Nato – imperialismin iskunyrkki maailmalla

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1/2008

Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö Nato perustettiin vuonna 1949 Neuvostoliiton ja sosialististen maiden yhteisön vastaiseksi sotilasliitoksi. Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta ja Varsovan liitto hajotettiin, Nato menetti alkuperäisen tarkoituksensa. Mutta Yhdysvaltain johdolla Nato on nyt laajentunut omaa alueensa ulkopuolella toimivaksi maailmanlaajuiseksi imperialistisen valloituksen välineeksi. Sen tehtävänä imperialismin geostrategisten ja taloudellisten etujen, erityisesti energiavarojen ja -reittien turvaaminen asevoimin.

Koekenttänä Jugoslavia

Ensimmäinen askel Naton uuden roolin toteuttamisessa oli Naton käyttäminen Jugoslaviassa vuodesta 1992 eteenpäin. Jugoslavia oli itäisen Euroopan viimeinen sosialistinen maa, jolla oli paljon luonnonvaroja ja koulutettu työväenluokka. USA ja Euroopan imperialistiset maat aloittivat Jugoslavian liittovaltion demonisointi- ja horjutuskampanjan, joka jatkui kokonaisen vuosikymmenen. Sitä pohjusti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin toiminta, jolla maan talous ajettiin romahdukseen.

Maaliskuun 24. päivänä 1999 Nato aloitti USA:n presidentin Bill Clintonin johdolla raa"an 78 päivää kestäneen "humanitaarisen" pommituskampanjan Jugoslaviaa vastaan. Sillä tuhottiin fyysisesti kaikki mikä oli jäljellä yhdistyneestä Jugoslaviasta, ja sitä seurasi USA:n ja Naton horjutusohjelma, jossa käytettiin George Sorosin "Open Society" -verkostoa, National Endowment for Democracy -järjestöä, CIA:ta ja muita USA:n hallinnon käsikassaroita.

Kampanja huipentui vallankaappaukseen, jolla kaadettiin Slobodan Milosevicin hallitus syyskuussa 2000 ja hajotettiin Jugoslavian itsenäinen kansakunta palasiksi. Nato sieppasi, vangitsi ja asetti Milosevicin oikeuden eteen sotarikossyytösten perusteella. Kun hän päätti menestyksellisesti puolustautumisensa näitä syytteitä vastaan, hän lopulta kuoli epäilyttävissä olosuhteissa lähellä Haagia olevassa vankilassa, jota Hollannin natsimiehittäjät olivat aikaisemmin käyttäneet.

Sillä välin yhdysvaltalaiset, saksalaiset ja muut imperialistiset yhtiöt yksityistivät ja ryöstivät tuottavimmat osat Serbian taloudesta.

Sitten Nato aloitti kostotoimet itäistä Eurooppaa ja entistä Neuvostoliittoa vastaan. Kuten eräs brittiläinen ulkopolitiikan ammattilainen sanoi, Jugoslavia oli "jalka oven välissä" (Sean Gervasi: "Why is NATO in Yugoslavia, "NATO in the Balkans, IAC). Nato laajensi vaikutustaan Bulgariaan, Tshekkiin, Viroon, Latviaan, Unkariin, Liettuaan, Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, jotka kaikki olivat muodollisesti olleet osa sosialistista leiriä. Ja viime maaliskuussa USA:n senaatti hyväksyi päätöksen Georgian ja Ukrainan ottamisesta Naton jäseniksi, vaikka itse Nato ei ole sitä toistaiseksi tehnytkään.

Läntiset Nato-maat USA:n johdolla ovat Naton laajentamisen avulla ottaneet kaikkien uusien entisen Neuvostoliiton, itäisen Euroopan ja Aasian maiden luonnonvarat ja samalla ihmiset haltuunsa.

Tämä ei ole tapahtunut eikä tapahdu ilman vastustusta. Useimmat Länsi-Euroopan maiden ja Pohjois-Amerikan työläiset ovat huolissaan Naton sotilaallisesta laajentumispolitiikasta ja haluavat lopettaa maidensa sotilaallisen seikkailun Afganistanissa. He eivät halua nuorisoaan tykinruoaksi eivätkä maksaa tästä militarismista. USA:n sodanvastaiset voimat ovat enemmän huolissaan USA:n suorasta hyökkäyksestä Irakin, Afganistanin ja Iranin kaltaisiin maihin kuin Naton laajentumisesta sinänsä.

Naton itäeurooppalaiset lakeijat

Sodat Afganistania ja Irakia vastaan ovat osa Naton strategiaa. Näiden sotien vastustus tekee sotilaiden värväyksen Länsi-Euroopan Nato-maista ja Kanadasta vaikeaksi. Niinpä Naton johtajat etsivät itäisen Euroopan ja entisen Neuvostoliiton uusista nukkevaltioista tukea. Esimerkiksi Slovakian ja Puolan hallitukset ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet nuoria miehiään taistelemaan ja kuolemaan Naton laajentumispolitiikan puolesta, ja Georgian lakeijoiden odotetaan tekevän samoin.

Työttömyys, sosiaaliturvan leikkaukset, alhaiset palkat ja köyhdytetty talonpoikaisto tekevät köyhän itäisen Euroopan nuorisosta helposti saatavilla olevaa tykinruokaa Afganistanin ja Irakin sotiin.

Entinen CIA:n johtaja ja nykyinen USA:n sotaministeri Robert Gates vieraili viime lokakuussa Kiovassa Ukrainassa Washingtonin aloitteesta perustetun 12:n Kaakkois-Euroopan maan ryhmän puolustusministerien kokouksissa vahvistaakseen "turvallisuusyhteistyötä tulenaralla Balkanilla ja edistääkseen yhteistyötä Naton kanssa".

Gates keskusteli Kiovassa Kroatian, Albanian ja Makedonian puolustusministerien kanssa "edistyksestä", jota nämä maat "ovat tehneet Nato-vaatimusten tyydyttämiseksi ja kutsun saamiseksi liittokunnan jäsenyyteen".

USA aikoo sijoittaa Puolaan ja Tshekkiin Venäjää vastaan suunnatun ohjustorjuntajärjestelmänsä osia.Ku

Samaan aikaan puolalaisia sotilaita on sijoitettuina Irakiin, Libanoniin, Kosovoon, Bosniaan ja Afganistaniin. Afganistanissa puolalaisjoukkojen vahvuus on 1 200 miestä.

USA:n on perustanut sotilastukikohtia Bulgariaan ja Romaniaan. Nato värvää bulgarialaisia sota-aluksia partioimaan Mustallamerellä ja itäisellä Välimerellä.

Euroopan ja Pohjois-Amerikan Nato-maat tapasivat lokakuun lopulla Norjassa muodostaakseen strategisen sotilaallisen kumppanuuden, joka ulottuisi Barentsinmereltä Mustallemerelle.

Miehitys- ja apartheidvaltio Israel tervehtii innoissaan pääsyä Naton piiriin. Viime vuodesta lähtien Israelin hallituksella on ollut kahdenvälinen yhteistyöohjelma Naton kanssa ensimmäisenä Euroopan ulkopuolisena maana.

Naton laajentumista vastustetaan

Viime heinäkuussa ihmiset ukrainalaisessa Mustanmeren satamassa Odessassa ja sen ympäristössä osoittivat useiden päivien ajan mieltään Naton sotaharjoituksia vastaan.

Massiivinen Naton vastustus on eri maiden vallanpitäjien riesana. Vain 16 prosenttia Ukrainan väestöstä kannattaa Nato-jäsenyyttä, ja Georgian presidentin Mihail Saakashvilin hallituksen kohtaama avoin vastarinta kautta maan tekee näistä kahdesta maasta horjuvia liittolaisia USA:lle ja Länsi-Euroopan imperialistisille valloille.

Venäjä on selvästi vastustanut USA:n rahallista ja poliittista sekaantumista Georgian ja Ukrainan asioihin sekä Itä-Eurooppaan suunniteltuja ohjustorjunta-asemia.

Ihmiset Tshekissä ja Puolassa ovat yhä uudelleen ja uudelleen mielipidekyselyissä ja mielenosoituksissa protestoineet maidensa Nato-kytkentää vastaan. Kummassakin maassa enemmistö kansasta vastustaa USA:n ohjustorjuntajärjestelmän sijoittamista alueelleen. Lokakuun 20. päivänä pidetty konferenssi, jossa oli mukana aktivisteja Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta vastusti USA:n tutka-aseman sijoittamista Tshekkiin. Tshekin parlamentin alahuoneen varapuhemies Voiteh Filipp sanoi, että ylivoimainen enemmistö tshekeistä vastustaa tutka-asemaa ja vaatii kansanäänestystä asiasta.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka on kutsunut Natoa "laittomaksi liittokunnaksi", koska USA petti sopimuksen purkaa Nato vastineeksi Varsovan liiton hajottamiselle. USA:n ja Naton demonisointikampanja on kohdistunut Lukashenkaan, koska hän on kieltäytynyt yksityistämästä maansa taloutta ja vastustaa Naton tunkeutumista itään.

Taistelu luonnonvaroista

Nato-maiden hallitsevien piirien tarkoituksena on sotilasliiton avulla pystyttää eräänlainen uusi siirtomaaherruus. Mutta suunnitelmien tielle on noussut esteitä.

Irakin ja Afganistanin kansojen vastarinta on paljastanut Pentagonin heikkouden. Lisäksi jotkin vahvimmista ei-imperialistisista valtioista ovat ottaneet yhteisiä diplomaattisia askeleita vastustaakseen Naton offensiivia.

Myös suunnitelma Naton laajentumisesta Afrikkaan ja Afrikan-komentokeskuksen Africomin pystyttämisestä koordinoimaan sen sotilaallisia manöövereita alueella on nostattanut vastustusta. Jopa USA:n suojattivaltio Marikko liittyi Algerian ja Libyan rinnalle sanomaan, että Africomin tarkoituksena on "vain turvata jatkuva öljyvirta USA:han".

Kylmän sodan aikana perustettu USA:n propagandatoimisto Radio Free Europe sanoi 27. heinäkuuta avomielisesti, mihin Washington pyrkii: "Pohjois- ja Etelänapa ovat planeetan viimeisiä hyödyntämättömiä mineraalivarojen varastoja. Pohjoisen Jäämeren pohjassa on jättimäisiä tina-, mangaani-, nikkeli-, kulta-, platina ja timanttivaroja. Mutta pohjoisnavan kaikkein tuottoisin aarre ovat suunnattomat öljy- ja kaasuesiintymät, jotka saattavat nousta 25 prosenttiin maailman resursseista."

Norja, Tanska (siirtomaansa Grönlannin kautta), Kanada ja USA ovat Naton jäseniä, joilla on rantaviivoja Pohjoisella Jäämerellä. Pisin osa Pohjoisnavan rannikosta kuuluu kuitenkin Venäjälle. Moskova arvioi, että alueella on ainakin kymmenen miljardin tonnin öljy- ja maakaasureservit.

Kun Nato uhkasi vaatia Pohjoisnapaa uudeksi valvonta-alueekseen, Venäjän hallitus lähetti sukellusveneitä sukeltamaan ennennäkemättömään 13 800 jalan syvyyteen Pohjoisnavan alle. Sukelluksen aikana Naton vakoilukoneet lentelivät venäläisen jäänmurtaja Rossijan yläpuolella. Retkikunta kiinnitti Venäjän lipun valtameren pohjaan.

Imperialistiset valtiot pyrkivät kiihkeästi valvomaan maailman luonnonvaroja. Tätä varten Natosta on tehty globaali sotilasliitto.

Vain 95 000 sotilasta on jäljellä Euroopan komentokeskuksessa Eucomissa tekemässä "ensisijaista työtä Euroopan vakauden varmistamiseksi", mikä tarkoittaa oikeistolaisten ja kapitalismimyönteisten hallitusten ylläpitämistä itäisessä Euroopassa ja Balkanilla. EUCOMin uuden varakomentajan ja sen entisen operaatiopäällikön, vara-amiraali Richard Gallagherin mukaan "vakaus" itäisessä Euroopassa "on se mikä on hyvä meille, hyvä liiketoiminnalle, hyvä USA:n keskeisille eduille".

Tavoitteena Euraasian valloitus

Imperialistiset valtiot käyttävät Natoa pyrkimyksessä toteuttaa strategiset imperialistiset suunnitelmat, jotka Jimmy Carterin hallinnon kansallinen turvallisuusneuvonantaja Zbigniew Brzezinski kuvasi kirjassaan The Grand Chessboard (Suuri shakkilauta) vuonna 1997: "Amerikalle kylmän sodan jälkeen pääpalkinto on Euraasia". Brzezinski pelkäsi Kiinan, Venäjän ja Iranin välistä liittoumaa ja varoitti, että USA:lla oli vain 20 vuotta aikaa viedä päätökseen alueen valloitus.

Kymmenen vuotta on jo kulunut, ja USA ja Nato juuttuneet liejuun Irakissa ja Afganistanissa. Äskettäin Venäjän ja Kiinan asevoimat osallistuivat yhteisiin sotaharjoituksiin Ural-vuorilla. Shanghain yhteistoimintajärjestön huippukokouksessa molemmat maat varoittivat USA:ta pysymään poissa Keski-Aasian energiarikkaalta ja strategiselta alueelta.

Venäjä ja Kiinan ovat laajentaneet suhteidensa kaikkia tasoja: huippukokoukset ja muut korkean tason kontaktit, kauppa, taloudellinen ja humanitaarinen yhteistyö ja alueiden väliset kontaktit. Venäjä on solminut liittoja paitsi Kiinan myös Iranin, Syyrian ja muiden naapurivaltioiden kanssa.

Koska Venäjä ja Kiina samoin kuin Serbia ja Etelä-Afrikka yhdessä vastustivat heinäkuussa USA:n ja Naton juonta tehdä Serbian maakunnasta Kosovosta "itsenäinen" Naton ja EU:n vasallivaltio, YK:n turvallisuusneuvoston oli luovuttava sitä koskevasta päätöslauselmasta. Nyt hanke aiotaan kuitenkin toteuttaa YK:sta piittaamatta.

Puutetta liittolaisista, puutetta sotilaista

Koska kansat yhä enemmän vastustavat Naton laajentumista, sotia Afganistanissa ja Irakissa ja Iranin vastaisen sodan uhkaa, USA:lla on harvoja liittolaisia. Tästä huolimatta USA:n puolustusministeri Robert Gates vieraillessaan Afganistanissa heinäkuussa sanoi, että USA tulee "taistelemaan jossain päin maailmaa vielä ainakin 20–30 vuotta".

USA:n Afganistanissa ja Irakissa käymien suurten miehityssotien ohella sen armeija on "hyvin paljon osallisena" noin 20:ssa muussa maassa. "Juuri nyt on käynnissä paljon sellaista mikä ei ole näkyvissä olevaa", merijalkaväen kenraali Peter Pace on sanonut.

Se mikä on näkyvää ei ole mitään muuta kuin siviilien murhaamista ja silpomista Afganistanissa ja Irakissa. Irakissa jo yli miljoona siviiliä on saanut surmansa. Afganistanissa miehityssota on jatkunut jo yli kuusi vuotta, mutta täsmällisiä lukuja siviiliuhreista ei ole esitetty. Pelkästään Naton ilmahyökkäyksissä kuolee kuitenkin pahimmillaan tuhansia ihmisiä joka kuukausi.

Nämä sodat ja Naton laajentuminen ovat maksaneet Natoon kytketyille maille satoja miljardeja dollareita, romutetun sosiaaliturvan ja tuhansien nuorten miesten elämän.

Vapaaehtoisarmeijoilla Nato-maissa on yhä suurempia vaikeuksia houkutella rekryyttejä, kun sotilaita räjähtää kappaleiksi Irakissa ja Afganistanissa. Väestön vastustus Naton sotia kohtaan on kasvussa sekä Euroopan maissa että Pohjois-Amerikassa.

"Puutetta voittoon tarvittavista joukoista", kirjoitti International Herald Tribune 21. lokakuuta, "Nato kehottaa taas jäsenvaltioita pitämään kiinni sitoumuksistaan. ! Jaap de Hoop Scheffer, Naton pääsihteeri kehotti liittokunnan jäseniä pysymään kurssissa Afganistanissa."

Samalla Nato pyysi jäsenmaiden puolustusministereitä lähettämään joukkoja Kosovoon, Kongoon, Sudaniin, Somaliaan, Libanoniin ja Tshadiin.

Britannian, Kanadan ja Hollannin hallitukset vaativat Ranskan ja Saksan hallituksia ottamaan osaa taisteluihin Afganistanin eteläosassa, mutta näiden maiden hallitukset ovat vastahakoisia, mikä heijastaa kansan vastustusta ja niiden omaa pessimismiä. Paddy Ashdown, entinen YK:n korkea edustaja Bosniassa ja Herzegovinassa, kertoi brittiläiselle Daily Telegraph -lehdelle 25. lokakuuta, että Afganistanissa Nato no jo hävinnyt.

ERKKI SUSI