Tiedonantajan artikkeli

Alkuperäinen kirjoittaja:

Brysselissä 6.12. kokoontunut EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto
pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen terrorismin torjuntaa
koskevasta puitepäätöksestä. Sillä pyritään
"tehostamaan ja yhtenäistämään" EU:n toimintaa
kansainvälistä terrorismia ja muuta kansainvälistä rikollisuutta
vastaan. Kokoukseen osallistui Suomesta oikeusministeri

Johannes Koskinen

(sd.).

Terrorismin torjuntaa koskevassa puitepäätöksessä
määritellään terrorismirikokset sekä terrorismiryhmän
johtamisesta ja ryhmän toimintaan osallistumisesta säädettävät
rangaistukset. Terrorismirikoksiksi katsotaan tietyt teot silloin, kun "niiden
tekemisen tarkoituksena on esimerkiksi pelotella vakavasti väestöä,
pakottaa aiheettomasti viranomaiset johonkin tekoon tai tuhota jonkin maan
poliittiset tai muut vastaavat perusrakenteet".

Terrorismirikoksiksi on lueteltu muun muassa "ihmishenkeen kohdistuvat
rikokset, jotka voivat aiheuttaa kuoleman, ruumiillista koskemattomuutta
loukkaavat törkeät rikokset, suurten tuhojen aiheuttaminen esimerkiksi
julkisille laitoksille tai yksityiselle omaisuudelle" sekä joukko
muita "tuhotyön luonteisia" tekoja.

Jos mainitut teot katsotaan tehdyiksi "terroristisessa tarkoituksessa",
niistä tulee langettaa ankarammat rangaistukset kuin samoista teoista
"ilman terroritarkoitusta".

Terroristiryhmän johtamisesta säädettävän enimmäisrangaistuksen
tulee olla vähintään 15 vuotta vankeutta. Terroristiryhmän
toimintaan osallistumisesta ja mm. toiminnan rahoittamisesta tulee voida
tuomita ainakin kahdeksan vuoden enimmäisrangaistus.

Suomessa määräaikaisen vankeusrangaistuksen yleinen enimmäispituus
on 12 vuotta. Useista rikoksista tuomittava yhteinen rangaistus voi Suomessa
olla enintään 15 vuotta.

- Suomessa puitepäätöksen edellyttämä 15 vuoden
enimmäisrangaistus voidaan ottaa kansalliseen lainsäädäntöömme
niin, että terroristiryhmän johtajalle tuomittaisiin aina yhteinen
vankeusrangaistus toisaalta johtamisesta ja toisaalta terroriteosta. Näin
vankeusrangaistuksen enimmäispituus voisi olla 15 vuotta loukkaamatta
Suomen rikoslain johdonmukaisuutta. Muitakin vaihtoehtoja toki harkitaan,
sanoi oikeusministeri Johannes Koskinen neuvoston kokouksen jälkeen.

Pidätysmääräys jäi auki

Eurooppalaista pidätysmääräystä ja luovuttamismenettelyä
koskevasta puitepäätösehdotuksesta kokouksessa sen sijaan
ei saavutettu yhteisymmärrystä. Auki jäi luettelo rikoksista,
joiden kohdalla voitaisiin luopua kaksoisrangaistavuudesta luovuttamisen
edellytyksenä. Asian käsittelyä jatketaan Belgian

Laekenin

Eurooppa-neuvoston kokouksessa eli EU:n seuraavassa ns. huippukokouksessa
tänä viikonvaihteena.

Pidätysmääräystä koskevan puitepäätösehdotuksen
tarkoituksena on luoda uusi rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva
menettely, joka kumoaa aikaisemmat luovuttamissopimukset. Ehdotuksen mukaan
kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta luovuttaisiin tiettyjen tekojen kohdalla,
joita olisivat mm. rikollisjärjestöön kuuluminen, terrorismi,
ihmiskauppa, huumausainekauppa, rahanväärennys ja rahanpesu.

Muiden tekojen kohdalla kaksoisrangaistavuuden vaatimus voitaisiin säilyttää.
EU:n jäsenvaltion oikeusviranomainen voisi siten kieltäytyä
luovuttamasta henkilöä, jos luovutusvaatimuksen perusteena oleva
teko ei ole kyseisen valtion lainsäädännön mukaan rikos.

Puitepäätösehdotuksen pääperiaatteena on, että
omia kansalaisia luovutetaan samoin ehdoin kuin muitakin henkilöitä.
Luovutettu kansalainen voisi palata suorittamaan rangaistuksensa kotivaltiossaan.

Ehdotukseen kirjattiin Suomen edellyttämä lisäys siitä,
että henkilön edelleen luovuttamiselle EU:n ulkopuoliseen valtioon
on aina saatava lupa siltä valtiolta, joka ensiksi luovutti hänet.
Näin voidaan estää edelleen luovuttaminen sellaiseen valtioon,
jossa henkilöä voi uhata kuolemanrangaistus tai liittää
luovuttamisen ehdoksi, ettei kuolemanrangaistusta käytetä.

Pysyvästä Eurojust -yksiköstä yhteisymmärrys

Myös pysyvän ns.

Eurojust

-yksikön perustamisasiakirjasta
päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen. Eurojustin tarkoituksena
on tehostaa vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

EU:n jäsenvaltiot lähettävät Eurojustiin kansallisia
syyttäjäviranomaisia. He osallistuvat viranomaisten väliseen
tietojen vaihtoon ja auttavat tutkinta- ja syytetoimien yhteensovittamisessa
sellaisissa vakavissa rikoksissa, jotka koskevat EU:n jäsenvaltiota
taikka jäsenvaltiota ja kolmansia valtioita tai jäsenvaltiota
ja Euroopan yhteisöjä.

Eurojust on jo aloittanut toimintansa Brysselissä väliaikaisena
yksikkönä maaliskuussa 2001