Kreikalle myönnettävä laina on pankkitukea
Kreikan kriisi oli keskusteluissa mukana Euroopan vasemmiston ay-verkoston kokoontuessa lauantaina Helsingissä.
Osallistujien mukaan kyseessä ei ole pelkästään kreikkalaisten sisäisestä kriisistä vaan järjestelmän romahtamisesta, ja vastaavaa voi tapahtua jokaisessa maassa tietyn kehityksen tuloksena.
Tavallinen kreikkalainen ei ole käytännössä voinut vaikuttaa tapahtumasarjaan, joka on uusliberalistisen ja rahanahneen eliitin aikaansaama. Laskut lankeavat kuitenkin tavallisten kreikkalaisten maksettavaksi. Vähimmäiskuukausipalkka lasketaan 670 eurosta 520 euroon. Työttömyys tulee nousemaan 20 % vuoden lopussa. Myös köyhyysrajan alapuolella elävien kreikkalaisten määrä voi nousta jopa 25 % vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollossa tehdään kovia leikkauksia, ja 60 % sairaaloista suljetaan.
Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on edelleen maailman neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Siitä keskusteleminen on Kreikassa tabu.
Kannattaa myös muistaa, että ajankohtainen Kreikalle myönnettävä laina on eräänlainen pankkituki.
Myös muissa Euroopan maissa on ongelmia. Palkkoja on jäädytetty tai leikattu Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Latviassa, Virossa, Liettuassa, Alankomaissa, Romaniassa, Serbiassa, Isossa-Britanniassa, Ukrainassa ja Bulgariassa. Työehtosopimuksia on avattu uudestaan mm. Sloveniassa ja Kroatiassa.
Eläkeuudistuksia, eli eläke-ehtojen huonontamista, ei suunnitella ainoastaan Suomessa, vaan ne ovat ajankohtaisia myös Kreikassa, Unkarissa, Alankomaissa, Espanjassa ja Bulgariassa. Suomessa on jo vuosia jätetty täyttämättä julkisten sektorin vapaaksi jääneitä työpaikkoja ja virkoja. Ranskassa täytetään ainoastaan yksi virka kolmesta. Vastaava luku Kreikassa on yksi viidestä ja Espanjassa yksi kymmenestä.
SKP:n edustajina tapaamisessa olivat varapuheenjohtaja Lena Huldén, Sippo Kähmi sekä Arjo Suonperä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Die Linken menestyksestä huolimatta Saksan liittopäivät siirtyy yhä enemmän oikealle. Linke-SPD-Vihreät -leiriin kuuluu nyt vain 43 prosenttia kansanedustajista. Lähes joka toinen äänestäjä antoi äänensä konservatiiveille tai äärioikeistolaiselle AfD:lle. Sosiaaliset kysymykset, kuten ilmasto- ja ekologiset kysymyksetkin, jäivät televisiokeskusteluissa varjoon ja niitä käsiteltiin tuskin lainkaan.
Saksan parlamenttivaalit järjestetään 23.2.2025. Saksan vasemmisto kipuilee hajallaan. Berliinin Treptow-Köpenickissä vaalityöntekijät eivät jaa flaijereita pelkästään kiireisille kaupunkilaisille – he astuvat alueille, joissa historia ja nykypäivän poliittiset jännitteet kohtaavat raa’asti. Toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen seurasi Die Linken vaalikampanjaa Berliinin kaduilla.
Caracasissa pidetty antifasistinen konferenssi kokosi yli tuhat aktivistia 76 maasta ja päättyi uuden kansainvälisen vallankumouksellisen verkoston perustamiseen. Liike, joka puolustaa työväenluokan oikeuksia, osallistavaa demokratiaa ja rauhaa, tavoittelee fasismin, uusfasismin, rasismin, kolonialismin ja imperialismin kaikista muodoista vapautumista.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.