"Vasemmiston" presidentti vs. "työväen" presidentti
Presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain ovat SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas Tarja Halonen ja kokoomuksen Sauli Niinistö. Halonen jäi ensimmäisellä kierroksella vajaat neljä prosenttiyksikköä vaaditun 50 prosentin alle. Niinistö kiri varsinaisena äänestyspäivänä selkeästi keskustapuolueen Matti Vanhasen ohi istuvan presidentin haastajaksi. Kolmen eniten ääniä saaneen ehdokkaan kaula muihin oli selvä. Tarja Halonen oli selvä voittaja jokaisessa vaalipiirissä.
Äänestysprosentti jäi vajaaseen 74 prosenttiin. Kansalaisten äänestysinto näyttää näin laimenevan myös presidentinvaalien osalta.
Porvariyhteistyö kangertelee
Välittömästi vaalituloksen selvittyä testamentattiin porvarileirin ääniä Niinistön tueksi. Sekä keskustan Vanhanen, kristillisdemokraattien Bjarne Kallis sekä RKP:n Henrik Lax ilmoittivat tukevansa toisella kierroksella Kokoomuksen presidenttiehdokasta.
Kokeneet politiikan tutkijat kuitenkin epäilevät porvariyhteistyön toimivuutta. Puoluejohtajien ottamilla kannoilla ei välttämättä nykypolitiikassa ole samaa ohjausvaikutusta kuin jokunen vuosikymmen sitten. Muun muassa Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg ounasteleekin, että suuri osa myös porvarillisista naisäänestäjistä kannattaa Halosta.
Presidentinvaali on Suomessa leimallisesti henkilövaali. Tämän vuoksi ehdokkaiden äänimäärät poikkeavat taustapuolueiden eduskuntavaalien äänimääristä. Ensimmäisen kierroksen tulosten valossa näyttää siltä, että sekä Halonen että Niinistö ovat saaneet kannatusta puoluetaustasta riippumatta.
Nato-kysymys tapetilla
Kamppailun odotetaan tiivistyvän toisella kierroksella. Nyt Tarja Haloselta odotetaan tiukempia linjanvetoja muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sauli Niinistö puolestaan liputtaa entistä selkeämmin Nato-jäsenyyden puolesta.
Yleisradion Ykkösaamun vaalitentissä Niinistö korosti, miten Suomen on Naton ulkopuolella vaikea vaikuttaa eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan. Halosen mielestä Suomi on EU:ssa tasa-arvoinen päätöksentekijä Nato-maihin verrattuna.
Halonen katsoi Naton olevan Suomelle myös taloudellisesti huono ratkaisu.
– Suomen puolustusmenot ovat nyt noin 1,6 prosenttia bkt:stä. Nato vaatisi 2,0 prosentin osuutta.
Halonen suhtautui myös STT:n tekemässä haastattelussa varovasti ajatukseen siitä, että Suomi osallistuisi Naton nopean toiminnan joukkojen operaatiohin.
Huhupuheita
Sähköposteissa ja tekstiviesteissä on viikolla sitkeästi levinnyt huhu, jonka mukaan Tarja Halonen olisi vuonna 1976 Hakaniemessä pitämässään vappupuheessa kannattanut Suomen liittymistä Neuvostoliittoon.
– En ole pitänyt mitään vappupuhetta Hakaniemessä, eikä sitä tekstiä löydy myöskään Tiedonantajasta, kiistää Halonen sähköpostihuhut.
Tarja Halonen on ilmoittanut haluavansa jatkaa koko kansan presidenttinä, koska on siihen kuuden vuoden ajan pyrkinyt ja tukijoukotkin edustavat muitakin kuin vasemmistoa.
Lauantai-ilta on vaalien mediapelin kannalta tärkeä, sillä ehdokkaat kohtaavat toisensa YLE:n suositussa Uutisvuoto-viihdevisailussa.
(MK)