Vantaan ongelmat ratkaistaan eduskunnassa
Valtionosuuksien leikkaukset ovat ajaneet 190 000 asukkaan Vantaan taloudelliseen ahdinkoon. Säästökuuri supistaa julkisia palveluja ja tulevaisuus on epävarmaa.
Vantaa poikkeaa sosioekonomisesti muusta pääkaupunkiseudusta. Kaupunki on perinteisesti työläis- ja lapsivoittoinen ja siellä asuu paljon maahanmuuttajia. Köyhyysongelmaa kuvaa toimeentulotukiasiakkaiden suhteellisen suuri määrä.
Tilanne synnyttää muutosvoimia. SKP:n eduskuntavaaliehdokkaat Vantaalla haluavat kaiken poliittisen kähminnän, sikailun ja salailun tilalle avointa, oikeasti demokraattista politiikkaa.
Ehdokkaiden mietteissä korostuu huoli yhteiskunnan ja erityisesti Vantaan tulevaisuudesta. Kaupungin taloudelliset ongelmat voidaan ratkaista vain eduskunnassa.
Vaalityössä vahvasti mukana oleva joukko pohtii, miten yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen on johtanut siihen, että monella on tullut viimeinen raja vastaan ja kommunistiselle vaihtoehdolle on nyt kysyntää.
– Kommunistien on oltava mukana ihmisten arjessa, haluavat ehdokkaat muistuttaa.
Tuhannen taalan paikka
Aikoinaan jo Vanhan valtauksessa mukana ollut pitkän linjan vasemmistoaktivisti Anja Welin siirtyi jokin aika sitten Vasemmistoliitosta SKP:n riveihin. Welinin puheesta kuultaa syvä harmi kommunistisen liikkeen hajaannuksen takia.
SKP:n vaaliohjelma on Welinin mukaan täyttä tavaraa. Nyt se pitää saada ihmisten tietoisuuteen.
– Syrjäytyneet ihmiset kokevat olevansa petettyjä ja ettei äänestäminen kannata, miettii Welin. Turhanpäiväisten juorulehtien armoilla olevasta kansasta liian harvat ovat perillä siitä, mitä yhteiskunnassa oikeasti tapahtuu.
– Nyt SKP:llä on tuhannen taalan paikka esittää vaihtoehto. Se edellyttää puolueelta avoimuutta, uudistumista ja esiintymistä rohkeasti omilla tunnuksilla.
Welin pohtii, miten irvokasta esimerkiksi on, että Suomen kolmanneksi rikkain mies Björn Wahlroos nostaa maataloustukea yli 156 000 euroa.
Tulkkina ja kääntäjänä työskentelevä Soran Zaki on taustaltaan Iranin kurdi. Hänen mukaansa suomalaisessa kapitalismissa on vinoutunut tulonjako, jonka muuttamiseksi tarvitaan luokkataistelua myös eduskunnassa.
Hän listaa maahanmuuttajien eritysongelmia: – Työttömyys, täydennyskoulutuksen tarve ja kielitaidon puute.
Zaki lupaa eduskunnassa puolustaa maahanmuuttajien lisäksi kaikkia pienituloisia – niin työläisiä, eläkeläisiä kuin työttömiäkin.
Lähipalvelujen puolesta
Kirjapainoalalla tuotannonsuunnittelijana työskentelevä Eeva Nurminen on asunut Länsi-Vantaalla jo reilut 30 vuotta. Hänen mielestään ihmiset todellakin ovat menettäneet luottamuksen politiikkaan.
Sitoutumattomana SKP:n listalla ehdokkaaksi lähtenyt Nurminen muuttaisi ihmisten asennoitumista päivänpolitiikkaan muun muassa parantamalla joukkoliikenteen asemaa sekä julkisten palveluiden saatavuutta.
Palveluja joutuu Vantaallakin hakemaan entistä kauempaa. Kaupungin ainoa päivystävä lääkäriasema löytyy Itä-Vantaalta Peijaksesta.
– Julkisilla kulkuvälineillä menee koko päivä, jos lähtee käymään lääkärillä. Kuitenkin koko ajan puhutaan, miten joukkoliikenteen käyttöä pitäisi lisätä, mutta kun se ei onnistu, tuumii Nurminen.
Vantaalainen myös maksaa seutulipusta enemmän kuin helsinkiläinen tai espoolainen.
– Onkohan polttoaine kalliimpaa Vantaan puolella? Eeva Nurminen kummastelee.
Pentti Nurminen haluaa laittaa eduskunnassa Vantaan ongelmat kuntoon peruuttamalla leikkauksia ja palauttamalla täysimääräiset valtionosuudet. Rakennusliiton toiminnassa vuodesta 1965 mukana ollut kirvesmies haluaisi lisäksi kieltää vuokratyön teettämisen kokonaan.
Nurmisella on myös omaperäisiä ideoita ympäristön ja joukkoliikenteen suhteen.
– Kannatan kehämetron rakentamista Vuosaaresta Tikkurilan ja lentoaseman kautta aina Espooseen saakka. Myös erilaisia hajautetun energiatuotannon muotoja voisi rakentaa puuhaketuotannon ympärille, visioi Pentti Nurminen.
Hyvinvointivaltio historiaa?
SKP:n sitoutumaton ehdokas, psykoterapeutti Pirjo Juutilainen kertoo, miten hän joutuu työssään kohtaamaan suomalaisten hyvinvointipalvelujen leikkaamisen vaikutukset asiakkaissaan. Hänen mielestään Suomea ei enää voida pitää hyvinvointivaltiona.
– Väitetään, ettei esimerkiksi psykoterapiaan löydy riittävästi rahaa, ja samalla ihmisiä jätetään lähestulkoon heitteille. Kuinka paljon tulee maksamaan syrjäytyneen ihmisen hoito? Kuka ottaa vastuun näistä inhimillisistä tragedioista? kysyy Juutilainen.
Esimerkkinä Juutilainen kertoo nuoresta naisesta, joka käy psykoterapiassa. Traumaattisesta lapsuudesta huolimatta Virpi (nimi muutettu) on nyt työssä, itse kouluttautunut ja tällä hetkellä vielä jatkokoulutuksessa.
– Lapsuuden käsittelemättömät asiat ovat aikuisvuosina nousseet mieleen, ja hän on ollut kotikaupunkinsa psykiatrisella klinikalla niitä työstämässä. Psykiatrit, sairaanhoitajat ja sosiaalihoitajat ovat kuitenkin kahden vuoden aikana koko ajan vaihtuneet, ja luottamuksellista suhdetta hoitajaan ei ole pystynyt muodostumaan. Virpi sanookin, että hän on ollut itsetuhon partaalla useita kertoja, kun on joutunut aloittamaan aina alusta uuden ihmisen kanssa, jonka pysyvyydestä elämässä ei ole ollut varma.
Matalapalkka-alalla työskentelevänä Virpi haki tukea Kelalta.
– Muutama päivä sitten hän sai kielteisen päätöksen! Nyt hän on tyhjän päällä. Ahdistavat muistot vainoavat häntä, masennus uhkaa syventyä, työkykyisyys on vaarassa. Koskettavinta on, kun hän sanoi, että mieluummin tappaa itsensä kuin alkaa enää kenellekään uudelle ihmiselle selittää omaa tuskaista tarinaansa.
Uusliberalistinen ajan henki
Ensi kevään eduskuntavaaleissa päätetään hyvinvointivaltion kurjistamispolitiikan jatkamisesta tai suuresta linjan tarkistamisesta.
– Lama oli seurausta uusliberalistisen talouspolitiikasta 1980-luvulla. Poliittisilla päätöksillä Suomen pääomamarkkinat vapautettiin, mistä seurasi ulkomaisen rahan ylitarjonta, rahamarkkinoiden sekasorto ja lama, tuumii Juha Kovanen.
Uusliberalismista on nyt luovuttava. Kunnalliset peruspalvelut voidaan saattaa kuntoon muun muassa ottamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin.
Tietoliikenneinsinöörinä työskentelevän Kovasen mielestä myös ammatillinen järjestäytyminen on tänä päivänä entistä tärkeämpää.
– Eduskunnan pitäisi omilla päätöksillään parantaa ammattiyhdistysten toimintaoikeuksia ja -edellytyksiä.
Vaalien alla velloo Nato-keskustelu. Nyt valtapuolueet ovat ilmaisseet, ettei liittoutuminen ole vielä ajankohtainen kysymys.
– Kepun ja demareiden Nato-vastaisissa puheissa on hämäyksen makua. Tosiasiassa Suomi on jo syvällä yhteistyössä sotilasliiton kanssa esimerkiksi Afganistanissa, muistuttaa Kovanen.
SKP sanoo sekä Natolle että EU:n taistelujoukoille jyrkän ein.
Pitkän työn alku
Ehdokkaat haluavat korostaa, että Vantaalla tehdään pitkäjänteistä poliittista työtä, jossa eduskuntavaalit ovat yksi välietapeista.
– Nyt teemme SKP:tä tunnetuksi vakavasti otettavana poliittisena liikkeenä.
Vantaalla on vaalityössä vahva tekemisen meininki. Suunnitteilla on vielä ennen vaaleja niin paikallinen sosiaalifoorumi kuin Marxin ajatuksia käsittelevä seminaari.
(MK)