Mitä on KUPRU:n takana

26.05.2006 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 21/2006.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus – lyhyesti KUPRU – oli luonnolliseseti SKP:n kunnallisseminaarin hallitseva teema. Espoon Matinkylän pirtillä pohdittiin usean asiantuntijan voimin muun muassa jäävätkö lähipalvelut kuntauudistuksen jalkoihin ja soveltuuko kilpailuttaminen kunnallisiin peruspalveluihin.


Keskusteluissa viitattiin useamman kerran myös TA-Tiedon kustantamaan Kuntapamflettiin, joka tarjoaa kriittisiä näkökulmia ja vaihtoehtoja käynnissä olevalle KUPRU:lle.




Hyvinvointimallista kohti uusliberalismia



Sosiaalipolitiikan professori, Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen nosti esille kunta- ja palvelurakenneuudistuksen taustavoimista erityisesti valtiosihteeri Raimo Sailaksen. Sailas on todennut, miten kuntakentän tilanne ei enää ratkea leikkauslistoilla – on pureuduttava rakenteisiin kaikilla tasoilla.


Heinosen mukaan ei ole yhdentekevää, millä tavalla kunta- ja palvelurakenteisiin pureudutaan.


– Kunta on suomalaisen hyvinvointimallin tärkein osa. Se yhdistää arjen tasolla sekä sosiaalisen että ekologisen näkökulman. On aivan eri asia, tuottaako julkisia palveluja julkinen vai yksityinen sektori.


Muun muassa 1993 muutettu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä 1995 säädetty uusi kuntalaki merkitsivät ideologista käännettä hyvinvointiajattelusta kohti uusliberalismia. Tapahtui hegemoninen puhe- ja toimintatavan muutos.




Puitelailla markkinakuntia



Nyt kaavailtu kunta- ja palvelurakenteen uudistus vahvistaa Heinosen mielestä markkinakunnan periaatetta. Kuntien koon kasvattaminen tavalla tai toisella helpottaa palvelujen ulkoistamista ja kilpailuttamista.


Hallitus kaavailee puitelakia, jonka on määrä tulla voimaan 2007 alusta, vielä ennen eduskuntavaaleja. Puitelaissa Suomeen ehdotetaan 15-20 sosiaali- ja terveyspiiriä. Laki sisältää myös tilaaja-tuottaja -mallin laajamittaisen käyttöönoton.


– Piirimalli on eräänlainen välivaihe kuntaliitoksia ja aluekuntamalleja odoteltaessa, huomautti Heinonen.


Tampere on toiminut KUPRU:n mallikuntana. Uusi julkinen johtaminen (New Public Management) on tuotu kaupunkiin mallipuhtaana. Se merkitsee ennen kaikkea bisnes-tyylistä johtamista: ero julkisten ja yksityisten markkinoiden välillä hämärtyy.


– Kunnista tulee palvelujen rahoittajia, joiden kautta verorahat johdetaan yksityiseen palvelutuotantoon.




Tiltu ei toimi



Keskeinen osa uutta julkista johtamista on tilaaja-tuottaja -malli. Se on sopimusohjausperiaate, jonka avulla kuntaan muodostetaan palvelujen näennäismarkkinat. Palvelujen tilaajana toimii lautakunta ja tuottajana puolestaan liikelaitos, yksityinen yritys tai kolmas sektori. Tavoitteena on lopulta kaikkien palvelujen tuotteistaminen.


Heinosen mukaan bisnestyylisestä johtamisesta kärsivät niin palvelujen käyttäjät kuin työntekijät. Laatua ja tuloksellisuutta mitataan vain "kustannusten alenemisella".


– Suuruuden ekonomia ei toimi julkisissa hyvinvointipalveluissa. Myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet vähenevät kun bisnesmiesten, konsulttien ja lakimiesten valta kasvaa, totesi Heinonen.


Hän huomautti, miten kansalaisten enemmistö kannattaa yhä vahvemmin pohjoismaista hyvinvointimallia ja paikallisella tasolla onkin paljon muutosvastarinnan mahdollisuuksia.


– Tampereellakin on voitettu paikallisia kamppailuja. Myöskään kuntatason työntekijät eivät kannata muutosta, kertoi Jari Heinonen.




Valtio kuntien rahapulan takana



Eräs tärkeimmistä syistä, jolla KUPRU:a on perusteltu, ovat kuntien jatkuvat taloudelliset vaikeudet. Hallitus väittää, että suurentamalla kuntakokoa ja keskittämällä palveluja toiminta tehostuu ja saadaan aikaan kustannussäästöjä.


Yliaktuaari, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela ei väitettä kuntien rahapulasta niin vain niele. Totta on, että kunnat on pakotettu säästölinjalle: menoja on karsittu kovalla kädellä.


– Valtio säätelee kuntien taloutta monella tavalla. Suorien valtionosuuksien lisäksi valtio vaikuttaa myös verotuloihin muun muassa erilaisista vähennyksistä päättämällä, kertoi Savela kuntien rahapulan todellisista syistä.


Kunnallisvero on tällä hetkellä lähes tasavero. Savelan mukaan on aika saattaa kunnallisverokin aidosti progressiiviseksi.


– Maksutaakka jakautuisi oikeudenmukaisemmin. Myös pääomatuloista tulisi maksaa kunnallisvero, listasi Savela.


Valtionvarainministeri Eero Heinäluoman ehdotus kuntaveromallista, jossa valtion ansioverotulo ohjattaisiin suoraan kunnille, ei saa Savelalta tukea.


– Se viestii, että kuntien on tultava toimeen omillaan, totesi Olli Savela.


Kuntaveromalli asettaisi eri kunnat liian eriarvoiseen ja epäoikeudenmukaiseen asemaan.




Ammattiliiton näkökulmaa



Vuoden alusta toimintansa aloittanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on 220 000 jäsenellään Suomen suurin ammattiliitto. JHL:n kehittämispäällikkö Jari Vettenranta esitteli liiton kantaa KUPRU:un. Hänen mukaansa liitto on antanut "peitellyn tuen" valmisteilla olevalle hankkeelle.


Vettenranta toi esille 1990-luvun alussa tehdyn kunnallisen neuvottelujärjestelmän muutoksen. Silloinen kunta-alan liitto KTV alkoi suosia paikallista sopimista ja kuntakohtaisia etuja. Liitto kuvitteli saavuttavansa tällä etua.


Toisin kävi, kun lama iski. Monen kunnan työntekijät joutuivat paikallisesti tinkimään valtakunnan tasosta työllisyyden nimissä.


Suomi nousi lamasta, mutta kunnissa jatkunut taloudellinen ahdinko johti tinkimislinjan jatkumiseen myös laman jälkeisinä nousun vuosina.


Tätä taustaa vasten on Vettenrannan mukaan ymmärrettävää, että liiton näkökulmasta tärkeintä on nyt turvata taloudellisesti vahva, kilpailukykyisen palkan maksuun pystyvä kuntatyönantaja.




Työsuhdeturvan on säilyttävä



Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ehtoja on jo neuvoteltu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken. Vettenrannan mukaan keskeistä on, että työsuhdeturva säilyy: työntekijät säilyvät uusista järjestelyistä huolimatta vanhoina työntekijöinä. Muutoksissa on noudatettava yhteistoimintasopimusta.


Paikallisesta sopimisesta johtuen eri kuntien palkkausjärjestelmät eroavat toisistaan.


– Kuntien yhdistäminen edellyttää järjestelmien harmonisointia. On päätettävä, mille tasolle harmonisoidaan, pohti Vettenranta.


Hän korosti, että kunnissa tehdään jo uudistuksia ja että valtio haluaa vauhdittaa prosessia.


Puitelakiesitykseen on Vettenrannan mukaan saatava takuu työsuhdeturvasta pidemmäksi ajaksi, esimerkiksi 3-5- vuodeksi. Laki ei myöskään saa ohjata palvelutuotantoa yksityistämisen tielle.




Yksityistäminen etenee



Myös liitossa on huomattu, että yksityisten palveluyritysten rooli on koko ajan kasvamassa. Valtio koetaan negatiiviseksi, julkisen sektorin palvelujen rinnalle halutaan lisää toimijoita. Taustalta Vettenranta nostaa esille Iso-Britannian, Tony Blairin ja niin sanotun kolmannen tien.


Suomen poliittinen eliitti kannattaa vahvasti yksityistämistä. Sen mukaan elinkeinoelämän rakenne on monipuolistettava.


– Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö mahdollistaa myös suurten rakennemuutosten läpiviemisen, huomautti Vettenranta.


Yksityistämisen ajaminen kasvattaa kuilua poliittisen eliitin ja kansalaisten välillä, sillä kansalaiset ovat vahvasti sitoutuneet julkisiin, kunnan itse tuottamiin palveluihin.


Yhä useampi kunta-alan ammattilainen työskentelee yksityisessä palveluyrityksessä. Tämä voi Vettenrannan mukaan aiheuttaa ammattiliittojen välistä kilpailua siitä, onko liitto JHL vai esimerkiksi PAM.




Ay-liikkeen toimintaedellytykset myynnissä



JHL:n näkemykset KUPRU:un nostivat keskustelussa esiin paljon kriittisiä puheenvuoroja. Seppo Ruotsalainen huomautti, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ehdoksi asetettu työsuhdeturva 3-5 vuodeksi on melko halpa hinta mittavasta muutoksesta.


– Myydäänkö nykyhetken eduilla ay-liikkeen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä? kysyi Ruotsalainen aiheellisesti.


Helsingin kaupunginvaltuutettu ö Hakanenhuomautti, miten ay-liikkeellä on tärkeä historiallinen ja poliittinen merkitys suomalaisen julkisen hyvinvointimallin kehittäjänä. Sen vuoksi on tärkeää, että JHL ottaa kantaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kokonaisuutena.


– Kuntia sopeutetaan yhä kiristyviin taloudellisiin raameihin. Jopa 20 prosenttia kuntien työpaikoista vähennetään, muistutti Hakanen.


Hän esitti myös kysymyksen prekariaatista ja julkisen sektorin pätkätyöstä. Nyt on tärkeää, että julkisten alojen ammattiliitot esittävät selkeän viestin: ay-liike vastustaa pätkätyöläisyyden lisääntymistä.




Asukkaiden rooli kunta- ja palvelurakennehankkeessa



KUPRU on leimallisesti eliitin projekti, joka putkahti julkisuuteen viime syksynä. Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä kertoi, miten Jyväskylässä SKP:n valtuustoryhmä esitti avointa keskustelua kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Johtoeliitti suostui pitkin hampain esittelemään KUPRU:n saloja myös rivivaltuutetuille. Keskeiset päätökset kuitenkin halutaan pitää kaupunginhallituksen käsissä.


Tynjän mielestä kuntalaisia aliarvioidaan, kun keskustelua ei haluta käydä.


– Selkeästi pelätään asukkaiden kannanottoja ja aktiivisuutta. Ihmiset kyllä tietävät, mistä asiassa on kyse, sanoi Tynjä ja huomautti samalla, että kuntalaki vaatii kuulemaan myös kuntalaisia.


– Kunnilla on siis velvollisuus järjestää keskustelutilaisuuksia. Missä viipyvät KUPRU:a koskevat kansalaisfoorumit?


Saman kysymyksen Tynjä on esittänyt muun muassa paikallisessa mediassa.




Vastarinnan mahdollisuuksia



KUPRU-hanke kaipaa siis kipeästi kritiikkiä ja vaihtoehtoja. Vastarinnan mahdollisuuksiakin löytyy.


Raimo VäisänenHaminasta kertoi esimerkin, miten ruohonjuuritasolla voi pienelläkin joukolla saada suuria aikaiseksi. Kotkan eläkeläiset keräsivät syksyllä 3 900 nimeä käsittäneen adressin, jolla vastustettiin Haminan sairaalan lakkauttamista.


Myös laboratoriopalvelujen yksityistämistä vastustettiin menestyksellä. Nopealla joukkotoiminnalla, keräämällä 400-500 ihmistä Raatihuoneelle, saatiin kaupunginhallitus vetämään yksityistämisesitys pois. Väisäsen mukaan leikkaushankkeita on koko ajan vierillä, mikä vaatii kansalaisilta valppautta.


Yrjö Hakanen kehottikin kansalaisia liikkeelle heti. Hänen mukaansa henkilöstön kanssa ei ole keskusteltu kuntamuutoksesta.


– Tämä merkitsee, että kunnissa ollaan rikkomassa voimassa olevaa yhteistoimintasopimusta.


Hankkeessa on siis enemmän mutkia matkassa, kuin eliitti tahtoo myöntää.


Hakasen mukaan nyt on jokaisessa kunnassa järjestettävä kansalaiskeskustelua KUPRU:n tiimoilta ja selvitettävä asukkaiden näkemyksiä. Tässä voidaan käyttää hyväksi vaikkapa alueellisia sosiaalifoorumeja tai pro-kuntapalvelut-verkostoa.


Järvenpään kaupunginvaltuutettu Arto Viitaniemi nosti esille aloitteet kuntien päättäjille kuntalaisten kuulemisesta ja asioiden avoimesta käsittelystä. Samoin on järjestettävä palvelujen käyttäjien ja kuntien työntekijöiden yhteisesiintymisiä, vaikkapa mielenilmauksia, palvelujen puolesta.


Edessä ovat myös JHL:n vaalit syksyllä sekä eduskuntavaalit 2007.



MARKO KORVELA




* * *


Onko suuri kaunista?


Tuoko suuruus tehokkuutta?



Kuntien palvelujen nettokustannukset


- sosiaali- ja terveystoimessa 10 000 - 40 000 asukkaan kunnissa noin 2 190 euroa per asukas ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 2 454 euroa per asukas


- opetus- ja kulttuuritoimessa 10 000 - 40 000 asukkaan kunnissa noin 1 010 euroa per asukas ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 1 147 euroa per asukas




Onko yksityinen tehokkaampi?



- Karjaalla kokonaan yksityistetty terveystoimi on 10-15 prosenttia kalliimpaa kuin vastaavankokoisissa kunnissa omana toimintana järjestetty


- Yhdysvallassa yksityisiin markkinoihin perustuvan terveydenhuollon menot asukasta kohden ovat reilusti yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna




* * * *


Vaihtoehtoja KUPRU:lle



* sekava ja epädemokraattinen seutu-, maakunta- ja lääninhallinto on koottava yhtenäiseksi maakuntahallinnoksi, jolle valitaan kunnallisvaalien yhteydessä maakuntavaltuustot


* kunnallisten palvelujen rahoitus on turvattava muuttamalla kuntien ja valtion välistä tulonjakoa niin, että valtio vastaa nykyistä suuremmalta osin peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kustannuksista


* on tehtävä rahoitusohjelma, jolla palautetaan kunnilta leikatut valtionosuudet (noin 5 miljardia euroa vuositasolla), saatetaan pääomatulot kunnallisveron piiriin ja muutetaan kunnallisvero progressiiviseksi




Lähtökohdaksi asukkaiden tarpeet ja itsehallinto



* tekeillä oleva puitelaki on haudattava ja kuntauudistukselle on annettava uusi suunta


* yksityistämisistä on luovuttava ja lähtökohdaksi otettava asukkaiden tarpeet ja palvelujen tuottaminen pääsääntöisesti kuntien omana toimintana


* kunnissa on laadittava yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa peruspalveluohjelma, joka turvaa lakisääteiset peruspalvelut sekä hoito- ja hoivatakuun


* työntekijöiden sopimusturvan ja palvelujen laadun kustannuksella tapahtuvan kilpailuttamisen sijasta on parannettava työntekijöiden palkkausta ja lisättävä vakinaisia vakansseja


* hallituksen ajama hankintalaki korostaa sitä, että kuntien on syytä järjestää palvelut pääsääntöisesti omana toimintana


* puitelailla, hankintalailla tai EU:n direktiiveillä ei saa säätää palvelujen kilpailuttamisen pakkoa tai pakkoa yhdistää kunnat jollain aikataululla


ojos kuntaliitoksia aiotaan tehdä, on niistä järjestettävä kunnallinen kansanäänestys




Päätösvallan keskittämisen sijasta on kehitettävä osallistuvaa ja lähidemokratiaa



* kuntalaisten aloiteoikeutta vahvistettava


* kunnanosavaltuustoja ja lautakuntien määrää lisättävä


* osallistuvan budjetoinnin kokeilut aloitettava


* kunnallisia kansanäänestyksiä lisättävä


* työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisättävä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli