Itävallan paikallisvaaleissa Itävallan kommunistinen puolue KPÖ sai liki 30 prosenttia äänistä maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Grazissa. Puolueen riveistä valitun pormestari Elke Kahrin myötä kaupungissa alkoivat puhaltaa poliittisen muutoksen tuulet.
Neuvostoelokuvan jättiläinen
Elokuvahistorian kiistattomiin merkkiohjaajiin lukeutuvan Sergei Eisensteinin (1898-1948) syntymästä ja kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasavuosia. Eisenstein on myös Venäjän vallankumouksen ja Neuvostoliiton alkuaikojen merkittävä kuvaaja.
Venäjän vallankumousta juhlittiin varsinaisesti ensimmäistä kertaa vuonna 1925. Juhlallisuuksiin kuului oleellisesti suurisuuntainen 1905-elokuvaprojekti, jonka ohjaajaksi nimitettiin tuolloin vasta 27-vuotias Eisenstein. Projektin tuotteena syntyi Eisensteinin tunnetuin elokuva, Mustallemerelle vuoteen 1905 sijoittuva Panssarilaiva Potemkin, jota suomalainen elokuvaguru Peter von Bagh on luonnehtinut jopa ”kaikkein aikojen elokuvaksi”. Elokuvan maine on korkealla myös muiden alan asiantuntijoiden parissa kautta maailman.
Venäjän vallankumousta seuranneessa sisällissodassa Eisenstein toimi agitaatiojoukoissa sekä lavastajana että ohjaajana. Uransa ensimmäisiin elokuviin lukeutuvassa Lakossa (1924) Eisenstein tiivistää vallankumousta edeltäneitä tunnelmia. Von Baghin modernin elokuvan mestariteokseksi nimittämässä Lakossa Eisenstein kehitteli jo omaleimaista tyyliään, jossa keskiössä on leikkaus – tai elokuva-alan termillä 'montaasi'. Myöhemmin syntyi jopa käsite 'eisenstenilainen montaasi', jota sittemmin usea ohjaaja on pyrkinyt soveltamaan eri puolilla maailmaa.
Kuvaus vuoden 1905 tapahtumista
Peter von Bagh arvelee, että nuoresta iästään ja kokemattomuudestaan huolimatta Eisenstein tuskin epäröi ryhtyä neuvostoelokuvan ensimmäisen suurprojektin kippariksi.
Ollakseen totuudellinen voi silloin tällöin uhmata totuutta itseään.
Panssarilaiva Potemkinin kuvaksia aloiteltiin Leningradissa, mutta huonon sään vuoksi tuotanto siirtyi varsinaiselle pelipaikalle eli Odessaan, Mustanmeren rannalle. Eisenstein teki ahkerasti taustatyötä, ja elokuvan käännekohdaksi muodostuikin alun perin ranskalaisesta Illustration-lehdestä löytynyt artikkeli ja kuvitus Odessan portaiden verilöylystä 1905.
Potemkinin vaiheet on kuvattu melko vapaasti ja yhteydet todellisiin vuoden 1905 tapahtumiin ovat von Baghin mielestä löyhiä. Eisensteinin kuvaama kohtaus Odessan portailla on ikään kuin tiivistymä kaikista vuoden 1905 aikana tapahtuneista väkivaltaisuuksista. Eisenstein lainasi mielellään Goethen toteamusta siitä että ollakseen totuudellinen voi silloin tällöin uhmata totuutta itseään.
Maailmanmenestys
Panssarilaiva Potemkinin vastaanotto oli ristiriitainen. Elokuva oli niin edellä aikaansa, että monet nuoren neuvostoelokuvan pioneerit eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet sen merkitystä. Pahaksi onneksi levitysorganisaatio Sovkinon johtaja Konstantin Shvedshikov oli virkaansa leipääntynyt byrokraatti ja kaiken lisäksi antisemitisti, joka ei voinut sietää Eisensteinin kaltaista nuorta neroa.
Eisenstein sai kuitenkin arvovaltaisen puolustajan: runoilija Vladimir Majakovskin, jonka ystävä, niin ikään runoilija Asejev, oli osallistunut Panssarilaiva Potemkinin välitekstien sommitteluun.
Majakovski painosti Shvedshikovia lähettämään Potemkinin ulkomaiseen levitykseen. Sovkino lähettikin elokuvan Berliiniin, ja siitä tuli valtava menestys. Potemkin otettiin uudelleen esityslistalle Moskovassa ja se sai viimein ansaitsemansa huomion.
Potemkinin jälkeen Eisenstein teki merkittäviä teoksia, kuten vallankumoustapahtumiin perustuvan Lokakuun sekä historialliset elokuvat Aleksanteri Nevskistä ja Iivana Julmasta. Elokuvataiteen historiaan ja elokuvantekoon Eisenstein jätti lähtemättömät jäljet. Eisensteinin nimi mainitaan aina siellä, missä keskustellaan maailman kaikkien aikojen parhaista ohjaajista ja elokuvista.
Kirjoittajan artikkelit
Yhteiskuntamme ohittaa sen valtavan joukon, joka on huonossa asemassa. Politiikka on keskiluokkaista, ja politiikkaa tehdään keskiluokan ehdoilla. Kosketus köyhyyteen on ohutta. Haastattelussa kaksi SKP:n aluevaaliehdokasta Kerava-Vantaan hyvinvointialueella; Matti Christensen ja Thea Lausa.
Helsingin Säätytalon edessä kokoontunut budjettimielenosoitus vei terveisensä riiheen kokoontuvalle hallitukselle: ilmastokriisille on pakko tehdä jotain ja heti.
- ‹ edellinen
- 5 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.