Lähikoulujen puolesta
Hallituksen esitys pienten koulujen valtionosuuslisän poistosta uhkaa lopettaa kymmeniä lähikouluja ympäri Suomea. Eduskunnan sivistysvaliokunta esittelee uudistuksen hallintovaliokunnalle tänään. Esityksen mukaan pienuuslisä koskisi ensi vuodesta alkaen enää viittä prosenttia Suomen kaikista oppilaista. Lisän poisto luo kunnille taloudellisen kannustimen pienten kouluyksikköjen lakkauttamiseen.
Vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän muutoksen seurauksena Suomesta on kadonnut tuhat koulua.
Talous ohjaa
Suomen Lähikoulut ry. vetosi vielä keskiviikkona päättäjiin, jotta tuhoisasta uudistuksesta luovuttaisiin. Yhdistys keräsi lyhyessä ajassa adressin, jossa on yli 23 000 allekirjoittajaa eri puolilta Suomea. Eduskuntatalon ulkopuolelle kokoontuneet lapset, vanhemmat ja opettajat tukivat delegaation sanomaa mielenilmauksella.
– On väärin, jos valtionvarainministeriö ohjaa maan koulutuspolitiikkaa, huomautti adressia luovuttamaan tullut, lähikoulujen tilanteen tunteva professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. Hänen mukaansa opetushenkilökunta ja vanhemmat ovat huolissaan peruskoulutuksen tulevaisuudesta. Suomessa on tällä hetkellä kansainvälisesti verrattuna tasokas peruskoulutusjärjestelmä, jonka kustannuksetkin ovat kohtuulliset.
– Tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat parhaat pienissä yksiköissä, Korpinen sanoi.
Sivistysvaliokunnan hallituspuolueet vetoavat tuttuihin syihin: kuntien taloudelliseen ahdinkoon sekä kunta- ja palvelurakenteen muutoksen välttämättömyyteen. Oppositiolla on omat syyt vastustaa hallituksen koulutuspoliittisia linjauksia.
Pallo kunnille
Keskustan Katja Karhunen mainitsi, että kunnat saavat edelleen itse päättää, miten valtionosuutensa käyttävät. Käytännössä hallitus kuitenkin ajaa kunnat supistamaan kouluverkostoaan.
Hallituksen Elinvoimainen maaseutu -ohjelmassa visioidaan ylevästi siitä, miten pienistä lähikouluista voisi muodostua kylän sosiaalisen elämän monipuolisia keskuksia. Reaalipoliittiset päätökset puhuvat eri kieltä.
(MK)