Kommunistit ja sitoutumattomat -valitsijayhdistykset asettivat yhteensä 90 ehdokasta Osuuskunta Tradekan vaaleissa. Ehdokkaita on kaikissa viidessä vaalipiirissä.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille ja kunniamaininta Sanna Lönnforsille
Vuoden työväentutkimus -palkinto 2020 on jaettu tänään. Palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille teoksesta Metallin mies: Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Markku Liljeströmin kirjoittama elämäkerta isästään Valdemar Liljeströmistä, Metallityöväen Liiton puheenjohtajasta, Neuvostoliittoon suuntautuneen itäviennin takuumiehestä ja moninkertaisesta ministeristä on vankasti kontekstualisoitu työmarkkinajärjestöjä, ulkomaankauppapolitiikkaa sekä SDP:n 1950-luvun lopun puoluehajaannusta koskevaan alkuperäisaineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Teoksessa vakuuttaa huolellinen ja perusteellinen empiirinen tutkimustyö, jossa lähteinä on hyödynnetty sekä työntekijä- että työnantajapuolen aineistoja. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa.
Kunniamaininta myönnettiin Sanna Lönnforsille teoksesta Pyhtää sisällissodassa. Lönnförsin teos edustaa kiihkotonta paikallishistoriaa vuosien 1917–1919 tapahtumista Pyhtään pitäjässä. Pyhtään kaksikielisyys, Stockforsin moderni tehdasyhteisö ja perinteinen maatalousyhteisö luovat olosuhteet, jossa yksi paikkakunta peilaa sodan laajempaa kuvaa pienoiskoossa. Teos kuljettaa suurta toimijoiden joukkoa, mutta kirjoittaja hallitsee sujuvan kerronnan. Huolellisesti viimeistelty teos hyödyntää ansiokkaasti myös traditiolähteitä. Palkinnon suuruus on 250 euroa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2021 palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2019 ja 2020 ilmestyneet teokset. Vaikka kirjoittajat ovat etupäässä harrastajia, finaaliin valikoituneiden teosten taso oli poikkeuksellisen korkea. Finaalissa oli mukana myös Maija Hakasen teos Pakinkylän punainen kaarti, jonka kustansi TA-tieto.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja tapahtuman nauhoite on katsottavissa Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuilla ja YouTubessa.
Kirjoittajan artikkelit
Itäsuomalainen Liisa Kuusipalo on aloittanut nälkälakon vastalauseena Suomen hallituksen tekemälle hävittäjähankintapäätökselle. Isoäitinä hän kokee suurta ahdistusta valinnasta käyttää miljardeja euroja hävittäjiin samaan aikaan, kun elämme keskellä ilmastokriisiä ja globaalia pandemiaa.
Kaupunginvaltuutettu Reijo Heinonen on perustanut Valkeakosken valtuustoon Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ryhmän. Yhteensä 43 vuotta valtuutettuna toiminut Heinonen ilmoitti ryhmän perustamisesta valtuuston eilisessä kokouksessa.
- ‹ edellinen
- 35 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?