Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta moni muu toimenpide ei tue kestävää asunnottomuuspolitiikkaa. Asumistukiin, sosiaaliturvaan sekä työttömyystukiin kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään pienituloisten riskiä jäädä asunnottomaksi.
Keywords:
Suomi nosti WHO:n jäsenmaksuaan
16.04.2020 - 11:45
(updated: 20.04.2020 - 14:48)
Suomi on Maailman terveysjärjestön hallintoneuvoston varapuheenjohtajamaa. Kuva Wikimedia
Donald Trumpin tekemä ilmoitus Yhdysvaltojen aikeesta vetää rahoitus pois WHO:lta on kirvoittanut maailmalla vastatoimia. Suomen hallitus päätti välittömästi palauttaa oman osuutensa vuoden 2015 tasolle.
Hallitus on sopinut Maailman terveysjärjestön rahoituksen palauttamisesta vuoden 2015 tasolle eli 5,5 miljoonaan euroon. WHO johtaa maailmanlaajuista varautumista ja vastetta koronapandemiaan. Suomella on tärkeä rooli WHO:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana ja hallitus näkee, että tässä tilanteessa on tarpeen tukea järjestöä.
Viime vuonna Suomen perusjäsenmaksu WHO:lle oli vain 1,9 miljoonaa euroa ja ohjelmatuki 0,75 miljoonaa euroa. Lisäksi maksettiin muita jäsenmaksuluonteisia maksuja WHO:n alaisiin elimiin yhtennsä 0,9 miljoonaa euroa. Suomen rahoituksella WHO:n rahoitusongelma ei ratkea, mutta ele on tärkeä osoitus siitä, että Trumpin sisäpolitiikan takia tekemän ratkaisun ei haluta antaa romuttaa tärkeää järjestöä.
Myös Suomen ulkoministeriö on tänä vuonna myöntänyt WHO:lle 1 miljoonan rahoituksen COVID-19 varautumis- ja vastesuunnitelman rahoittamiseksi.
Valtioneuvoston 15.4. julkaisema tiedote päätöksestä linjaa, että globaalit ongelmat onnistutaan ratkaisemaan parhaiten yhdessä. Siksi Suomi toimii johdonmukaisesti entistä tehokkaamman ja vahvemman monenkeskisen järjestyksen puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Morenan voitto yhdessä Latinalaisen Amerikan suurimmista maista herätti toivoa alueen edistyksellisten voimien keskuudessa; Latinalaisen Amerikan johtajat ja intellektuellit ovat puhuneet Meksikosta uuden progressiivisen aallon keskuksena pallonpuoliskollaan. Mutta Morenan voitto kohtasi kolme haastetta.
Naomi Klein ei pelkää tarttua suuriin teemoihin havainnollistavasti ja loogisesti. Myös hänen uusin teoksensa Tuli on irti tarjoaa sekä analyysiä että konkreettisia ratkaisuja, joiden taakse soisi suomalaistenkin demareiden ryhmittyvän.
- ‹ edellinen
- 2 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.