Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Keywords:
Monopolikapitalismia Suomessa
Elektroniikkajätti Nokian asema vuosituhannen vaihteen Suomessa oli ainutlaatuinen, toteaa Carl-Gustav Lindén.
– Tuskinpa missään muualla yhden yrityksen vaikutusvalta on ollut niin suuri kuin Nokian Suomessa, toteaa Lindén.
Nokia oli siivittämässä Suomen siirtymistä globaaliin kapitalismiin, ja yhtiön tarpeiden kautta suomalaista yhteiskuntaa viilattiin sen mukaiseksi. Avainajankohta oli Lindénin mukaan vuosi 1994, jolloin Nokia listautui New Yorkin pörssiin.
Lindén esitteli lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla tuoretta kirjaansa Nokian valtakunta. Lindén on tunnettu talousjournalisti ja toimii tällä hetkellä journalismin ja median tutkijana Helsingin ja Södertörnin yliopistoissa.
Suomi syvälle kapitalismiin
Lindénin mukaan Nokian johtajan Jorma Ollilan vahvat kytkökset keskustapuolueeseen ja puolueen pääministereihin Esko Ahoon sekä Matti Vanhaseen olivat ratkaisevassa asemassa siinä, miten Suomea ajettiin syvemmälle kapitalismiin. Nokian vaikutusvalta ulottui niin lainsäädännön kuin verotus- ja kauppapolitiikan puolelle. Lindén nostaa esimerkiksi yliopistouudistuksen, jota ei todennäköisesti olisi toteutettu nykyisessä muodossa ilman Nokian painostusta.
Nokia kehitti oman tapansa vaikuttaa virkamiehiin ja poliitikkoihin. Syntyi tämä niin sanottu ”maan tapa”, joka merkitsee käytännössä suoraa ja välillistä rahallista panostusta muun muassa tiettyjen, yritysmaailmalle suotuisten puolueiden ja poliitikkojen vaalikampanjoihin.
Lindén huomauttaa, että Nokia toi suomalaiseen yhteiskuntaan vaurautta kymmenien miljardien eurojen edestä. Mutta millä hinnalla, se on pitemmän pohdinnan paikka. Muun muassa Nokian tapa kohdella alihankkijoitaan nousee Lindénin kirjassa esille hyvin kielteisessä sävyssä. Vuosituhannen vaihteessa Nokia siirsi hankintojaan kylmästi Aasian halpatuotantomaihin ja jätti sadat suomalaiset firmat nuolemaan näppejään.
”Alihankkijoita pidettiin löysässä hirressä, eikä yhtiö kertonut, mikä on tulevaisuusstrategia alihankkijoiden suhteen.”
– Alihankkijoita pidettiin löysässä hirressä, eikä yhtiö kertonut, mikä on tulevaisuusstrategia alihankkijoiden suhteen. Se on suuri kansallinen trauma liike-elämässä edelleen, toteaa Lindén.
Media talutusnuorassa
Suomalainen eliitti ajatteli, että se, mikä on hyväksi Nokialle, on hyväksi Suomelle. Erityisesti media oli Nokian talutusnuorassa pitkään vielä senkin jälkeen, kun yhtiön alamäki alkoi. Usko Nokiaan ei horjunut. Sitä pidettiin voittamattomana ja kohdeltiin mediassa silkkihansikkain. Erityisesti Lindén mainitsee Helsingin Sanomat, jossa jopa päätoimittajatasolla neuvoteltiin Nokian johdon kanssa, mitä ja millä tavalla yhtiöstä tällä kertaa saa kirjoittaa. Lindén luonnehtii Helsingin Sanomia Nokian henkilöstölehdeksi, josta vapaan sanan ja tutkivan journalismin ote loistivat poissaolollaan.
Nokian menestys perustui Lindénin mukaan 1990-luvulla johdon tekemiin onnistuneisiin ratkaisuihin ja osittain hyvää tuuriinkin. Myös yhtiön tuho lähti liikkeelle johdosta – tosin nyt ratkaisut olivat vääriä.
– Keväällä 2008 Nokian kaikki mittarit olivat punaisella ja suuria riskejä oli ilmassa. Olisi pitänyt tehdä ratkaisevia päätöksiä, mutta ei tehtykään mitään. Ajateltiin, että vanhoilla mennään. Kyvyttömyys oli silmäänpistävää, sanoo Lindén.
Nokia jatkaa edelleen toimintaansa verkkovalmistajana, mutta sen yhteiskunnallinen rooli on melko mitätön. Nokian valtakunta on mennyttä.
Kirjoittajan artikkelit
Suomalaisten rikkain eliitti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Varakkaat väistelevät veroja, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.
Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.
- ‹ edellinen
- 2 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.