Parempaan vanhustenhuoltoon on varaa
Turku (TA) Vanhusten viikolla 3. lokakuuta pidetty ensimmäinen kaiken kaikkiaan kolmesta Turun alueen sosiaalifoorumitapahtumasta oli todellinen menestys. Kerttulin vanhainkodin juhlasali täyttyi ääriään myöten kuulemaan professori Sirkka-Liisa Kivelän ansiokasta esitystä.
Illan aluksi Kaija Kiessling kertoi järjestäjien puolesta, mikä on sosiaalifoorumiliike ja miksi se tekee työtä niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin.
– Tällä kerralla päätimme täällä keskittyä vanhusten hoitoon ja kuntapalveluihin, ja näytämme osuneen oikeaan, totesi Kiessling salintäyteiselle yleisölle.
Samaan käsitykseen yhtyi Kivelä puheenvuorossaan useaan kertaan. Hän kannusti jatkamaan edelleen vastaavien tilaisuuksien järjestämistä ja asian esillä pitämistä.
Vanhuutta ei arvosteta
Kivelä kertoi taustoja saamastaan toimeksiannosta vanhustenhuoltoon liittyen. Päättäväisesti, rohkeana asiantuntijana ja kansainvälisestikin arvostettuna tiedenaisena hän päätti esittää myös korjauksia, joita häneltä ei pyydetty. Se sai tietysti osan viranomaisista vimmaan ja koko lausunto pidettiin hiljaisella liekillä sen sijaan, että se olisi alusta asti saanut laajan julkisuuden. Nyt raportti on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen etenemistä on seurattava tarkoin.
Professori Kivelän esityksen ydin oli kiteytettynä se, että vanhustenhuollon kurja tilanne johtuu pitkälti siitä, ettei ikäihmisiä ja vanhuutta arvosteta.
– Toisenlaiset arvot ovat pinnalla, vaikka rahaa vanhustenhuoltoonkin olisi mitalla millä hyvänsä, totesi Kivelä. Arvoa saavat nuoret ja terveet, eikä normaalia vanhuutta opiskella tuntemaan edes sosiaali-, lääke- tai hoitotieteen opinnoissa.
– Onkin suuri puute, ettei meillä ole riittävää asiantuntemusta. Kyse on jälleen siitä, että meidän on huudettava tarpeeksi lujaa ja kauan, jotta tulemme kuulluksi. Minusta tuntuu, että nyt on aika, jolloin nämä asiat alkavat olla niitä, joista uskalletaan puhua tosissaan. Tarvitaan vielä lisäksi sellaisia poliitikkoja, jotka myös tulevaisuudessa ovat näiden asioiden takana, sillä korjauksia ei saada aikaan parissa vuodessa. Reaalisesti tarvitaan enemmän aikaa, jotta henkilökuntaa on koulutettu laadullisesti ja määrällisesti tarpeeksi.
Keskeisiä asioita ovat edelleen valvonnan puute, vaikka lakeja joissain asioissa onkin.
– Toisaalta olen ehdottomasti sitä mieltä, että maahamme tarvitaan vanhustenhuoltolaki, samoin kuin lastensuojelulaki. Samoin on asetettava vanhusasiamies, jolla on toimistossa joukko asiantuntijoita ja joka voisi monialaisesti olla vanhusten asioiden edusmiehenä. Näiden asioiden läpiajamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja vanhusten oikeaa arvostusta, sillä eivät kaikki vanhukset pysty enää huolehtimaan itse omista oikeuksistaan eikä eduistaan.
Näin puhui kaikella asiantuntemuksella päättäväisesti tiedenainen ja tutkija, mutta samalla yliopiston virkamies, joka tiesi mistä puhui.
Sosiaalifoorumi jatkuu
Illan aikana käytiin vilkasta keskustelua. Kuultiin tilanteita arjen elämästä, omaishoitajien raskaasta työstä, monia kysymyksiä, joita Kivelä kommentoi ja joihin vastasi. Tilaisuudessa nähtiin niin vanhuksia, omaisia, hoitotyön tekijöitä, lääkäreitä, oli eläkkeellä olevaa kaupunginjohtajaa, kansanedustajaa ja ennen muuta monien hoitolaitosten työntekijöitä.
Kerttulin vanhainkodin johtaja Heli Nieminen kiitti sosiaalifoorumin järjestäjiä siitä, että tilaisuus tuotiin tähän taloon. Hän totesi esillä olleen keskustelun kulkevan yhtä jalkaa talon asukkaiden, heidän omaistensa ja työntekijöiden edun kanssa.
Illan tilaisuus oli erinomainen alku sosiaalifoorumien sarjalle, joista seuraava on Turun Työväenopistolla lauantaina 14. lokakuuta alkaen kello 10. Silloin alustajina ovat toimittaja ja lähihoitaja Tarja Tallqvist sekä sosiaalityön professori Jari Heinonen. Teemat liittyvät edelleen vanhustenhuoltoon ja kunta - ja palvelurakenteiden muutosten vaikutuksiin niin käyttäjien kuin työntekijöiden kannalta katsottuna.