Talouden rakennemuutos ja globalisaatio
Globalisaatiosta puhutaan paljon sekä poliittisella että teoreettisella tasolla. Sille on myös yritetty etsiä erilaisia, enemmän tai vähemmän käyttökelpoisia määritelmiä.
Toisaalta globalisaatio liittyy vahvasti maailmanlaajuiseen talouden rakennemuutokseen. Esimerkiksi Suomessa laman jälkeen ovat teollisuustyöpaikat vähentyneet ja palvelusektori puolestaan kasvanut.
Pohtiessaan globalisaatiota erikoistutkija Pertti Honkanen lähtee liikkeelle tunnetun yhteiskuntatutkijan Manuel Castellsin esittämästä määritelmästä.
– Castellsin mukaan globaali talous on järjestelmä, joka pystyy toimimaan yhtenä yksikkönä reaaliajassa planetaarisella tasolla, kertoo Honkanen.
Hän pitää Castellsin näkemystä liioiteltuna.
– Maailmantalous on edelleen jakautunut kansantalouksiin, ja kansallisvaltioilla on politiikassa merkittävä rooli. Kansallisvaltiot ovat myös eri taloudellisilla kehitystasoilla, eroja on esimerkiksi eri maanosien välillä tai Euroopassa idän ja lännen välillä. Siinä mielessä maailmantalous ei ole yhtenäinen yksikkö.
Kapitalistisen talouden pakot
Vertailun vuoksi Honkanen mainitsee myös kanadalaisen professorin Ellen Meiksins Woodin kirjan Pääoman imperiumi, jossa puhutaan kapitalismin taloudellisista imperatiiveista. Näille Honkanen löytää määritelmän Marxin Pääomasta.
– Marx kirjoitti taloudellisten suhteiden äänettömästä pakosta, joka saattaa lopullisesti työmiehen kapitalismin valtaan. Taloudellinen väkivalta korvaa muita väkivallan muotoja. Työväenluokka pitää tuotantotavan vaatimuksia itsestään selvinä luonnonlakeina, Honkanen siteeraa.
Kilpailukapitalismin taloudelliset lait koskevat yhtä lailla työläisiä kuin kapitalistejakin. Talouden imperatiivit pakottavat jokaisen kapitalistin kehittämään ja tehostamaan tuotantoa. Tästä seuraa työn tuottavuuden nousu sekä jatkuvat kumoukset tuotantotavassa.
Honkasen mukaan pääoman imperatiivien toimintapiiri on nyt laajempi ja globaalimpi kuin aikaisemmin. On tapahtunut rakennemuutos, jossa talouden ja yhteiskunnan voimasuhteet ovat muuttuneet rahapääoman hyväksi.
– Voimasuhteen muutoksesta johtuen rahapääoman omistajat esiintyvät suuremmalla äänellä kuin aikaisemmin.
Esimerkiksi Honkanen mainitsee UPM:n tapauksen, jossa irtisanova yritys maksaa silti omistajilleen jättiosinkoja.
Osinkojen ja palkkojen suhde on Suomessa muuttunut. Kun esimerkiksi 1980-luvulla maksettiin osinkoja 4-6 prosenttia yhtiön palkkasummasta, nykyään luku on jopa 25 prosenttia….
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
