Oikeisto vie Jyväskylässä
Välittömästi viime kunnallisvaalien jälkeen kaikki puolueet SKP:tä lukuun ottamatta solmivat Jyväskylässä poliittisen sopimuksen, jonka tavoitteeksi asetettiin kaupungin talouden tasapainottaminen valtuustokauden aikana. Sopimuksen tekivät samat puolueet, jotka eduskunnassa tekemillään päätöksillä ovat ajaneet Jyväskylän kaupungin talouden ahdinkoon.
Kaupunginhallituksen asettaman taloustoimikunnan ohjeiden mukaisesti henkilökunnan ja tilojen määrästä on pyritty leikkaamaan 10 prosenttia. Kaupungin palkkalistoilla oli vuonna 2004 lähes 5 000 työntekijää. Viime vuoden lopulla työntekijöitä oli yhteensä noin 4 400.
SKP:n valtuustoryhmä on harannut tiukasti leikkauspäätöksiä vastaan ja onnistunut saamaan aina välillä esityksilleen hajanaista tukea myös muista ryhmistä. Leikkauspäätösten vieminen käytäntöön on ollut muille puolueille kuitenkin hankalaa kaupunkilaisten laajan vastustuksen vuoksi.
Säästämisen nimissä ulkoistamista
SKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Tynjä pitää tärkeänä, että kaupungin talous on kunnossa, mutta hän ei hyväksy muiden puolueiden keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.
– SKP:n tavoitteena on terveellä pohjalla oleva kaupungin talous ja toimivat palvelut. Jo pidempään on ollut nähtävissä, että vaikka tilaneliöt vähenevät, niin tilakustannukset ovat silti lisääntyneet. Tilojen sulkeminen on merkinnyt monilla asuinalueilla lähipalvelujen loppumista. Neuvola, hammashoitola, vanhusten päiväkeskus, nuorisokoti, sosiaaliasema ja jopa suuria kouluja on pakotettu sulkemaan ovensa. Henkilöstön vähentämiseen taas ei osassa hallintokuntia ole kyetty muutoin kuin ulkoistamalla toimintoja, kertoo Tynjä.
Kaupungin palvelujen ja työntekijöiden ulkoistaminen tulevat kuitenkin kaupungille pidemmällä tähtäimellä törkeän kalliiksi. Esimakua on jo saatu kun yhden oman lastensuojelulaitoksen sulkemisesta aiheutui kaupungille vuodessa miljoonan euron menolisäys vaikka säästöjä piti syntyä satoja tuhansia.
Riitta Tynjä myöntää, että kaupungin rahat ovat olleet valtion toimien seurauksena tiukoilla. Hänen mielestään näissä oloissa päähuomio tulisi kuitenkin kiinnittää kaupungin oman palvelutuotannon parantamiseen.
– Jos halutaan säästää, on panostettava oman toiminnan kehittämiseen. Kun toimintoja ulkoistetaan, pitää ostopalvelujen hinnassa maksaa myös yksityisen yrityksen voitto. Kun kaupunki ostaa ulkoa palvelun, jonka järjestämisvastuussa kaupunki on, joudutaan maksamaan myös kilpailuttamisen kustannukset ja valvomaan palvelun laatua. Siten kulut lisääntyvät entisestään, huomauttaa Tynjä. ...
VESA LANKINEN