Ammattiliitto Pro:n mukaan teleoperaattorit ovat siunanneet työntekijöiden räikeää hyväksikäyttöä jo pitkään. Työntekijöille on pahimmillaan maksettu vain muutaman euron tuntipalkka.
Keywords:
PAM vie oikeuteen ruokalähettinä työskennelleen jäsenensä asian
PAM vie käräjäoikeuteen alustayritys Wolt Oy:n ruokalähettinä työskennelleen jäsenensä asian. Kanne on saatettu vireille Helsingin käräjäoikeuteen torstaina 8. heinäkuuta. Kanteessa on kyse siitä, että voidaanko ruokalähetin katsoa olleen työsuhteessa työnantajaansa. Kyse on myös työaikalain ja vuosilomalainen mukaisista saatavista, joihin PAM katsoo työntekijän oikeutetuksi.
– PAM ja ruokalähettinä työskennellyt jäsenemme katsovat, että työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy tapauksessa ja jäsen on ollut tosiasiallisesti työsuhteessa Woltiin. Kanteen vaatimukset koskevat työsuhteen olemassaolon vahvistamista ja työaikalain sekä vuosilomalain mukaisten saatavien maksamista. Kanne on saatettu vireille Helsingin käräjäoikeuteen tänään, PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola kertoo.
Kanteen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön työneuvoston 5. lokakuuta 2020 antamat kaksi työaikalain soveltamista koskevaa lausuntoa liittyen siihen, oliko ruokalähettien ja Wolt Oy:n sekä Foodora Oy:n välillä syntynyt työsuhde. Neuvosto katsoi, että työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteet tunnusmerkit täyttyivät ja siten lähetit olivat työsuhteessa yhtiöön. Siten myös työaikalain katsottiin tulevan sovellettavaksi.
– Työneuvoston yleisellä tasolla annettu lausunto ei kuitenkaan sellaisenaan ole suoraan yrityksiä sitova. Siksikin on tarpeen, että tapauksessa lähdemme viemään jäsenemme asiaa eteenpäin oikeusteitse. PAM pitää tärkeänä, että työsuhteita ei yritetä naamioida sellaiseksi, mitä ne eivät ole, Pohjola päättää.
Kirjoittajan artikkelit
Työväenkirjaston ystävät ry:llä on käynnissä jo viime vuosilta tutuksi tullut kapinarunokeräys. Myös koronavirus tai siitä johtuva poikkeustilanne voi saada aikaan halun kapinoida.
Vihreys ilman kapitalismin kumoamisen vaatimusta kanavoi muutoshalun niin, että törmätessään pääoman voitontavoitteluun se jää hyödyttömäksi.
- ‹ edellinen
- 72 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Kuluneen vuoden aikana lähettityön määrä on kasvanut valtavasti. Alustatalouden piirissä toimivien yritysten liiketoimintamallin ytimessä on usein suora työntekijöiden oikeuksien polkeminen.
Alustan kautta työtä tekevä ei ole palkkatyöntekijä, mutta ei varsinaisesti yrittäjäkään, vaan freelancerina toimimisen ja itsensätyöllistäjän välimaastossa oleva. Karu arki ja niukat tulot paljastuvat usein vasta työn aloittamisen jälkeen.
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.