"Metso potkii väkeä vain voiton maksimoimiseksi"
Järvenpää (TA) Paperikoneiden jälkikäsittelylaitteita valmistava Metso Paper\'in Järvenpään tuotantolaitos antoi maanantaina potkut 105 henkilöstöönsä kuuluvalle. Mukana luvussa on myös yhtiön Hollolan yksikkö 18 henkilön osalta, ja kilometritehtaalle joutuvista yhteensä 66 on toimihenkilöitä ja 39 työntekijöitä. Valtaosa henkilöstövähennyksistä on suoranaisia irtisanomisia, vain muutamassa tapauksessa selvitään eläkejärjestelyillä tai on kyse määräaikaisten työsuhteiden päättämisestä.
– Viralliseksi syyksi on ilmoitettu "kiinteiden kustannusten vähentäminen". Suomeksi sanottuna kyse on kuitenkin vain voiton maksimoinnista tehokkuutta lisäämällä, teilaa Metson Järvenpään tehtaan suunnittelija, Toimihenkilöunionin paikallisen ammattiosaston johtokunnan varajäsen Kaarlo Kurtti työnantajansa perustelut.
Protestina henkilöstövähennyksille Metson Järvenpään tehtaan Metalliliittoon kuuluvat työntekijät olivat lakossa viime viikon torstaina ja perjantaina.
Itse ensi keväänä jo 35 vuotta Metso Paper\'in Järvenpään tehtaalla (aiemmat omistajat mm. Wärtsilä ja Valmet) työskennellyt Kurtti saa ainakin toistaiseksi säilyttää oman työpaikkansa, koska tuotekehittelyryhmä, jossa hän toimii suunnittelijana, on tehtaan strategisesti keskeisin.
– Mutta jos pikku hiljaa kaikki muut toiminnot täältä ulkoistetaan tai muuten lopetetaan, tämä on pian pelkkä suunnittelutoimisto, Kurtti päivittelee.
Myös mm.
Jyväskylässä
potkitaan
Järvenpää ja Hollola eivät suinkaan ole ainoat paikkakunnat, joilla Metso Paper potkii väkeänsä pellolle.
Myös Jyväskylässä Metson henkilöstövähennysten kokonaisvaikutus on viime viikon maanantaina päättyneiden yt-neuvottelujen perusteella jopa123 henkilöä, joista paperi- ja kartonkikoneyksikössä 92 ja pääkonttorissa 31 henkilöä. Kokonaisuutena Jyväskylän vähennyksistä 101 kohdistuu toimihenkilöihin ja 22 työntekijöihin.
Täälläkin vain pienehkö osa henkilöstövähennyksistä tapahtuu eläkejärjestelyin tai määräaikaisuuksien päättämisellä.
Lisäksi Jyväskylän Metso Paper\'illa on voimassa koko 1 700 ihmisen henkilöstöään koskeva 2-12 viikon lomautusvaroitus, joka on voimassa koko vuoden 2005 loppuun saakka.
Myös Metso Paper\'in muiden yksiköiden osalta on käyty yt-neuvotteluja, joiden suunniteltu henkilöstövaikutus on seuraava:
l Turku 10-15 työpaikkaa;
l Valkeakoski 20-30 työpaikkaa;
l Pori 10-15 työpaikkaa;
l Tampere 6-8 työpaikkaa;
l Karlstad (Ruotsi) 80-100 työpaikkaa;
l Sundsvall (Ruotsi) 40-60 työpaikkaa.
Lisäksi on selvitelty Karhulan tuotantoyksikön vaihtoehdot, jotka ovat toimintojen ulkoistaminen, niiden siirtäminen muihin yksiköihin, tai jopa koko yksikön lopetus. Karhulassa neuvottelut koskevat 150 työpaikkaa.
Koko Metso Paper\'in "kustannusten keventämisohjelman" arvioitiin alunperin koskevan yhteensä 1 100-1 300 henkilöstöön kuuluvaa. Yhtiöllä on tällä hetkellä palveluksessaan noin 9 000 henkilöä, joista 5 000 Suomessa, 1 500 Ruotsissa ja 1 250 Pohjois-Amerikassa.
"Yhteiskunta-
vastuuta
ei löydy"
– Toimintojen ulkoistamisia on perusteltu "kilpailukyvyn lisäämisellä" ja "suhdanteiden vaihteluilla". Samalla on saatu voimakkaista ammattiosastoista puhti pois. Esimerkiksi Metalliin kuuluva Kone ja Sillan perinteinen ammattiosasto numero 4 on nykyisin vain varjo entisestä, Kaarlo Kurtti sanoo.
Hän kertoo, että Metso Paper\'in Järvenpään tehtaan alihankintaa ja osavalmistusta on siirretty Viroon.
– Yhteiskuntavastuuta ei yrityksillä ole. Omistajien voittojen maksimointi ohjaa ja määrää yritysten toimintaa. Ennen vanhaan yrityksen johto sentään ainakin juhlapuheissa kiitti ja arvosti työntekijöitä. Nykyisin työntekijät nähdään lähinnä vain kustannuksena, josta yritetään ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti, Kurtti katsoo.
Hänen mukaansa sairastamiset ja niistä johtuvat poissaolot ovat usein syy irtisanottavien listalle joutumiseen. Siksi ihmiset yrittävät puolikuntoisinakin sinnitellä työpaikallaan. Työuupumus ja henkinen pahoinvointi onkin yleistä.
"Ay-liikkeen
palattava
juurilleen"
Kun vastapuolena on suuri ylikansallinen yhtiö, paikalliset ammattiosastot kokevat työläisten etujen puolustamisen vaikeaksi. Tilannetta ei paranna se, että ay-liikkeen johdolla pallo näyttää olevan täysin hukassa.
– Siltä suunnalta ei paljon apua eikä tukea tule. Ay-liikkeen tulisikin palata juurilleen ja nostaa keskinäinen solidaarisuus taas kunniaan. Kun jossakin työläisten ja yhteiskunnan heikoimpien etuja uhataan, ay-liike ei saa olla vain puolueeton tarkkailija, Kaarlo Kurtti huomauttaa vakavana.
Hän muistuttaa, että teknologian kehityksen myötä ennen kaikkea toimihenkilöiden osuus työvoimasta on kasvanut. Mutta heidän edunvalvontansa on vielä kovin haparoivaa.
– Toimihenkilöiden ay-toiminta on ollut lähinnä risteilyjen järjestämistä ja varsinaisen edunvalvonnan kehittäminen on jäänyt vähäiseksi. Ja yhteiskunnan kehitystä eivät johda enää ihmisten tarpeet, vaan markkinoiden ja keinottelurahan etu. Ihmisistä on tehty markkinoiden ja suhdanteiden peliväline, Kurtti maalaa tilannetta varsin synkin värein.
Peliä ja kilpaa näytään käytävän myös suuryhtiöiden kesken siitä, kuka irtisanoo enemmän väkeään.