Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenosoituksessa 2000 ihmistä Helsingissä
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan Viimeinen sulku -mielenosoitus keräsi tänään noin 2000 ihmistä vaatimaan loppua alojen epäreilulle koronakohtelulle. Suurin määrä ihmisiä kerääntyi Senaatintorille, mutta myös eduskuntatalolla osoitettiin mieltä. Aivan kansanedustajien silmien alle oltiin tuotu arkku, jonka teksti kuului: Tässä lepää kulttuuri- ja tapahtuma-ala, jonka hallitus STM:n johdolla tuhosi. Kiitos Suomi 18.3.2020-?
Vaatimuksena mielenosoittajilla oli muun muassa kulttuuritilojen ja tapahtumien avaaminen heti ja että aloja kuunneltaisiin heitä koskevissa päätöksissä.
Mielenosoittajien mielipiteistä kerrotaan laajemmin asiaa varten perustetussa vaatimuksessa, jonka voi allekirjoittaa niin yksityishenkilöt, kuin organisaatiotkin.
– Rajoitustoimenpiteet ovat perustuneet riskiarvioihin, eivät todennettuun dataan. Yleisötapahtumien kieltäminen on ollut näytösluonteista, ei näyttöperusteista. Juridisia perusteita rajoituksille ei ole. Riskipistetaulukko eli räkäindeksi on juridiselta statukseltaan vain THL:n verkkosivu vailla taustadataa. Tapahtumien kieltäminen on ollut viestinnän, ei taudin torjunnan työkalu. Me vaadimme, että päätöksenteko pohjaa tutkittuun tietoon sekä todennettuun, avoimeen dataan, vaatimuksessa sanotaan.
Vaatimuksen mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilta on viety oikeus työntekoon ja elinkeinoon ja yleisöiltä oikeus kulttuuriin ja kokoontumiseen.
– Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on suljettu, sulku on kestänyt eri muodoissaan pian kaksi vuotta. Tämän täytyy olla viimeinen sulku. Vaadimme kulttuuritilojen ja -tapahtumien avaamista heti.
Mielenilmausta oli järjestämässä samat toimijat, joka jo viime kesänä järjestivät Mitta on täysi -mielenosoituksia. Työryhmään kuuluu pitkä lista kotimaisia alan toimijoita.
Kirjoittajan artikkelit
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
- ‹ edellinen
- 7 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.