VIIKON PAKINA: Kulutusjuhlat odottavat
Valtiosihteeri Raimo Sailas ehti juuri Kunta-lehdessä heristää sormeaan ja kehottaa "keskustelemaan siitä, mitä yhteiskunnan kuuluu kansalaisilleen kustantaa". Matti Vanhasen hallitus ei kuitenkaan Sailaksesta välittänyt, vaan pani hösseliksi. Se jakaa köyhyyspaketissaan löysin rantein rahaa köyhille.
Tosin köyhät lapsiperheet, opiskelijat ja suurin osa työttömistä jää nuolemaan näppejään. Mutta hallitus peruu Paavo Lipposen hallituksen aikoinaan toimeentulotuen perusosaan tekemän seitsemän prosentin leikkauksen. Kansalaisliikkeet ovat tätä vuosikausia vaatineet ja voivat laskea päätöksen ansiokseen. Mutta ansionsa on hallituksellakin. Kovakorvaisempi kabinetti ei olisi vieläkään antanut periksi.
Ja sitten on tämä kansaneläkkeen nostaminen viidellä (5) eurolla kuukaudessa. Osa eläkkeen nauttijoista saa sen puhtaana käteen, osa veron leikkaamana.
* * * * *
Kansaneläkkeen korotus on hallituksen asteikolla merkittävä. Se on nimittäin huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi se indeksikorotus, jonka työmarkkinatuen saajat saivat vuoden alussa. Hehän saivat 8 senttiä lisää päivässä ja 1,28 euroa lisää kuukaudessa.
Viisi euroa kuukaudessa tekee noin 0,17 euroa päivää kohti. On vaikea sanoa, mitä tuolla summalla saa, kun niin halvalla ei saa mitään.
Mutta kuukaudessa viidellä eurolla saa jo vaikka mitä. Ei nyt ihan viittä leipää ja kahta kalaa, mutta pari leipää ja puoli kiloa silakoita kuitenkin. Tai pari pakettia kahvia tarjouksesta. Tai pari HK:n sinistä.
Sitten on jo paljon vaikeampaa, jos sairastamiskulut paisuvat. Siinä ei viisi euroa merkitse enempää kuin hyttysen pieru Saharassa.
Kaunapolitiikka myös vaanii tällaisissa raha-asioissa aina nurkan takana. Voidaan sanoa, että ministeri tai yritysjohtaja tienaa lähes silmänräpäyksessä enemmän kuin kansaneläkeläinen saa eläkkeen korotusta kuukaudessa. Mutta entä sitten? Ovathan johtajilla kulutkin eri luokkaa kuin eläkeläisillä. Ja se vastuu.
Mikä sopii Jupiterille, ei sovi härälle, sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
* * * * *
Toimeentulotuen varassa elävien ja kansaneläkeläisten kulutusjuhlat saavat kuitenkin vielä odottaa, ellei tulossa olevaa rahaa törsätä etukäteen ottamalla esimerkiksi pankkilaina. Sekä toimeentulotuen perusosaan tehdyn seitsemän prosentin leikkauksen peruminen että kansaneläkkeen korottaminen toteutetaan nimittäin vasta ensi vuoden syksyllä?
Miksi vasta ensi vuoden syksyllä? Eikö valtion laarissa ole rahaa? Ovatko kaikki rahat menneet yhtiöiden tukemiseen ja rikkaiden verohelpotuksiin?
Siitä ei ole kysymys. Vaan siitä, että ensi vuoden syksyllä eletään jo eduskuntavaalien aattotunnelmissa. Kun köyhyyspaketin kyseiset kohdat astuvat voimaan ja ovat vereksessä muistissa silloin, hallituspuolueet voivat toivoa palkintoa vaaleissa.
Sitä paitsi, hyvässä lykyssä vuoden viivytys voi säästää valtiolle selvää rahaa, jos rahan odottajien rivit vaikka ehtisivät vuodessa harveta.
EERO