Tampereen kommuuni - muistellaan historiaa

Tampereella keskustellaan pormestarimallista ja suorasta kansanvaalista. Kaupungin historiasta löytyy malliesimerkki suorasta kansanvallasta.

Yrjö Sirola oli vuonna 1905 Kansan Lehden toimittajana ja piti Tampereen työväentalolla luentosarjaa vallankumousten historiasta. Pariisin kommuunin historia kiinnosti erityisesti kuulijoita. Yhtäkkiä tulivatkin omat vallankumousajat.

Yrjö Sirola kertoo Moskovan entisessä puoluearkistossa säilytetyissä muistelmissaan: ”Eräänä päivänä lokakuussa 1905 marssimme kaupungintalolle, astuimme sen torille antavalle parvekkeelle, jonka reunat koristimme punalipuilla – aivan niin kuin olimme kuvista nähneet Pariisin kommuunia julistettaessa tehdyn.”

Pariisin kommuunin historia innosti tamperelaisia työläisiä. Oli hyvä idea mennä kaupungintalolle. Siten he ottivat kaupungin haltuunsa. Perustettiin punakaarti järjestystä ylläpitämään. Se oli sitten Pariisin kommuunin ensimmäinen työläisten aseellinen taistelujärjestö.

Mielialat kiihtyivät. Järjestettiin mielenosoituksia. Valittiin suurlakkokomitea, josta tuli kaupunginhallitus viikon päiviksi. Seuraavana aamuna päätettiin suurlakkoon ryhtymisestä torikokouksessa, jossa vain yksi ääni nousi vastaan. Alas-huuto oli niin voimakas, että mies pyörtyi. Perustuslaillisten rivimiehet päättivät yhtyä työväen vaatimuksiin.

Englannin konsuli pyysi Tampereella valtaa pitäneeltä suurlakkokomitealta kaupungista poistumislupaa. Yrjö Sirola ulkoasiankomissaarina sellaisen lapun hänelle kirjoittikin.

Tampereella julkaistiin Yrjö Mäkelinin kirjoittama ”Punainen manifesti”. Se oli vallankumouksellinen julistus, jossa vaadittiin väliaikaisen hallituksen valitsemista avoimella äänestyksellä ja perustavan kansalliskokouksen koolle kutsumista. Siinä esitettiin ajatus Suomen eroamisesta Venäjästä. Julistus hyväksyttiin Helsingissä, Viipurissa ja muissa Suomen kaupungeissa.

Joulukuussa 1905 bolshevikit – Lenin, Stalin ja kumppanit – tulivat Tampereelle pitämään salaista konferenssiaan tamperelaisten työläisten suojelemina.

Poliittinen innostus valtasi Tampereelle tulleet venäläiset sosialistit. Leninin puoliso Krupskaja on muistellut Tampereen tunnelmia vuonna 1905:

"Joulukuun puolivälissä pidettiin Tampereen konferenssi. On valitettavaa, etteivät konferenssin pöytäkirjat ole säilyneet. Millainen innostus vallitsikaan! Vallankumous oli silloin kuumimmillaan, jokainen toveri oli suuren innostuksen vallassa, kaikki olivat valmiit taisteluun. Väliajoilla opeteltiin ampumaan. Yhtenä iltana olimme suomalaisten joukkokokouksessa, joka pidettiin soihtujen valossa, ja kokouksen juhlavuus vastasi täydellisesti edustajien mielialaa. Tuskinpa konferenssin yksikään edustaja on voinut unohtaa sitä..."

Tampereella vietetty joulunseutu vuonna 1905 jätti jälkensä myös bolshevikkien kansallisuuspolitiikkaan. Lenin lupasi suomalaisille toimia Suomen kysymyksessä suomalaisten tahdon mukaisesti, kun hänen johtamansa puolue pääsee Venäjällä valtaan. Bolshevikkihallituksen ensimmäinen kansainvälinen asiakirja oli Suomen itsenäisyyden tunnustaminen.