Länsi ja Myanmar-apu
Ainoat hyödykkeet, joita YK:n johdolla viime sunnuntaina Yangonissa järjestetty Myanmarin katastrofiavun lahjoittajamaiden konferenssi tarjosi, olivat oman edun tavoittelu, kyynisyys ja tekopyhyys. USA ja eurooppalaiset suurvallat käyttivät tilaisuutta hyväkseen toistaakseen vaatimuksensa, että Myanmarin juntan on avattava ovensa ulkomaisille aputoimille ja armeijoille. Hyvin vähän rahaa oli tarjolla.
Myanmarin hallitus vetosi 10,7 miljardin dollarin saamiseksi hirmumyrskyn tuhoamien alueiden jälleenrakentamiseen. Uusia lahjoituksia tarjottiin murto-osa siitä, niitäkin epämääräisesti. Monet lahjoittajat yksinkertaisesti tekivät yhteenvedon jo antamastaan avusta ja lupasivat lisää, jos "olosuhteet kentällä paranisivat". USA että sen liittolaiset lupasivat lisätä avustussummia vain, jos Myanmarin hallitus sallii "kansainvälisten katastrofiasiantuntijoiden tehdä perinpohjaisen arvion tilanteesta" ja sallii "esteettömän pääsyn tuhoalueille".
Näiden maiden kieltäytyminen toimittamasta enempää kuin nimelliset apusummat osoittaa, että murhenäytelmää käytetään kyynisesti poliittisena aseena junttaa vastaan. Syyttäessään Myanmarin kenraaleita politiikan tekemisestä uhreilla ne tekevät itse täsmälleen samaa.
Lännen valtamedia keskittää päähuomionsa juntan riittämättömiin pelastustoimiin. Jopa arviot apua saavien ihmisten määristä vaihtelevat hurjasti. Yhden laajasti kerrotun väitteen mukaan vain 23 prosenttia arviolta 2,4 miljoonasta henkiin jääneestä on saanut mitään apua. Toisen YK:n antaman arvion mukaan 42 prosenttia on saanut jonkinlaista hätäapua. YK:n kehitysohjelma johtaja Kathleen Cravero arvioi 50 prosentin saaneen "merkittävää apua".
Kiinnostavan näkemyksen avustusoperaatioista esitti Scotsman-lehdessä brittiläinen liikemies Paul Strachan, joka on avustanut kansalaisjärjestöjä Myanmarissa. Hän kehotti lopettamaan vastakkainasettelun juntan kanssa ja muistutti, että raha, ei ruoka ja avustustarvikkeet, on se mitä eniten tarvitaan:
"Toisin kuin lehdistö kertoo suuri osa avusta pääsee perille tuhoalueille! Useimmat välttämättömyystarvikkeet ovat saatavissa täällä – on olemassa valmis tavaroiden jakelu Kiinasta, Intiasta ja Thaimaasta – ja silti hirmumyrskystä selviytyneille annetaan pulloja Britanniasta tuotavaa kivennäisvettä, kun paikalliset yhtiöt tarjoavat erinomaisia tuotteita. Tarvikkeet voidaan toimittaa täällä helposti ja paljon halvemmalla kuin lennättämällä niitä tänne. Tämä on Kaakkois-Aasian mannermaata, Burmaa ympäröivät suuria määriä tuottavat, halvat tiikeritaloudet. Tämä ei ole "pimeintä Afrikkaa"! Ei ole mitään tarvetta lennättää tänne ruokaa, vain rahaa, joka on kevyempää, perustarvikkeiden ostamiseksi", Strachan kirjoitti.
Mutta juuri rahaa Yangonin konferenssissa ei ollut juurikaan tarjolla.
ERKKI SUSI