Lapsen syntymä heikentää naisten tuloja

Tuore tutkimus osoittaa, että lapsen syntymä heikentää naisten tuloja merkittävästi ja pitkäkestoisesti – mutta miehille perheellistyminen voi tuoda jopa taloudellista hyötyä. Tekniikan akateemiset TEKin ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC) tutkimus paljastaa, että sukupuolittuneet perhenormit ohjaavat edelleen vahvasti työuria ja tulojen kehitystä Suomessa.

”Perheellistyminen pudottaa huomattavasti naisten tuloja ja vaikutus kestää yllättävän pitkään, kun taas perheellisten miesten tulot olivat hieman korkeampia verrattuna lapsettomiin miehiin”, sanoo työelämätutkija ja Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh (6.3.2026).

Perhenormit ohjaavat työuria – ja tuloja

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen kokonaisväestörekisteri FOLKin aineistoon. Siinä tarkasteltiin vuosina 1960–1980 syntyneiden tekniikan, luonnontieteiden ja ICT-alojen korkeakoulutettujen vuosituloja ikävuosien 30–40 välillä. Kyse ei ole palkoista, vaan kaikista vuoden aikana kertyneistä verotettavista tuloista. Miehillä tulokehitys nousi 40 000 eurosta 60 000 euroon vuodessa, kun taas naisilla vastaava kehitys jäi 35 000 eurosta 45 000–50 000 euroon.

Bairoh korostaa, että tuloerojen taustalla vaikuttavat syvälle juurtuneet kulttuuriset odotukset: ”Sukupuolten välisten tuloerojen ytimessä ovat pinttyneet perhenormit. Niiden mukaisesti mies elättää ja naisella on edelleen päävastuu lasten hoitamisesta.”  Bairohin mukaan normit vaikuttavat myös silloin, kun yksilö ei itse toimi niiden mukaisesti. Vaikka korkeasti koulutettu nainen palaisi nopeasti töihin, äitiyteen liitetyt oletukset ohjaavat uravalintoja ja vaikuttavat tuloihin.

Johtotehtävistä saatetaan kieltäytyä, koska ne edellyttävät pitkiä työpäiviä tai matkustamista. Oletukset äitiydestä heikentävät myös lapsettomien naisten urakehitystä. Luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloilla työskentelevien naisten tulot jäävät miesten tuloista jälkeen, vaikka he eivät olisi pitäneet lainkaan perhevapaita.

Normit vaikuttavat myös miehiin. ”Tutkimuksen mukaan sinkkumiesten tulot kasvoivat hitaammin kuin parisuhteessa olevien miesten”, sanoo Bairoh. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisilla. Joidenkin tutkimusten mukaan miehiä jopa palkitaan normien mukaisesta toiminnasta: perheellistyminen ja parisuhteessa oleminen voivat tuoda miehille taloudellista hyötyä.

Työpaikoilla normit elävät sitkeästi

”Perhenormit ovat edelleen voimissaan työpaikoilla, ja niitä myös jatkuvasti uusinnetaan,” sanoo Mothers in Business (MiB) -järjestön vt. toiminnanjohtaja Jenny Söderman ja vahvistaa, että perhenormit elävät työpaikoilla sitkeästi.

MiBin tuoreen työnantajaselvityksen mukaan asenteet perheellistymistä kohtaan ovat yleisesti myönteisiä, mutta käytännön tasolla työelämässä on edelleen paljon kehitettävää.

Söderman nostaa esiin erityisesti määräaikaisten työsuhteiden katkeamisen perhevapaan alkaessa sekä sen, ettei perhevapaata nähdä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen. ”Perhevapaan ajatellaan yhä liian usein katkaisevan urakehityksen, vaikka sen ei tarvitsisi tehdä niin,” sanoo Söderman. Hänen mukaansa työelämässä olisi kehitettävää myös siinä, miten isiä kannustetaan perhevapaille ja miten perhevapaita voisi käyttää joustavammin.

Sukupuolittuneet odotukset ja työelämän rakenteet muodostavat kokonaisuuden, jossa yksilön valinnat tapahtuvat aina yhteiskunnallisen normiston sisällä. Uuden tutkimuksen mukaan tämä näkyy erityisen selvästi siinä, miten perheellistyminen vaikuttaa eri sukupuolten tuloihin. Vaikka Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, työelämän todellisuus on yhä kaukana tasa-arvoisesta.

Samalla paljastuu, kuinka kapitalistinen tuotantorakenne hyödyntää sukupuolittunutta työnjakoa: naisten työ nähdään edelleen joustavana resurssina, jota voidaan siirtää syrjään perheen ja työn ristipaineessa, kun taas miesten työpanosta palkitaan normien mukaisesta elättäjän roolista. Työväenluokan sisälläkin työn arvostus jakautuu epätasaisesti.

---