Kuntahanke uhkaa lähipalveluja ja demokratiaa
Miten kansalaisten tarpeet toteutuvat kuntauudistuksessa? Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Pro kuntapalvelut -verkoston keskustelussa, jossa edustettuna olivat sekä kansalaisten että päättäjien näkökulmat.
Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta korosti Suomessa pitkään vaikuttanutta laajan hyvinvointivastuun perinnettä, jossa on ollut toimijoita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kansalaisjärjestöjen muodostamalta kolmannelta sektorilta. Kunta- ja palvelurakennehanke muuttaa näiden toimijoiden välistä suhdetta yksityisen hyväksi.
Särkelän mukaan ihmisten tarpeet ovat kuntauudistuksessa olleet esillä vain vähän.
– Vahvan peruskunnan on turvattava peruspalvelut. Joissain asioissa voidaan tehdä laajempaa yhteistyötä, tiivisti Särkelä näkemyksensä. Kansalaisnäkökulmasta tärkeintä on, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään yhteistyössä erityisesti hankalimmilla sektoreilla, kuten mielenterveys- ja päihdehuollossa.
Tilaaja-tuottaja -malliin Särkelä suhtautuu kriittisesti.
– Laaja hyvinvointipoliittinen ajattelu ja ehkäisevä työ eivät istu tiltu-malliin. On myös kansainvälisiä kokemuksia siitä, ettei kilpailuttaminen laske kustannuksia, muistutti Särkelä.
Kuntahanke yksityistämisohjelma
Kunta- ja palvelurakenteen uudistustarve johtuu väestön vanhenemisesta. Kyse on palvelujen turvaamisesta tulevaisuudessa. Näitä seikkoja painotti valtiosihteeri Terttu Savolainen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän esitteli palvelurakenneuudistuksen sinänsä kunnioitettavia tavoitteita, kuten hyvinvoinnin edistämistä ja kustannuskehityksen hallintaa.
Savolaisen mukaan uudistukset ovat välttämättömiä ja ne pistetään täytäntöön 2009-2011.
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen Helsingistä kertoi, miten kuntahankkeen lähtökohtana on sopeutuminen kiristyviin taloudellisiin raameihin.
– Suomessa on kuitenkin rahaa enemmän kuin koskaan, huomautti Hakanen. Silti kuntien menot ovat jämähtäneet vuoden 1995 tasolle. Kuntien rahoitusta on valtiovallan toimesta kiristetty 1990-luvun alusta lähtien.
Hakasen mukaan suurten yksiköiden tavoittelu ei lisää tehokkuutta eikä säästöjä, vaan lisää eriarvoisuutta ja heikentää lähipalveluja ja demokratiaa. Kuntahanke on kilpailuttamis- ja yksityistämisohjelma, joka polkee erityisesti naisten työn arvoa.
Vallan keskittämisen sijasta Hakanen korostaisi osallistuvaa demokratiaa ja asukkaiden itsehallintoa. Vaihtoehtoja löytyy vastikään julkaistusta Kuntapamfletista, jossa korostetaan muun muassa asukkaiden tarpeita ja lähidemokratiaa, lähipalvelujen turvaamista japeruspalvelujen tuottamista pääsääntöisesti kuntien omana toimintana sekä kuntien rahoituspohjan turvaamista verotusta muuttamalla.
Demokratia vähenee kuntaliitosten myötä
Puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Cronberg Suomen Kirjastoseurasta painotti, miten kuntahankkeesta ei ole keskusteltu edes kunnanvaltuustoissa. Hänen mukaansa demokratian edellytykset vähenevät, mikäli kuntia yhdistellään.
Esimerkiksi kirjastopalveluiden osalta jatkuvat tehokkuusvaatimukset merkitsevät työntekijöiden määrän vähentämistä ja palvelujen huonontumista. Tilaaja-tuottaja-malli edellyttää palvelun tuotteistamista, mikä on mahdoton tilanne.
– Perusoikeuksia ei voi tuotteistaa, muistutti Cronberg.
Kati Peltolakorosti, etteivät kunta ja valtio ole itseisarvoja vaan kansalaisten tapoja hoitaa yhteisiä asioita. Tarvitaan eri tason organisaatioita, joihin päättäjät valitaan vaaleilla.
Keskustelussa nousi esille vaatimus kuntahankkeen toteutuksen lykkäämisestä ja kunnollisen kansalaiskeskustelun aloittamisesta. Kansalaisten mielipiteiden on päästävä kuuluviin entistä voimakkaammin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on myös syytä nostaa esiin paikallisissa sosiaalifoorumeissa. (MK)