Keywords:
Meidän jälkeemme vedenpaisumus
Maailmalla järjestettiin laajoja ilmastomarsseja Pariisin ilmastokokouksen alla. Myös Suomessa marssittiin usealla paikkakunnalla.
Eräs Tampereen ilmastomarssin järjestäjistä kirjoitti tapahtuman some-sivulla olevansa pahoillaan siitä, että marssilla huudettiin ”poliittisia vaatimuksia”. Henkilö oli närkästynyt Kapitalismi alas! –huudoista. Hänen mielestään huuto oli asiaton ja ”politiikan sotkemista” muuten neutraaliin ilmastomarssiin.
Tapaus kertoo osaltaan siitä, miten vieraantuneita politiikasta monet ovat. Se ei poista sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutoksen uhkien noteeraaminen ja niihin vastaaminen on mitä poliittisinta toimintaa. On myös suuri virhe ajatella, että ilmastonmuutos olisi jotenkin vallitsevasta talousjärjestelmästä, kapitalismista irrallinen ilmiö.
Karl Marx kirjoittaa Pääomassa, miten pääoma ei piittaa työläisten eikä koko ihmiskunnan kohtalosta. Pääoman tunnuslauseena tuntuu olevan après moi de déluge, jonka voi suomentaa muotoon ”minun jälkeeni vedenpaisumus”. Marx käyttää tässä vedenpaisumusta kuvaannollisessa merkityksessä, mutta ilmastonmuutos on tehnyt tokaisusta entistä konkreettisemman. Lähi-idän konfliktien ja pakolaisuuden taustalla on eittämättä myös ilmastollisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kuivuutta ja äärisääilmiöiden voimistumista. Entistä suuremmat osat maapalloa ovat vaarassa muuttua asuinkelvottomaksi. Myös ruuantuotanto on ilmastomuutoksen myötä ennemmin tai myöhemmin ajautumassa kriisiin.
Marxin mukaan ihmisen ja luonnon riistolla on yksi ja sama päälähde: tuotantotapa, jossa vaihtoarvojen kasaaminen on kohonnut itseisarvoksi ja määrää tuotantoa riippumatta siitä mitkä sen vaikutukset ovat. ”Kasatkaa, kasatkaa! Siinä Mooses ja profeetat!... kasaaminen kasaamisen vuoksi, tuotanto tuotannon vuoksi”, kuten Marx kirjoittaa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on siten oleellisesti kytkeytynyt siihen, miten me suhtaudumme kapitalismiin. Kapitalismin ”suitsiminen” ja sen ikävien piirteiden pehmentely jonkinlaiseksi vihreäksi markkinataloudeksi on kommunistisesta näkökulmasta mahdotonta. Tuleeko meidän jälkeemme vedenpaisumus? Se riippuu siitä, kuinka menestyksekästä on kapitalismin vastainen taistelu.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.