Keywords:
Pakkolait on torjuttava työtaistelulla
Sipilän johtama SSS-hallitus uhkailee pistävänsä duunarin kuriin pakkolaeilla, mikäli yhteiskuntasopimuksella ei saada tuntuvaa ”kilpailukykyloikkaa” – suomeksi palkkojen ja työehtojen heikennyksiä.
Laissa on säädetty vähimmäisehdot, joista voi myös työsopimuksessa sopia työntekijän kannalta paremmin.
Pitkän uran ay-juristina tehnyt oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä toteaa, miten jotkut näsäviisaat selittävät, että kaikki lait ovat pakkolakeja.
– Todellisuudessa siviilioikeudessa on runsaasti tahdonvaltaisia, niin sanottuja dispositiivisia säännöksiä, joista voidaan poiketa sopimalla. Laissa ilmaistaan tämä esimerkiksi peräkaneetilla ”ellei toisin sovita”. Työoikeudessa on vakiintunut sääntö, jonka mukaan työehdoista voi aina sopia työntekijän kannalta edullisemmin kuin laissa on säädetty.
Pääsääntö on, että laissa on säädetty vähimmäisehdot, joista voi myös työsopimuksessa sopia työntekijän kannalta paremmin.
– Nyt oikeistohallitus aikoo kumota tämän jo vuosikymmeniä vakiintuneesti noudatetun periaatteen ja säätää pakkolakeja, jotka eivät jätä oikeutta sopia paremmista ehdoista. Vähimmäisedut muuttuisivat enimmäiseduiksi, pohtii Hölttä.
Painostuksella pakkolakihankkeet nurin
Kalevi Höltän mielestä nyt tarvitaan ay-liikkeeltä ja kansalaisilta yleisemminkin painostusta pakkolakihankkeiden torjumiseksi.
– Pelkkä eduskunnassa puhuminen ei riitä. Mielestäni painostustoiminnan pitää olla kunnolla suunniteltua ja näyttävää. Kysymyksessä voi olla laillinen työtaistelu, joka kohdistuu lainsäädäntöön ja hallituksen toimintaan.
Lue lisää tänään ilmestyneestä työväenlehtipäivän Tiedonantajan paperiversiosta!
Kirjoittajan artikkelit
- ‹ edellinen
- 97 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.