Palvelujen markkinaehtoisuus on ongelma sekä demokratian että asukkaiden yhdenvertaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Uusliberalistisen politiikan hengen mukaisesti tämä ei kuitenkaan vaikuta hallituksen tekemiin päätöksiin, jotka kurjistavat työväenluokkaa entisestään.
Keywords:
”Natoon liittyminen olisi historiallinen virhe”
Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon olisi historiallinen virhe, katsoo Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö kannanotossaan.
– Kuten hallituksen selonteossa todetaan, Naton yhteinen puolustus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinpelotteeseen. Me emme usko aseiden, eikä etenkään ydinaseiden varaan rakentuvaan turvallisuuteen. On päinvastoin toimittava aseistuksen vähentämiseksi ja ydinaseiden kieltämiseksi.
– Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi myös Yhdysvaltojen johdolla linjattuun Naton strategiaan, johon kuuluvat mm. ydinaseet, valmius käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n mandaattia, Naton joukkojen sijoittaminen Venäjän vastaisille rajoille ja varustautuminen myös Kiinaa vastaan, SKP:n Helsingin piirin vuosikokous arvioi lausumassaan.
Alla kannanotto kokonaisuudessaan:
Rauhan puolesta – ei Nato-jäsenyydelle
Miksi me helsinkiläiset kommunistit vastustamme Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon? Entä mikä on vastauksemme turvallisuustilanteen muuttumiseen?
Ymmärrämme Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman huolen. Hyökkäys on ollut järkytys myös meille. Tuomitsemme Venäjän rikollisen sodan ja vaadimme Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainasta.
Samalla toteamme, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa. Tämä arvio on kirjattu myös eduskunnan käsittelyssä olevaan Sanna Marinin hallituksen turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon.
Suomen liittyminen Natoon ei tuo tälle alueelle lisää vakautta vaan lisää jännitteitä. Suomen itärajan muuttuminen Naton ja Venäjän väliseksi rajaksi toisi tänne lisää asevoimia ja sotilaallista toimintaa. Myös riskit kasvaisivat, onhan kyse Venäjälle tärkeistä alueista, kuten isot ydinaseiden arsenaalit Kuolassa ja Pietarin meriyhteydet. Venäjä ei voisi enää luottaa siihen, että Suomen aluetta ei käytetä sitä vastaan.
Naton laajentuminen Suomeen ja sen myötä mahdollisesti myös Ruotsiin ei myöskään auta Ukrainan sodan lopettamista. Se on päinvastoin omiaan vahvistamaan Venäjän johdossa niitä uhkakuvia, joilla se on perustellut hyökkäystä Ukrainaan. Mielestämme Suomen ja Ruotsin pysyminen sotilaallisesti liittoutumattomana olisi sen sijaan omiaan tukemaan Ukrainan presidentin esitystä sodan lopettamisesta niin, että Ukraina luopuu tavoittelemasta Naton jäsenyyttä.
Naton jäsenenä Suomi joutuu mukaan Yhdysvaltojen ja Naton konflikteihin, joiden ulkopuolella voisimme muuten pysyä ja joita voisimme liittoutumattomana maana auttaa sovittelemaan. Jo nyt tiedetään, että Suomi joutuisi mukaan Baltiaa koskeviin Naton strategisiin suunnitelmiin.
Kuten hallituksen selonteossa todetaan, Naton yhteinen puolustus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinpelotteeseen. Me emme usko aseiden, eikä etenkään ydinaseiden varaan rakentuvaan turvallisuuteen. On päinvastoin toimittava aseistuksen vähentämiseksi ja ydinaseiden kieltämiseksi. Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi myös Yhdysvaltojen johdolla linjattuun Naton strategiaan, johon kuuluvat mm. ydinaseet, valmius käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n mandaattia, Naton joukkojen sijoittaminen Venäjän vastaisille rajoille ja varustautuminen myös Kiinaa vastaan. Se olisi historiallinen virhe.
Vaihtoehto: rauhanpolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus
Natoon liittymiselle on realistinen vaihtoehto, josta meillä suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus. Se on rauhantahtoinen ulkopolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus, joita täydentää oman maan sotilaallinen puolustuskyky. Hallituksen selonteossa ei sotilaallisen liittoutumattomuuden mahdollisuutta käsitellä kuitenkaan lainkaan, vaikka siinä luvattiin arvioida monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Näin yksipuolisesti Nato-jäsenyyttä ajavalta pohjalta ei pidä tehdä Suomen asemaa ja tulevaisuutta koskevia ratkaisuja.
Aivan keskeinen syy vastustaa Natoon liittymistä on se, että kilpavarusteluun ja vastakkainasetteluun perustuva turvallisuuspolitiikka ei vastaa aikamme suurimpiin turvallisuusuhkiin, kuten ilmastonmuutos, luontokato, pandemiat ja köyhyys. Yhtä vähän se vastaa suomalaisten arjen turvattomuuteen. Päinvastoin se pahentaa näitä ongelmia ohjaamalla valtavat voimavarat aseisiin ja vaikeuttamalla yhteistyötä, jota tarvitaan välttämättä muun muassa ympäristökriisin ratkaisuihin.
Helsingissä 25.4.2022
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikokous
Kirjoittajan artikkelit
Suomen militarisoituminen tulee lisääntymään, työntekijöiden ja työttömien kyykytys jatkumaan sekä perusturvan ja -palveluiden romuttaminen kiihtymään. Maamme on kulkemassa kohti katastrofia.
Helsingin hallinto-oikeus on tuominnut laittomaksi päätöksen, jolla pormestari Juhana Vartiaisen esitys Helsingin talousarvioksi vuodelle 2022 salattiin ennen sen sopimista kaupunginhallituksen ryhmien neuvotteluissa. Juridisesti oikeuden päätös koskee kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan kieltäytymistä julkisuuslain mukaisesta tietopyynnöstä, jonka SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen esitti, kun pormestarin talousarvioesitystä ei aiemmasta poiketen julkistettu.
- ‹ edellinen
- 9 / 93
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.