Tavoitteena energiahuollon varmistaminen
– USA:n Afganistan-operaation ”salattu suunnitelma” kaiken
melun takana on epäilemättä strategisen asetelman muuttaminen
globaalisti, USA:n hegemonistisen aseman vahvistaminen, ja nyt aivan erityisesti
tavalla, joka vahvistaa USA:n sotilaallista toimintakykyä entisen Neuvostoliiton
Keski-Aasian tasavaltojen suunnalla. USA:n tarkoituksena on ilmeisesti saada
pysyvästi itselleen tukikohtaoikeuksia ja varmistaa sotilaallinen länsäolo
tällä tulevaisuuden energiahuollon kannalta keskeisen tärkeällä
alueella.
Näin arvioi tutkija
Pertti Multanen
käynnissä olevaa
Afganistanin sotaa. Multanen alusti aiheesta viime viikonloppuna SKP:n
keskuskomitean kokouksessa.
Strateginen energiaellipsi
Edellisen kerran Multanen alusti keskuskomiteassa silloin, kun Jugoslavian
sota oli käynnissä. Tuolloin hän esitti kalvolla kaavioita
yhdysvaltalaisesta, vuonna 1997 ilmestyneestä strategian alan oppikirjasta.
Nyt hän palautti mieliin samat kaaviot.
– Kun
Jimmy Carter
oli USA:n presidenttinä, hänen nimeensä
liittyi ns. Carterin doktriini. USA määritteli 1980-luvun alussa
Persianlahden alueen USA:n elintärkeiden etujen alueeksi. Doktriinissa
sanottiin suoraan, että jos tällä alueella USA:n elintärkeät
edut joutuvat uhatuiksi, USA puuttuu tilanteeseen sotilaallisesti ja viime
kädessä miehittää tämän alueen.
– Kun maailmantilanne muuttui, tuossa mainitussa oppikirjassa kuvattu
strateginen energiaellipsi, joka nyt on USA:lle elintärkeätä
strategisesti suojeltavaa aluetta, ulotettiinkin pitkälle Venäjän
eteläosiin, Kaspianmeren öljyalueiden ympärille.
Tässä katsannossa koko entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian
alue ja myös sen läheisyydessä oleva Afganistan ovat Multasen
arvion mukaan välittömästi tähän kokonaisuuteen
liittyviä alueita.
Hän muistuttaa samaisessa kirjassa piirretystä, tuolloin vielä
suunnitelman asteella olleesta skeemasta, jossa hahmoteltiin, mitä
kautta Kaspian öljy voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa markkinoille.
Pari viikkoa sitten
Helsingin Sanomissa
julkaistiin artikkeli siitä,
miten öljyputket tulevaisuudessa tulevat mahdollisesti risteilemään
Afganistanissa. Multanen pitää selvänä, että Afganistan-operaatiolla
on yhteys näihin amerikkalaisten suunnitelmiin.
Multasen mielestä on täysin mahdollista, että operaatio
ei rajoitu pelkästään Afganistaniin. Keski-Aasia on jokaiselle
maailman jaosta ja maailman raaka-aineiden kontrollista kiinnostuneelle
suurvallalle äärimmäisen tärkeä alue.
Suuri koalitio ei kestä?
Multanen pitää muun muassa tästä syystä harhakuvana
käsitystä, jonka mukaan ns. terrorisminvastainen koalitio olisi
yhteenhitsaantunut. Jokainen pommi, joka tappaa siviiliväestöä
Afganistanissa, on repimässä koko islamilaista maailmaa ja Lähi-idän
arabimaita pois tästä rintamasta. Myös EU:n sisällä
jälkipyykistä tulee kova, kun pöly on laskeutunut.
– Myös Venäjällä on kasvamassa suuria epäilyksiä
tätä operaatiota kohtaan. Venäjä ei voi olla ottamatta
huomioon, mitä merkitsee USA:n voimistuva ote Keski-Aasian sydämessä.
Venäjä lähti mukaan ns. terrorisminvastaiseen rintamaan pitkälle
taktisista syistä, Tshetshenian ja islamistisia liikkeitä kohtaan
tuntemansa pelon vuoksi. Haettiin lyhyen aikavälin poliittista etua.
Pidemmällä aikavälillä se voi olla hyvin vakava virhe.
– USA:n ulkopoliittisen eliitin piirissähän on Venäjälle
kaavailtu vähemmän hyvää tulevaisuutta. Muun muassa
Henry Kissingerin
mielestä USA:n etujen kannalta olisi edullista
jakaa Venäjä useampaan vyöhykkeeseen, siis hajottaa se ja
tehdä siitä loppu maantieteellisenä suurvaltana. Venäjällä
ei voida olla epäilemättä, että Afganistan-operaatio
liittyy tähän samalla kun se liittyy Keski-Aasian luonnonvarojen
valvontaan.
USA ei edes halua YK:lta mandaattia
Multanen pitää USA:n käynnistämää sotaa
erittäin huolestuttavana kansainvälisen oikeuden ja YK:n kannalta.
Hän muistuttaa, että YK:n turvallisuusneuvosto kyllä totesi
valtiolla olevan YK:n peruskirjan mukaisesti oikeus itsepuolustukseen, mutta
mitään sen pidemmälle meneviä mandaatteja se ei antanut.
– Mutta jo kymmenen, viidentoista vuoden aikana on ollut selvästi
nähtävissä se, että YK jätetään käytännössä
syrjään, kun yksi suurvalta päättää lähteä
toimimaan. USA ei selvästikään edes halua YK:lta mandaattia
Afganistan-operaatiossa. Keskeinen syy on luultavasti nimenomaan se, että
jos olisi haluttu mandaatti sodalle, aseelliselle hyökkäykselle
Afganistania vastaan, olisi jouduttu keskusteluun YK:n peruskirjasta ja
kansainvälisestä oikeudesta.
– Ja kansainvälinen yhteisö ei arvioni mukaan koskaan olisi
voinut ainakaan yksimielisesti asettua aseellisen toiminnan ja sodan hyväksymisen
kannalle. Onhan olemassa hyvinkin tehokkaita poliittisia ja rikosoikeudellisia
toimenpiteitä ja mekanismeja, joiden avulla rikolliset voidaan asettaa
oikeuden eteen rikkomatta kansainvälisen oikeuden normeja sodalla,
joka kohdistuu eniten siviiliväestöön.
USA estänyt uusien instrumenttien käyttöönoton
– Nimenomaan USA on viime vuosina kaikkein aktiivisimmin estänyt
kansainvälistä yhteisöä ottamasta käyttöön
uusia instrumentteja, joiden avulla esimerkiksi terrorismia ja terrorismin
juuria voitaisiin lähteä kitkemään. Pääasia
tässä on se, että terrorismi täytyy ensin määritellä.
Ei kenelläkään saa olla oikeutta oman mielensä mukaan
määritellä terroristeja milloin missäkin päin maailmaa,
luoda niitä itse, kouluttaa niitä ja lähteä sitten tätä
pahaa kitkemään.
Multanen muistuttaa, että nimenomaan USA on vastustanut esimerkiksi
kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista.
– USA:n pelkona on ollut nimenomaan se, että myös USA:n vanhat
teot joutuisivat uudessa kansainvälisen oikeuden normien pohjalta määritellyssä
tilanteessa tarkkaan syyniin. Syytettyjen penkille voisi joutua esimerkiksi
Ronald Reagan
, joka aikoinaan kävi terrorististen contrien avulla
sotaa Nicaraguaa vastaan ja ylpeili: ”I am contra” (”Olen
contra”). Pelkona on ollut, että päästäisin määrittelemään
myös valtioterrorismi toimintatavaksi, joka on rikollinen.
– USA on myös estänyt puuttumisen rikollisjärjestöjen
toimintaan, rahanpesuun ja harmaaseen talouteen. Globalisaation nimissä
on vastustettu juuri sitä keinoa, jolla olisi voitu kontrolloida rahavirtoja,
valuuttatransaktioita ja puuttua veroparatiisien toimintaan.
Kansainvälistä yhteisöä viety kuin pässiä
narusta
Multasella on synkkä näkemys kansainvälisestä yhteisöstä
Afganistanin sodan suhteen.
– Koko kansainvälistä yhteisöä on viety kuin pässiä
narusta teuraalle. Se on jättänyt oman analyysinsä ja omat
aivonsa jonnekin USA:n ulkopoliittisen johdon taskuun.
– Tässä hommassa on tarvittu myös YK:n arvovallan heikentämistä.
Eikä Nobelin rauhanpalkinto valitettavasti tätä arvovaltaa
tippaakaan kohenna. Tulee vaikutelma, että YK on ostettu hiljaiseksi,
kun USA maksoi lähes 600 miljoonaa dollaria rästissä olleita
jäsenmaksujaan. Sen jälkeen pääsihteeri
Kofi Annankin
on ollut hyvin hiljaa.
– Kansainvälisen yhteisön ja YK:n hampaattomuus on viemässä
siihen, että koko kansainvälinen tilanne muuttuu entistä
huonompaan suuntaan. jännitteet kasvavat ja konfliktien vaara lisääntyy.
Tämä ei ole globaalin turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta
toivottava suunta. (ES)
