Vielä kerran perussuomalaisista...

En aikonut enää kajota koko puolueeseen mutta viime päivien tapahtumat ja tuon linkin juttu sai vielä kerran pohtimaan perussuomalaisten tilannetta. Perussuomalaisten jytky oli myös ennenkuulumaton ja sitä on käsitelty ihan ulkomaita myöten, niin miksi en sitten minäkin.

http://www.facebook.com/notes/tuomas-muraja/soini-avasi-%C3%A4%C3%A4rioikeistolle-oven-eduskuntaan/10150668101992584

Tuossa linkissä sanotaan Timo Soinin jäävään historiaan miehenä joka nosti äärioikeiston eduskuntaan. Mitä muuta voi sanoa kuin, että näin pääsi käymään. Olen koko ajan kritisoinut Soinia ja puoluetta siitä, että heidän olisi jo aikaa sitten ja varsinkin ennen eduskuntavaaleja pitänyt tehdä selvä pesäero äärioikeistolaisiin ja suomensisulaisiin.

Nyt näyttää pahasti siltä, että nuo muutamat tyypit ovat saaneet ison jalansijan puolueessa ja kalvavat näin puoluetta. Kuten tuosta linkin kirjoittajan eräästä kommentin linkistä saattaa havaita, niin puolueen kenttäväellä alkaa myös olla mitta täysi noiden muutamien kohelluksista ja äärioikeistolaisista toimista. On mielenkiintoista miettiä ja tuumailla tekikö Soini emämunauksen hyväksymällä ehdokkaiksi henkilöitä joiden kanssa tiesi tulevan vaikeuksia. Koituuko suuri vaalivoitto tukeutumalla muukalaisvihamielisiin lopulta Soinille Pyrrhoksen voitoksi?

Miksi asia minua sitten kommunistina kiinnostaa pätkääkään? Eikö minun kuuluisi olla tyytyväinen kun puolue nakertaa kannatustaan ihan omin voimin ja näin on mahdollista saada heidän kannattajansa siirtymään ja tukemaan esimerkiksi meitä kommunisteja? En näe asiaa noin yksioikoisesti. Olen realisti ja näen, että hädässä ja ahdingossa elävät tarvitsevat apua tässä ja nyt, eivät jossain hamassa tulevaisuudessa ja siksi yhteistyö esimerkiksi juuri perussuomalaisten terveiden voimien kanssa juuri nyt on äärimmäisen tärkeää. Tarkoitan terveillä voimilla niitä jotka näkevät monet asiat aika lailla samoin kuin me kommunistitkin.

Tunnen perussuomalaisten kenttäväkeä sekä heitä äänestäneitä ja kaikki tuntemani ihmiset ovat tolkun väkeä, tavallisia suomalaisia duunareita ja köyhyysloukkuun tipahtaneita jotka hakivat toivoa perussuomalaisista viime eduskuntavaaleissa. Eli perussuomalaisten ruohonjuuritasolla ja heidän kannattajissaan on juuri heitä joiden puolesta myös kommunistit taistelevat ja tekevät pyyteetöntä työtä.

Minua sanotaan usein perussuomalaisvastaiseksi koska usein kritisoin heitä, mutta kiistän sen tomerasti kuten kirjoituksestani hyvin käy ilmi. Meillä kommunisteilla on ristiriitaa suhtautumisessa perussuomalaisiin, myönnän sen. Osa ei halua olla missään tekemisissä puolueen kanssa koska pitää sitä rasistisena ja taitaapa jotkut pitävän sitä fasistisena. Minä en lukeudu niihin. Toki itsellänikin on aika ajoin kovastikin sulattelemista Halla-ahon ja kumppaneiden ajatuksista, mutta olen kuitenkin aidon yhteistyön kannalla puolueen rakentavien voimien kanssa niissä asioissa jotka edistävät työkansan ja heikoimmassa asemassa olevien poispääsyä ahdingosta.

Suhtautumisestani perussuomalaisiin voin kertoa, että tein puolueosastomme nimissä perussuomalaisille tarjouksen täällä omalla paikkakunnallani teknisestä vaaliliitosta tulevissa kuntavaaleissa, mutta voimansa tunnossa he kieltäytyivät vaaliliitosta. Se ei kuitenkaan saa haitata ja estää meitä kommunisteja tekemästä yhteistyötä heidän kanssaan kun taistellaan kunnan itsenäisyydestä tai kuntapalvelujen säilyttämisestä ynnä muista vastaavista kuntalaisille tärkeistä asioista.