voi toivoa, että kaikki käy toisin. Mutta on hyvin mahdollista, että Serbia ja sen johtavat puolueet taipuvat Kosovon "itsenäisyyteen" Jos Serbia yrittää vastustaa, EU ja USA tulevat yksinkertaisesti eristämään sen länsimielisen hallituksen estämällä maan jäsenyyden EU:ssa ja Natossa. Serbialla ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin alistua silpomiseensa. Korkeintaan se voi pyrkiä saamaan vastineeksi joitakin myönnytyksiä.
(ES)