Kreikalle myönnettävä laina on pankkitukea
Kreikan kriisi oli keskusteluissa mukana Euroopan vasemmiston ay-verkoston kokoontuessa lauantaina Helsingissä.
Osallistujien mukaan kyseessä ei ole pelkästään kreikkalaisten sisäisestä kriisistä vaan järjestelmän romahtamisesta, ja vastaavaa voi tapahtua jokaisessa maassa tietyn kehityksen tuloksena.
Tavallinen kreikkalainen ei ole käytännössä voinut vaikuttaa tapahtumasarjaan, joka on uusliberalistisen ja rahanahneen eliitin aikaansaama. Laskut lankeavat kuitenkin tavallisten kreikkalaisten maksettavaksi. Vähimmäiskuukausipalkka lasketaan 670 eurosta 520 euroon. Työttömyys tulee nousemaan 20 % vuoden lopussa. Myös köyhyysrajan alapuolella elävien kreikkalaisten määrä voi nousta jopa 25 % vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollossa tehdään kovia leikkauksia, ja 60 % sairaaloista suljetaan.
Kreikkalaiset toverit muistuttivat, että samalla kun pääministeri Papandreou on neuvotellut lainoista, Kreikka on edelleen maailman neljänneksi suurin aseostaja suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Siitä keskusteleminen on Kreikassa tabu.
Kannattaa myös muistaa, että ajankohtainen Kreikalle myönnettävä laina on eräänlainen pankkituki.
Myös muissa Euroopan maissa on ongelmia. Palkkoja on jäädytetty tai leikattu Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Latviassa, Virossa, Liettuassa, Alankomaissa, Romaniassa, Serbiassa, Isossa-Britanniassa, Ukrainassa ja Bulgariassa. Työehtosopimuksia on avattu uudestaan mm. Sloveniassa ja Kroatiassa.
Eläkeuudistuksia, eli eläke-ehtojen huonontamista, ei suunnitella ainoastaan Suomessa, vaan ne ovat ajankohtaisia myös Kreikassa, Unkarissa, Alankomaissa, Espanjassa ja Bulgariassa. Suomessa on jo vuosia jätetty täyttämättä julkisten sektorin vapaaksi jääneitä työpaikkoja ja virkoja. Ranskassa täytetään ainoastaan yksi virka kolmesta. Vastaava luku Kreikassa on yksi viidestä ja Espanjassa yksi kymmenestä.
SKP:n edustajina tapaamisessa olivat varapuheenjohtaja Lena Huldén, Sippo Kähmi sekä Arjo Suonperä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä. Suomessa poliitikot ja media ovat olleet varsin hiljaa Nato-maa Turkin viime aikojen sotilastoimista.
Morenan voitto yhdessä Latinalaisen Amerikan suurimmista maista herätti toivoa alueen edistyksellisten voimien keskuudessa; Latinalaisen Amerikan johtajat ja intellektuellit ovat puhuneet Meksikosta uuden progressiivisen aallon keskuksena pallonpuoliskollaan. Mutta Morenan voitto kohtasi kolme haastetta.
Etelä-Afrikka ja muut liittoutumattomat valtiot voisivat koota voimansa rauhan kiilan iskemiseksi sotaa käyvien blokkien välille ja lopettaa kriisit, joita ne pakottavat meidät kaikki kohtaamaan, kirjoittaa Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.