Sakke kirjoittaa tuolla ylempänä kuinka isoiset kiusaa pienempiään markkinoilla. Se on totta. Kyseessä on ilmiö, jossa kapitalistisessa kilpailussa jotkut ovat ajan saatossa pärjänneet paremmin kuin toiset ja käyttävät siten saavuttamaansa asemaa hyväkseen. Miksi sitten valtio ei auta heikompia? Koska se on isompien toimijoiden käsissä ja tukee niitä. Kaikki toisenlaisen toiminta olisi kilpailun vääristämistä ja sillee. Marx taisi kirjoittaa valtiosta kapitalistien väkivaltakoneistona jos oikein muistan.
Sakke haikailee myös yrittäjän riskin siirtämistä osittain verottajalle ja sitä kautta veronmaksajille. Jos yrittäjältä jää maksut saamatta niin niin häneltä jää paljon muutakin saamatta kuin ALV. Ja se on yrittäjän riskiä. Kannattaa siis yrittäjän välttää sellaisia asiakkaita jotka eivät maksa ajallaan. Sitä paitsi epäonnistuneiden yrittäjien tuollainen tukeminen olisi epäreilua sellaisia yrittäjiä kohtaan jotka pystyvät tekemään businesta niin, että saatavat saapuu ja he pystyvät velvoitteensa hoitamaan. kapitalismin ja markkinatalouden sääntöjen mukaan kannattamattomien yritysten tuleekin kaatua ja tilalle kapitalismi nostaa korjausliikkeenä uusia. Noinhan se klassinen teoria taisi mennä.
Työeläkeläinen valittaa ay-liikkeen asemasta. Työeläkeläinen ei liene tietoinen, että ay-liike on jäsentensä edunvalvoja, ei yritysten, tai siis pitäisi olla. Työnantajilla on omansa ja tehokkaat onkin. Mitä taas ay-liikkeen vastuusta niin eiköhän ay-liike ole ollut liiankin "ymmärtäväinen" talouden toiminnalle kun n.s. vastuullista tulopolitiikkaa on harjoitettu. Jäljet ovat todella pelottavat.
Teillä kummallakaan, Alpolla että Joutomiehellä ei ole näköjään käsitystä siitä miten suuri osa pienyrityksistä alkaa.
Ensinnäkin kenelläkään ei ole lakiosuutta mihinkään markkinaosuuteen, kannattavin yrityksen alku saadaan kun huomataan markkinarako joita varmasti löytyy kunhan vain miettii asioita selvinpäin sillä mielellä. Ei kannata aloittaa miljoonan veloilla vaan pienellä panoksella ja lisätä panosta kovalla työllä.
Esimerkkinä voin kertoa kolmen kaveruksen perustamasta firmasta noin 30 vuotta sitten kun jokainen sijoitti puolet silloisesta kuukausipalkastaan, he olivat huomanneet markkinaraon. Firma toimii edelleen ja nuorin noista urhoista työskentelee siellä edelleen. Sen arvo on kohonnut vähitellen huomattavasti yli tuon kolmen kk-palkan puolikkaan verran. Tämän olen tainnut kertoa jo aiemminkin? Se on kuitenkin omakohtainen kokemus joten sillä on paras totuusarvo.
Tuon markkinaraon yhteydessä ei kannata alkaa vitsailemaan siitä vanhasta markkinaraosta koska siitä on jo kaikki sanottu mitä sanoa voi.
Jos haluat HESE:n kilpailijaksi on parasta aloittaa kioskista eikä suuresta ravintolasta, kova työ ilman työaikaa takaa tuloksen, mitään ei saa aikaan jos kuvittelee 8/5 työajan riittävän, lähempänä se on 24/7 sovellusta ensimmäiset vuodet. Sen jälkeen kun olet Salmelan asemassa voit alkaa hengähtää hieman mutta edelleen se yritys vaatii sinunkin toimiasi vaikka sinua ei tiskin takaa löydykään.
Ei nakkikioskibusiness mikään autuaaksi tekevä ole, kyllä sitä on muualla paljon enemmän työsarkaa. Eikä matkimaan kannata lähteä vaan pitää olla omaa näkemystä. Tuntematta sen paremmin HESE:ä on sen perustaja kuitenkin oikeassa, menestyminen vaatii kolmea asiaa: työtä, työtä ja työtä. Apuna on tietysti hyvä idea ja oivaltava luonne sekä pitkäjännitteisyys. Pienistä vastoinkäymisistä ei kannata lannistua vaan niistä on otettava vauhtia kunhan on pohdittu syyt ja seuraukset. Parasta kasvu on kassavirralla ja liika lainoitus on pahasta.
Palataanpa itse tämän keskustelun otsikon dowshiftingin- työn leppoistamisen aiheeseen. Se on todella tarpeen nykykapitalismissa. Tämä tulee hyvin ilmi kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan Pakattu aika-kirjassa.
Viimeisten 10 vuoden aikana unilääkkeiden käyttö on lisääntynyt 60 prosentilla ja mielenterveysperusteilla myönnetyt sairauspäivärahakaudet 63 prosentilla, naisten osalta 106 prosentilla. Mielialalääkkeiden päivittäiskäyttäjiä on 14 kertaa enemmän kuin vuonna 1990 ja masennuslääkkeistä Kela-korvausta saavien määrä on yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Juha T. Hakalan mukaan uupujat ovat yleensä nuoria ja koulutettuja ihmisiä.
Yhä useampi turvautuu dopingiin työelämässä jaksaakseen ja nauttii vahvoja mielialalääkkeitä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden turvin töihin tullaan sairaanakin.
Suomessa tehdään runsaasti ylitöitä korvauksetta. Se merkitsee samaa kuin lahjoittaisi rahaa työnantajalleen. Hakala toteaa työnarkomanian vievän joka vuosi terveyden tuhansilta suomalaisilta ja monia myös ennenaikaisesti hautaan.
Työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta on oiva keino työuupumusta vastaan. Se on mahdollista, koska näin leikataan jo aikaisemmasta työn tuottavuuden kasvusta tullutta lisäarvoa pääomalta työntekijöille. Niille, jotka ovat sen myös omalla työllään luoneet.
Edellisessä kommentissani mainitsemani Juha T. Hakalan Pakattu aika- kiireen imusta hallittuun hidasteluun kirjan arvostelu voit käydä lukemassa seuraavassa linkissä:
En haikaile sitä, että yrittämisen riski pitäisi siirtää valtiolle.
Tarkoitan tossa ALV keskustelussa sitä, että ALV ihan nimensäkin perusteella pitää periä arvonlisästä silloin kun arvonlisä on syntynyt, EI ETUKÄTEEN.
Nykykäytäntö on, että ALV maksetaan kuukausittain verottajalle sinä kuukautena kun lasku on KIRJOITTU, eikä sinä kuukautena, kun lasku MAKSETAAN.
Esimerkissäni erikokoisten yritysten maksuttooumuksista halusin tuoda esille, että monasti laskun kirjoituskuukauden ka laskukuukauden välillä voi mennä puolikin vuotta.
Siis yrittäjä lainaa rahaa se sekä asiakkaallen, että verottajalle ilman korkoa täksi puoleksi vuodeksi.
Yritysten maksukäytäntöihin ei viranomaisen kannata puuttua. Siellä toimii liiketoiminnan lait ja sen osapuolien pitää ne ymmärtää. Se mikä on käsittämätönta.
Verottajan toimintamalli tässä sen sijään on väärä. Verottaja varmasti tuntee maksukäytännöt ja siitä johtuen verottajan pitää ymmärtää nostaa ALV vasta kun se arvonlisä on syntynyt, elikkä maksu asiakkaalta saatu.
Eihän palkansaajakaan maksa palkkaveroa ennakkoon, vaan vasta palkan saadessaan.
"Sakke haikailee myös yrittäjän riskin siirtämistä osittain verottajalle ja sitä kautta veronmaksajille. Jos yrittäjältä jää maksut saamatta niin niin häneltä jää paljon muutakin saamatta kuin ALV. "
"Kannattaa siis yrittäjän välttää sellaisia asiakkaita jotka eivät maksa ajallaan. Sitä paitsi epäonnistuneiden yrittäjien tuollainen tukeminen olisi epäreilua sellaisia yrittäjiä kohtaan jotka pystyvät tekemään businesta niin, että saatavat saapuu ja he pystyvät velvoitteensa hoitamaan. "
Vielä palaan tähän, koska Myyryläinen ja kumppanit ei oikeen ymmärrä mikä tässä ALV:ssä on kyse. Nykykäytännössä verottaja perii maksun etukäteen, ei silloin kun verotettava arvo syntyy. Siis vaikka maksu perittäisiion vasta arvonlisän sytyessä, ei siinä tuettaisin millään lailla yrittäjää, vaan vero vain ajoittuisi oiken.
"Työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta"
Keskustelu junnaa tämän mahdotoman yhtälön ympärillä. Oletetaan, että jossain olisi jakamattomia resursseja, joita nyt sitten voidaan jakaa tämän työuudistuksen yhteydessä.
Työmarkkinajärjestöt ja työnantajan käyvät vuosittain sopimusneuvotteluja palkoista ja muista eduista. Näissä somusneuvotteluissa on jo ulosmitattu palkankorotusvarat. Jos niitä ei ole vielä onnistuttu ulosmitaamaan, niin miten tämän uudistuksen myötä se onnistuttaisiin tekemään.
Katsotaan mielummin mitä on onnistuttu tehdä asian eteen käytänössa ja koitetaan oppia niistä jotain.
Ranskassa on poliittisin päätöksin lyhennetty työaikaa. Oliko se nyt jotain 35 viikkotunnin hujakoilla tällä hetkellä. Ranskalaiset ovat kuitenkin palaamassa takaisin pitempään työviikkon
Kaupan alalla on käytännössä tapahtunut keskinääräisen työviikon lyheneminen osa-aokaisen työn muodossa. Kokemukset kaupan alalta ovat sellaisia, että työntekijät haluaisivat mielummin kokopäivätyön.
MUTTA, Asko&co perusajatus on oikea. Työelämän laadun parantaminen on yhteinen tavoite. Työilmapiiri on kiristynyt globalisaatin myötä ja se aiheuttaa pahoinvointia.
Uskoisin, että ongelma ei ole työpaikalla vietetyt tunnit, vaan siinä, millaiseksi työntekija kokee työnsä. Tunteeko hän hallitsevansa sen, voiko hän vaikuttaa siihen, onko työilmapiiri muönteinen etc...
Koitetaan etsiä mielummin jotain positiivisia kehityskohteita saavuttaaksemme nuo tavoitteet, eikä juututa tohon mahdottomaan yhtälöön=vähemmän työtä=>enemmän rahaa
Sakke väittää arvon syntyvän vasta kun asiakas maksaa laskun. Väittäisin sen syntyvän silloin kun yrityksessä töitä tekevät sen tuotteeseen tai palveluun tuottavat ja verottaja on kiinnostunut siitä silloin kun kauppatavara vaihtaa omistajaa. On ihan eri asia koska yritys sen pystyy itselleen realisoimaan. Tuohon realisoimiseen liittyy ongelmia ja riskejä yrityksen kannalta. Suurin niistä on, että markkinoilla suuremmilla pelureilla on heiden resursseistaan johtuvia suurempia mahdollisuuksia käyttää (väki)valtaa pienempiä kohtaan. Toisaalta laskujensa perään haikeleva yritys käyttää samaa kikkaa omia alihankkijoitaan kohtaan jos vain rahkeet antavat myöten. Tämä on kapitalismiin sisäänrakentunut ongelma.
Sakken ajatusmallihan tarkoittaisi, että työläisellekin maksettaisi palkka vasta sitten kun asiakas maksaa laskun koska työläisen tehtävä on tuottaa yritykselle arvonlisää ja lisäarvoa.
Työeläkeläinen väittää sankariyrittäjän pyörivän 24/7 -työpäiviä. Kuinka kauan Työeläkeläinen luulee keskivertoyrittäjän keikkuvan noilla yöunilla? Luulempa seurausten olevan hänelläkin samoja joita Julkunen tuossa kuvailee plus unen puutteesta johtuvat fysiologiset ongelmat. Eppäilempä siis Työeläkeläisen hieman narraavan.
Myyryläinen, nyt kun olet löytänyt kapitalismiin "sisään rakennetun" ongelman, niin minäkin olen löytänyt sosialismiin "sisään rakennetun" ongelman! Se on se, että tuotetaan mitä tuotetaan ajattelamatta kuluja tai laatua menttaliteetillä "kyllä kansa maksaa ja ostaa kun muutakaan ei ole!"
Olen vissiin syntynyt onnellisten tähtien alla kun ainoa mielialalääkkeeni on aamukahvi tai satunnaisesti tee. Unilääkettä en ole maistanut ikänäni ja silti nukun varsin hyviä öitä, pystyn myös 5 – 10 minuutin torkkuihin jos ramasee ja sen jälkeen olen kuin uusi mies. Taitaa olla sukuvika hämäläisen isän puolelta.
Työtäni en yleensä ole valinnut suurimman palkan vaan kiintoisan tehtävän puolelta. Pari kertaa tosin siten, että olen vain sitä saanut, joskus nuorena. Työkin on useimmiten ollut lähes harrastusta eikä siten ole rasittanut psyykettä, tosin varmaan jäi monta markkaa tai euroa siten tienaamatta.
Sata varmaa on, että juuri yrittäjät tekevät tuota ylityötä runsaammin ilman suoranaista palkkaa kuin yksikään palkattu työläinen. Yrittäjä saa tosin korvausta jos firma menestyy mutta ei jos menee huonommin, palkat kun on työväelle maksettava vaikka itselle ei joskus jäisi mitään.
Tuo idea jossa kokonaisansio pysyy ennallaan ja työaika lyhenee on samaa kuin inflaatio vähänkin pidemmällä tähtäimellä. Palvelujen ja tuotteiden hintojen on kasvettava samassa suhteessa joten lopputulos on sama kuin tuntiansioiden pitäminen ennallaan, vain kilpailukyky laskee globaalisti.
Hyväänkään tarkoitukseen ei voida alkaa syömään pääomia jota käsittääkseni ehdotat viimeisessä kappaleessasi Asko. Jos pääomat syödään niin mistä hitosta sitä sen jälkeen töitä saadaan? Kaikkiko konkurssikypsälle valtiolle töihin? Vai onko parempia ehdotuksia?
Sinä kun puhut siitä miten työläiset ovat ne yrittäjien ja muiden yritysten pääomat luoneet niin kerrohan paljonko sinä olisit luonut mitään jos jonkun tai joidenkin pääomilla ei ensin olisi luotu yritystä, jos joku sen yrityksen muu työläinen ei olisi suunnitellut jotain mitä sinäkin pystyt tekemään jne. Ole iloinen kun joku sinuakin työllistää ja siten riskeeraa tienattua tai perittyä pääomaansa.
Arvonlisä realisoituu vasta, kun rahat kilahtavat tilille. Yriyksen kannalta on ihan yhdentekevää, kuinka hienoja tuotteita on työläiset saaneet aikaan ja asiakkaat kotiinsa kiikuttaneet, jos tuotteesta ei ole saatu maksua. Siis yritykselle tuote on tuonut rahaa vasta kun asiakkaan lasku on maksettu.
En kannata "yöläisellekin maksettaisi palkka vasta sitten kun asiakas maksaa laskun", mutta jos verottaja malttaisi verottaa vasta sitten kun asiaka on oikeasti maksanut, se helpottaisi mm palkanmaksua.
Tässä on nasevasti kiteytetty mitä työajan vähentäminen ansiotasoa alentamatta tarkoittaa;
"Tuo idea jossa kokonaisansio pysyy ennallaan ja työaika lyhenee on samaa kuin inflaatio vähänkin pidemmällä tähtäimellä. Palvelujen ja tuotteiden hintojen on kasvettava samassa suhteessa joten lopputulos on sama kuin tuntiansioiden pitäminen ennallaan, vain kilpailukyky laskee globaalisti."
Haluaisin jonkun toisinajattelijan esittävän, miten inflaatiokierre voitaisiin muka välttää?
Arvonlisän verottamisessa ei veroteta arvon lisän realisoitumista vaan arvon lisän muodostumista. Mitta ja määrä sille syntyy kun kaupasta sovitaan. On sitten yrityksen oma riski miten saa sen realisoitua. Myöskin on ihan eri asia miten oikeudenmukainen ALV kaikenkaikkiaan on. Minusta se on kaikenkaikkiaan ollut aina suunnattoman epäoikeudenmukainen veromuoto; niin jo ennen eilistä MOT-ohjelmaa.
Ansioita alentamattoman työajan lyhentämisen vastustajilta näyttää jäävän kokonaan huomiotta sen tuottavuutta lisäävat piirteet. Niitä on tässäkin ketjussa lueteltu lukuisia. He tuijottavat vanhakantaisesti vain tehtyjen työtuntien määrään unohtaen, että muissa puheissa he haikailevat tuloksellisuutta. Miksi se ei kelpaa tässä yhteydessä?
"Mielialalääkkeiden päivittäiskäyttäjiä on 14 kertaa enemmän kuin vuonna 1990 ja masennuslääkkeistä Kela-korvausta saavien määrä on yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa.", kirjoittaa Asko mainiossa kommentissaan.
Olikohan se STAKESin tutkimuksissa selvinnyt tieto, ettei väestötasolla masennus ole lisääntynyt ollenkaan 80-luvun alusta, vaikka masennuksen takia myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat tuplaantuneet.
Sekin kertonee vastaansanomattomasti työelämän kovenemisesta. Kuten Juha Siltalan mainio tutkimus "Työelämän huonontumisen lyhyt historia" osoittaa, on uusliberalistisen ideologian mukainen työelämän myllertäminen viemässä mahdottomaan hiostamiseen. Samalla se johtaa huonompaan työn jälkeen.
Taustalla lienee kapitalismin yhä kiivaampi voiton saalistus, kasvun pakko. Voidaanko yhteiskuntaa leppoistaa luopumatta siitä?
Ja onko luopuminen mahdollista muuten kuin korvaamalla kapitalismi toisenlaisella yhteiskunnalla, 2000-luvun sosialismilla.
Myyryläinen, kyllä kai sinunkin on myönnettävä se, että tuotetaan mitä tuotetaan ja tehdään mitä tehdään, niin se on tehtävä kuitenkin kannattavasti?
Jos ei, niin lopputulos on sama kuin entisessä Neuvostoliitossa, konkurssi!
"Jos ei, niin lopputulos on sama kuin entisessä Neuvostoliitossa, konkurssi!"
Aika tiukille näyttää tänä päivänä menevän saksalaisten, brittiläisten ja ranskalaisten pankkien, ja sitä kautta kapitalismin, pystyssä pitäminen euro-maiden kansalaisten kolehtien avulla. Saattaa se vielä rytistä demokratian kehdossa kevään mittaan.
Keskustelu junnaa tässä ALV kysymyksessä.
Se ehkä kuulostaa pilkun viilamiselta, mutta se on monen edellä mainitsemani yrityksen kohdalla elämän ja kuoleman kysymys.
Esim, jos yrityksen saatavat laahaa 3-6 kk perässä, siis asiakkaat viivästyttää maksujaan systemaattisesti tämä ajan, saa yritys keskimäärin maksunsa 4,5 kk viiveellä. Rahoituksen kannalta se tarkoittaa, että yritys joutuu ottamaan (4,5/12)x (vuoden myyynti) lainaa rahoittaakseen tämän rahoitusvajeen.
Kun ALV pitää maksaa kalenterikuukausittain laskutuskuukautena ja asikas edelleen viivästyttää maksujaan sen keskimääräisen 4,5kk, muodostuu tästä (3,5/12)x (ALV:n osuus myynistä). Tämä on se summa, jonka yritys lainaa ilman korkoa verottajalle, ja joutuu rahoittamaan sen itse, esim lainalla.
Esim, jos firman (ALV23%) myynti vuodessa miljoona euroa, niin keskinääräinen koroton laina verottajalle on 67,000 euroa.
-tästä on kysymys!
Kerropa Myyryläinen esim. jos ojankaivaja kaivaa ojaa 10 m tunnissa niin paljonko hänen ”tuotantonsa” kasvaa jos ojaa kaivetaan 6 tuntia 8:n asemasta?
Jos sorvari sorvaa nippeleitä nyt 10 tunnissa niin nopeutuuko sorvi jos työaikaa lyhennetään?
Jos postilla menee tänään koko työaika ensin postin lajitteluun ja sitten jakamiseen niin pitääkö postin juosta lujempaa jotta kerkiää sen postinsa jakaa oikeisiin luukkuihin sinä lyhyempänä aikana?
Miten insinööri joka suunnittelee vaikka siltaa yli synkän veden? Menetkö mielelläsi sille sillalle jos se on hosumalla suunniteltu?
Tässä muutama esimerkki siitä miten outo tuo sinun väittämäsi on tuloksen samana pysymisestä vaikka työaikaa lasketaan 8 → 6 tuntiin. Se noin päässä laskien tarkoittaa 25% lyhennystä työaikaan enkä helposti usko kansan jaksavan juosta kokoaikaa noin paljon nopeammin. Siitä se vasta stressi tulee.
Työajan lyhennys on hyvä idea, siten saadaan lisää työpaikkoja ja vapaa-aikaa mutta yksikkökustannuksia ei saa nostaa koska se tarkoittaa inflaatiota sekä kilpailukyvyn, joka nytkään ei ole aina valtaisa, edelleen laskemista ja siten kansantalouden alamäkeä.
Aiheen ulkopuolelta ehdotan Euroopan tilanteen parantamiseksi devalvaatiota euroon muihin valuuttoihin nähden, sitenhän meilläkin tämän suuntaiset virheet ennen markka-aikana korjattiin. Saas nähdä koska Brüsselissä huomaavat.
Työeläkeläinen kysyy: "Miten insinööri joka suunnittelee vaikka siltaa yli synkän veden? Menetkö mielelläsi sille sillalle jos se on hosumalla suunniteltu?"
En mene mutta en myöskään mene mielelläni sillalle jonka suunnittelija on painanut pitkää päivää ja sen takia laskenut väsyneenä kantavuuksia.
Työeläkeläiseltä jäi jokaisessa esimerkissään huomaamatta koko jutun pääasia eli, että virkeä ja levännyt ihminen tekee tehokkaammin ja parempaa jälkeä kuin väsynyt. Jos työvuoro on lyhyempi niin työntekijä pysyy paremmin virkeänä ja jaksaa tehdä tehokkaammin ja laadukkaammin koko työvuoronsa ajan. Kyse ei ole "juoksemisesta" saati juoksuttamisesta vaan virkeystasosta ja keskittymiskyvystä. Eli tasaisesti voimansa jakava ojankaivaja jaksaa lyhyemmän työpäivän aikana kaivaa enemmän ojaa per tunti kuin sen samat voimat pidemmälle päivälle jakava. Ihan samalla tavalla kulkee sorvarin, suunnittelijan j.n.e. virkeystaso. Samaten lyhyemmän päivän jälkeen työntekijä on virkeämpi edistämään kansantalouden kiertokulkua kuluttamalla kuin pidemmän.
Tämä kaikki olisi selvinnyt Työeläkeläiselle jos olisi viitsinyt lukea ajatuksen kanssa jo aiemmin kirjoitettuja.
PSillanpää kysyy: "Myyryläinen, kyllä kai sinunkin on myönnettävä se, että tuotetaan mitä tuotetaan ja tehdään mitä tehdään, niin se on tehtävä kuitenkin kannattavasti?"
Olenkos minä sen jossakin kiistänyt? Mahtaisi edesauttaa ymmärrystä jos ensin lukisi ja vasta sitten kommentoisi, vai kuinka?
Myyryläinen, eikö nyt teoriasi mukaan kannattaisi tämän ojankaivajan kaivaa tunnissa se määrä mitä hän on aijemmin kaivanut kahdeksan tunnin aikana ja huilailla loppuaika kotona "äidin ilona"?
hohhoijaa, ku hauskaa. Kannattaisi varmaan jos ojankaivaja olisi kone jonka nopeutta voi terveyden ja myös työnlaadun kärsimättä rajattomasti nostaa. Mutta PSillanpääkin varmaan tunnistaa, että ihmisillä on fyysisiä ja henkisiä rajoja joita ei kannata ylittää. Jollei, niin taas olemme törmänneet porvariin jolle työläinen on vain esine.
Myyryläinen, en kyllä ymmärtänyt tuota sinun "sanahirviömääritelmääsikomukkaänkyräpolsustallarit", mutta minun periaate on, että kun teen töitä palkkani eteen toiselle, niin sen on oltava tuottavampaa kuin käyttämäni kulut, eikä siinä tarvita mitään sanahirviöitä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Sakke kirjoittaa tuolla ylempänä kuinka isoiset kiusaa pienempiään markkinoilla. Se on totta. Kyseessä on ilmiö, jossa kapitalistisessa kilpailussa jotkut ovat ajan saatossa pärjänneet paremmin kuin toiset ja käyttävät siten saavuttamaansa asemaa hyväkseen. Miksi sitten valtio ei auta heikompia? Koska se on isompien toimijoiden käsissä ja tukee niitä. Kaikki toisenlaisen toiminta olisi kilpailun vääristämistä ja sillee. Marx taisi kirjoittaa valtiosta kapitalistien väkivaltakoneistona jos oikein muistan.
Sakke haikailee myös yrittäjän riskin siirtämistä osittain verottajalle ja sitä kautta veronmaksajille. Jos yrittäjältä jää maksut saamatta niin niin häneltä jää paljon muutakin saamatta kuin ALV. Ja se on yrittäjän riskiä. Kannattaa siis yrittäjän välttää sellaisia asiakkaita jotka eivät maksa ajallaan. Sitä paitsi epäonnistuneiden yrittäjien tuollainen tukeminen olisi epäreilua sellaisia yrittäjiä kohtaan jotka pystyvät tekemään businesta niin, että saatavat saapuu ja he pystyvät velvoitteensa hoitamaan. kapitalismin ja markkinatalouden sääntöjen mukaan kannattamattomien yritysten tuleekin kaatua ja tilalle kapitalismi nostaa korjausliikkeenä uusia. Noinhan se klassinen teoria taisi mennä.
Työeläkeläinen valittaa ay-liikkeen asemasta. Työeläkeläinen ei liene tietoinen, että ay-liike on jäsentensä edunvalvoja, ei yritysten, tai siis pitäisi olla. Työnantajilla on omansa ja tehokkaat onkin. Mitä taas ay-liikkeen vastuusta niin eiköhän ay-liike ole ollut liiankin "ymmärtäväinen" talouden toiminnalle kun n.s. vastuullista tulopolitiikkaa on harjoitettu. Jäljet ovat todella pelottavat.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Teillä kummallakaan, Alpolla että Joutomiehellä ei ole näköjään käsitystä siitä miten suuri osa pienyrityksistä alkaa.
Ensinnäkin kenelläkään ei ole lakiosuutta mihinkään markkinaosuuteen, kannattavin yrityksen alku saadaan kun huomataan markkinarako joita varmasti löytyy kunhan vain miettii asioita selvinpäin sillä mielellä. Ei kannata aloittaa miljoonan veloilla vaan pienellä panoksella ja lisätä panosta kovalla työllä.
Esimerkkinä voin kertoa kolmen kaveruksen perustamasta firmasta noin 30 vuotta sitten kun jokainen sijoitti puolet silloisesta kuukausipalkastaan, he olivat huomanneet markkinaraon. Firma toimii edelleen ja nuorin noista urhoista työskentelee siellä edelleen. Sen arvo on kohonnut vähitellen huomattavasti yli tuon kolmen kk-palkan puolikkaan verran. Tämän olen tainnut kertoa jo aiemminkin? Se on kuitenkin omakohtainen kokemus joten sillä on paras totuusarvo.
Tuon markkinaraon yhteydessä ei kannata alkaa vitsailemaan siitä vanhasta markkinaraosta koska siitä on jo kaikki sanottu mitä sanoa voi.
Jos haluat HESE:n kilpailijaksi on parasta aloittaa kioskista eikä suuresta ravintolasta, kova työ ilman työaikaa takaa tuloksen, mitään ei saa aikaan jos kuvittelee 8/5 työajan riittävän, lähempänä se on 24/7 sovellusta ensimmäiset vuodet. Sen jälkeen kun olet Salmelan asemassa voit alkaa hengähtää hieman mutta edelleen se yritys vaatii sinunkin toimiasi vaikka sinua ei tiskin takaa löydykään.
Ei nakkikioskibusiness mikään autuaaksi tekevä ole, kyllä sitä on muualla paljon enemmän työsarkaa. Eikä matkimaan kannata lähteä vaan pitää olla omaa näkemystä. Tuntematta sen paremmin HESE:ä on sen perustaja kuitenkin oikeassa, menestyminen vaatii kolmea asiaa: työtä, työtä ja työtä. Apuna on tietysti hyvä idea ja oivaltava luonne sekä pitkäjännitteisyys. Pienistä vastoinkäymisistä ei kannata lannistua vaan niistä on otettava vauhtia kunhan on pohdittu syyt ja seuraukset. Parasta kasvu on kassavirralla ja liika lainoitus on pahasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Palataanpa itse tämän keskustelun otsikon dowshiftingin- työn leppoistamisen aiheeseen. Se on todella tarpeen nykykapitalismissa. Tämä tulee hyvin ilmi kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan Pakattu aika-kirjassa.
Viimeisten 10 vuoden aikana unilääkkeiden käyttö on lisääntynyt 60 prosentilla ja mielenterveysperusteilla myönnetyt sairauspäivärahakaudet 63 prosentilla, naisten osalta 106 prosentilla. Mielialalääkkeiden päivittäiskäyttäjiä on 14 kertaa enemmän kuin vuonna 1990 ja masennuslääkkeistä Kela-korvausta saavien määrä on yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Juha T. Hakalan mukaan uupujat ovat yleensä nuoria ja koulutettuja ihmisiä.
Yhä useampi turvautuu dopingiin työelämässä jaksaakseen ja nauttii vahvoja mielialalääkkeitä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden turvin töihin tullaan sairaanakin.
Suomessa tehdään runsaasti ylitöitä korvauksetta. Se merkitsee samaa kuin lahjoittaisi rahaa työnantajalleen. Hakala toteaa työnarkomanian vievän joka vuosi terveyden tuhansilta suomalaisilta ja monia myös ennenaikaisesti hautaan.
Työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta on oiva keino työuupumusta vastaan. Se on mahdollista, koska näin leikataan jo aikaisemmasta työn tuottavuuden kasvusta tullutta lisäarvoa pääomalta työntekijöille. Niille, jotka ovat sen myös omalla työllään luoneet.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Edellisessä kommentissani mainitsemani Juha T. Hakalan Pakattu aika- kiireen imusta hallittuun hidasteluun kirjan arvostelu voit käydä lukemassa seuraavassa linkissä:
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kulttuuriuutiset/2400614/doping-tu...
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
En haikaile sitä, että yrittämisen riski pitäisi siirtää valtiolle.
Tarkoitan tossa ALV keskustelussa sitä, että ALV ihan nimensäkin perusteella pitää periä arvonlisästä silloin kun arvonlisä on syntynyt, EI ETUKÄTEEN.
Nykykäytäntö on, että ALV maksetaan kuukausittain verottajalle sinä kuukautena kun lasku on KIRJOITTU, eikä sinä kuukautena, kun lasku MAKSETAAN.
Esimerkissäni erikokoisten yritysten maksuttooumuksista halusin tuoda esille, että monasti laskun kirjoituskuukauden ka laskukuukauden välillä voi mennä puolikin vuotta.
Siis yrittäjä lainaa rahaa se sekä asiakkaallen, että verottajalle ilman korkoa täksi puoleksi vuodeksi.
Yritysten maksukäytäntöihin ei viranomaisen kannata puuttua. Siellä toimii liiketoiminnan lait ja sen osapuolien pitää ne ymmärtää. Se mikä on käsittämätönta.
Verottajan toimintamalli tässä sen sijään on väärä. Verottaja varmasti tuntee maksukäytännöt ja siitä johtuen verottajan pitää ymmärtää nostaa ALV vasta kun se arvonlisä on syntynyt, elikkä maksu asiakkaalta saatu.
Eihän palkansaajakaan maksa palkkaveroa ennakkoon, vaan vasta palkan saadessaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
"Sakke haikailee myös yrittäjän riskin siirtämistä osittain verottajalle ja sitä kautta veronmaksajille. Jos yrittäjältä jää maksut saamatta niin niin häneltä jää paljon muutakin saamatta kuin ALV. "
"Kannattaa siis yrittäjän välttää sellaisia asiakkaita jotka eivät maksa ajallaan. Sitä paitsi epäonnistuneiden yrittäjien tuollainen tukeminen olisi epäreilua sellaisia yrittäjiä kohtaan jotka pystyvät tekemään businesta niin, että saatavat saapuu ja he pystyvät velvoitteensa hoitamaan. "
Vielä palaan tähän, koska Myyryläinen ja kumppanit ei oikeen ymmärrä mikä tässä ALV:ssä on kyse. Nykykäytännössä verottaja perii maksun etukäteen, ei silloin kun verotettava arvo syntyy. Siis vaikka maksu perittäisiion vasta arvonlisän sytyessä, ei siinä tuettaisin millään lailla yrittäjää, vaan vero vain ajoittuisi oiken.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
"Työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta"
Keskustelu junnaa tämän mahdotoman yhtälön ympärillä. Oletetaan, että jossain olisi jakamattomia resursseja, joita nyt sitten voidaan jakaa tämän työuudistuksen yhteydessä.
Työmarkkinajärjestöt ja työnantajan käyvät vuosittain sopimusneuvotteluja palkoista ja muista eduista. Näissä somusneuvotteluissa on jo ulosmitattu palkankorotusvarat. Jos niitä ei ole vielä onnistuttu ulosmitaamaan, niin miten tämän uudistuksen myötä se onnistuttaisiin tekemään.
Katsotaan mielummin mitä on onnistuttu tehdä asian eteen käytänössa ja koitetaan oppia niistä jotain.
Ranskassa on poliittisin päätöksin lyhennetty työaikaa. Oliko se nyt jotain 35 viikkotunnin hujakoilla tällä hetkellä. Ranskalaiset ovat kuitenkin palaamassa takaisin pitempään työviikkon
Kaupan alalla on käytännössä tapahtunut keskinääräisen työviikon lyheneminen osa-aokaisen työn muodossa. Kokemukset kaupan alalta ovat sellaisia, että työntekijät haluaisivat mielummin kokopäivätyön.
MUTTA, Asko&co perusajatus on oikea. Työelämän laadun parantaminen on yhteinen tavoite. Työilmapiiri on kiristynyt globalisaatin myötä ja se aiheuttaa pahoinvointia.
Uskoisin, että ongelma ei ole työpaikalla vietetyt tunnit, vaan siinä, millaiseksi työntekija kokee työnsä. Tunteeko hän hallitsevansa sen, voiko hän vaikuttaa siihen, onko työilmapiiri muönteinen etc...
Koitetaan etsiä mielummin jotain positiivisia kehityskohteita saavuttaaksemme nuo tavoitteet, eikä juututa tohon mahdottomaan yhtälöön=vähemmän työtä=>enemmän rahaa
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Sakke väittää arvon syntyvän vasta kun asiakas maksaa laskun. Väittäisin sen syntyvän silloin kun yrityksessä töitä tekevät sen tuotteeseen tai palveluun tuottavat ja verottaja on kiinnostunut siitä silloin kun kauppatavara vaihtaa omistajaa. On ihan eri asia koska yritys sen pystyy itselleen realisoimaan. Tuohon realisoimiseen liittyy ongelmia ja riskejä yrityksen kannalta. Suurin niistä on, että markkinoilla suuremmilla pelureilla on heiden resursseistaan johtuvia suurempia mahdollisuuksia käyttää (väki)valtaa pienempiä kohtaan. Toisaalta laskujensa perään haikeleva yritys käyttää samaa kikkaa omia alihankkijoitaan kohtaan jos vain rahkeet antavat myöten. Tämä on kapitalismiin sisäänrakentunut ongelma.
Sakken ajatusmallihan tarkoittaisi, että työläisellekin maksettaisi palkka vasta sitten kun asiakas maksaa laskun koska työläisen tehtävä on tuottaa yritykselle arvonlisää ja lisäarvoa.
Työeläkeläinen väittää sankariyrittäjän pyörivän 24/7 -työpäiviä. Kuinka kauan Työeläkeläinen luulee keskivertoyrittäjän keikkuvan noilla yöunilla? Luulempa seurausten olevan hänelläkin samoja joita Julkunen tuossa kuvailee plus unen puutteesta johtuvat fysiologiset ongelmat. Eppäilempä siis Työeläkeläisen hieman narraavan.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen, nyt kun olet löytänyt kapitalismiin "sisään rakennetun" ongelman, niin minäkin olen löytänyt sosialismiin "sisään rakennetun" ongelman! Se on se, että tuotetaan mitä tuotetaan ajattelamatta kuluja tai laatua menttaliteetillä "kyllä kansa maksaa ja ostaa kun muutakaan ei ole!"
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Olen vissiin syntynyt onnellisten tähtien alla kun ainoa mielialalääkkeeni on aamukahvi tai satunnaisesti tee. Unilääkettä en ole maistanut ikänäni ja silti nukun varsin hyviä öitä, pystyn myös 5 – 10 minuutin torkkuihin jos ramasee ja sen jälkeen olen kuin uusi mies. Taitaa olla sukuvika hämäläisen isän puolelta.
Työtäni en yleensä ole valinnut suurimman palkan vaan kiintoisan tehtävän puolelta. Pari kertaa tosin siten, että olen vain sitä saanut, joskus nuorena. Työkin on useimmiten ollut lähes harrastusta eikä siten ole rasittanut psyykettä, tosin varmaan jäi monta markkaa tai euroa siten tienaamatta.
Sata varmaa on, että juuri yrittäjät tekevät tuota ylityötä runsaammin ilman suoranaista palkkaa kuin yksikään palkattu työläinen. Yrittäjä saa tosin korvausta jos firma menestyy mutta ei jos menee huonommin, palkat kun on työväelle maksettava vaikka itselle ei joskus jäisi mitään.
Tuo idea jossa kokonaisansio pysyy ennallaan ja työaika lyhenee on samaa kuin inflaatio vähänkin pidemmällä tähtäimellä. Palvelujen ja tuotteiden hintojen on kasvettava samassa suhteessa joten lopputulos on sama kuin tuntiansioiden pitäminen ennallaan, vain kilpailukyky laskee globaalisti.
Hyväänkään tarkoitukseen ei voida alkaa syömään pääomia jota käsittääkseni ehdotat viimeisessä kappaleessasi Asko. Jos pääomat syödään niin mistä hitosta sitä sen jälkeen töitä saadaan? Kaikkiko konkurssikypsälle valtiolle töihin? Vai onko parempia ehdotuksia?
Sinä kun puhut siitä miten työläiset ovat ne yrittäjien ja muiden yritysten pääomat luoneet niin kerrohan paljonko sinä olisit luonut mitään jos jonkun tai joidenkin pääomilla ei ensin olisi luotu yritystä, jos joku sen yrityksen muu työläinen ei olisi suunnitellut jotain mitä sinäkin pystyt tekemään jne. Ole iloinen kun joku sinuakin työllistää ja siten riskeeraa tienattua tai perittyä pääomaansa.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Arvonlisä realisoituu vasta, kun rahat kilahtavat tilille. Yriyksen kannalta on ihan yhdentekevää, kuinka hienoja tuotteita on työläiset saaneet aikaan ja asiakkaat kotiinsa kiikuttaneet, jos tuotteesta ei ole saatu maksua. Siis yritykselle tuote on tuonut rahaa vasta kun asiakkaan lasku on maksettu.
En kannata "yöläisellekin maksettaisi palkka vasta sitten kun asiakas maksaa laskun", mutta jos verottaja malttaisi verottaa vasta sitten kun asiaka on oikeasti maksanut, se helpottaisi mm palkanmaksua.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Tässä on nasevasti kiteytetty mitä työajan vähentäminen ansiotasoa alentamatta tarkoittaa;
"Tuo idea jossa kokonaisansio pysyy ennallaan ja työaika lyhenee on samaa kuin inflaatio vähänkin pidemmällä tähtäimellä. Palvelujen ja tuotteiden hintojen on kasvettava samassa suhteessa joten lopputulos on sama kuin tuntiansioiden pitäminen ennallaan, vain kilpailukyky laskee globaalisti."
Haluaisin jonkun toisinajattelijan esittävän, miten inflaatiokierre voitaisiin muka välttää?
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Arvonlisän verottamisessa ei veroteta arvon lisän realisoitumista vaan arvon lisän muodostumista. Mitta ja määrä sille syntyy kun kaupasta sovitaan. On sitten yrityksen oma riski miten saa sen realisoitua. Myöskin on ihan eri asia miten oikeudenmukainen ALV kaikenkaikkiaan on. Minusta se on kaikenkaikkiaan ollut aina suunnattoman epäoikeudenmukainen veromuoto; niin jo ennen eilistä MOT-ohjelmaa.
Ansioita alentamattoman työajan lyhentämisen vastustajilta näyttää jäävän kokonaan huomiotta sen tuottavuutta lisäävat piirteet. Niitä on tässäkin ketjussa lueteltu lukuisia. He tuijottavat vanhakantaisesti vain tehtyjen työtuntien määrään unohtaen, että muissa puheissa he haikailevat tuloksellisuutta. Miksi se ei kelpaa tässä yhteydessä?
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju
"Mielialalääkkeiden päivittäiskäyttäjiä on 14 kertaa enemmän kuin vuonna 1990 ja masennuslääkkeistä Kela-korvausta saavien määrä on yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa.", kirjoittaa Asko mainiossa kommentissaan.
Olikohan se STAKESin tutkimuksissa selvinnyt tieto, ettei väestötasolla masennus ole lisääntynyt ollenkaan 80-luvun alusta, vaikka masennuksen takia myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat tuplaantuneet.
Sekin kertonee vastaansanomattomasti työelämän kovenemisesta. Kuten Juha Siltalan mainio tutkimus "Työelämän huonontumisen lyhyt historia" osoittaa, on uusliberalistisen ideologian mukainen työelämän myllertäminen viemässä mahdottomaan hiostamiseen. Samalla se johtaa huonompaan työn jälkeen.
Taustalla lienee kapitalismin yhä kiivaampi voiton saalistus, kasvun pakko. Voidaanko yhteiskuntaa leppoistaa luopumatta siitä?
Ja onko luopuminen mahdollista muuten kuin korvaamalla kapitalismi toisenlaisella yhteiskunnalla, 2000-luvun sosialismilla.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen, kyllä kai sinunkin on myönnettävä se, että tuotetaan mitä tuotetaan ja tehdään mitä tehdään, niin se on tehtävä kuitenkin kannattavasti?
Jos ei, niin lopputulos on sama kuin entisessä Neuvostoliitossa, konkurssi!
Alkuperäinen kirjoittaja: Työläinen
"Jos ei, niin lopputulos on sama kuin entisessä Neuvostoliitossa, konkurssi!"
Aika tiukille näyttää tänä päivänä menevän saksalaisten, brittiläisten ja ranskalaisten pankkien, ja sitä kautta kapitalismin, pystyssä pitäminen euro-maiden kansalaisten kolehtien avulla. Saattaa se vielä rytistä demokratian kehdossa kevään mittaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Keskustelu junnaa tässä ALV kysymyksessä.
Se ehkä kuulostaa pilkun viilamiselta, mutta se on monen edellä mainitsemani yrityksen kohdalla elämän ja kuoleman kysymys.
Esim, jos yrityksen saatavat laahaa 3-6 kk perässä, siis asiakkaat viivästyttää maksujaan systemaattisesti tämä ajan, saa yritys keskimäärin maksunsa 4,5 kk viiveellä. Rahoituksen kannalta se tarkoittaa, että yritys joutuu ottamaan (4,5/12)x (vuoden myyynti) lainaa rahoittaakseen tämän rahoitusvajeen.
Kun ALV pitää maksaa kalenterikuukausittain laskutuskuukautena ja asikas edelleen viivästyttää maksujaan sen keskimääräisen 4,5kk, muodostuu tästä (3,5/12)x (ALV:n osuus myynistä). Tämä on se summa, jonka yritys lainaa ilman korkoa verottajalle, ja joutuu rahoittamaan sen itse, esim lainalla.
Esim, jos firman (ALV23%) myynti vuodessa miljoona euroa, niin keskinääräinen koroton laina verottajalle on 67,000 euroa.
-tästä on kysymys!
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Kerropa Myyryläinen esim. jos ojankaivaja kaivaa ojaa 10 m tunnissa niin paljonko hänen ”tuotantonsa” kasvaa jos ojaa kaivetaan 6 tuntia 8:n asemasta?
Jos sorvari sorvaa nippeleitä nyt 10 tunnissa niin nopeutuuko sorvi jos työaikaa lyhennetään?
Jos postilla menee tänään koko työaika ensin postin lajitteluun ja sitten jakamiseen niin pitääkö postin juosta lujempaa jotta kerkiää sen postinsa jakaa oikeisiin luukkuihin sinä lyhyempänä aikana?
Miten insinööri joka suunnittelee vaikka siltaa yli synkän veden? Menetkö mielelläsi sille sillalle jos se on hosumalla suunniteltu?
Tässä muutama esimerkki siitä miten outo tuo sinun väittämäsi on tuloksen samana pysymisestä vaikka työaikaa lasketaan 8 → 6 tuntiin. Se noin päässä laskien tarkoittaa 25% lyhennystä työaikaan enkä helposti usko kansan jaksavan juosta kokoaikaa noin paljon nopeammin. Siitä se vasta stressi tulee.
Työajan lyhennys on hyvä idea, siten saadaan lisää työpaikkoja ja vapaa-aikaa mutta yksikkökustannuksia ei saa nostaa koska se tarkoittaa inflaatiota sekä kilpailukyvyn, joka nytkään ei ole aina valtaisa, edelleen laskemista ja siten kansantalouden alamäkeä.
Aiheen ulkopuolelta ehdotan Euroopan tilanteen parantamiseksi devalvaatiota euroon muihin valuuttoihin nähden, sitenhän meilläkin tämän suuntaiset virheet ennen markka-aikana korjattiin. Saas nähdä koska Brüsselissä huomaavat.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Työeläkeläinen kysyy: "Miten insinööri joka suunnittelee vaikka siltaa yli synkän veden? Menetkö mielelläsi sille sillalle jos se on hosumalla suunniteltu?"
En mene mutta en myöskään mene mielelläni sillalle jonka suunnittelija on painanut pitkää päivää ja sen takia laskenut väsyneenä kantavuuksia.
Työeläkeläiseltä jäi jokaisessa esimerkissään huomaamatta koko jutun pääasia eli, että virkeä ja levännyt ihminen tekee tehokkaammin ja parempaa jälkeä kuin väsynyt. Jos työvuoro on lyhyempi niin työntekijä pysyy paremmin virkeänä ja jaksaa tehdä tehokkaammin ja laadukkaammin koko työvuoronsa ajan. Kyse ei ole "juoksemisesta" saati juoksuttamisesta vaan virkeystasosta ja keskittymiskyvystä. Eli tasaisesti voimansa jakava ojankaivaja jaksaa lyhyemmän työpäivän aikana kaivaa enemmän ojaa per tunti kuin sen samat voimat pidemmälle päivälle jakava. Ihan samalla tavalla kulkee sorvarin, suunnittelijan j.n.e. virkeystaso. Samaten lyhyemmän päivän jälkeen työntekijä on virkeämpi edistämään kansantalouden kiertokulkua kuluttamalla kuin pidemmän.
Tämä kaikki olisi selvinnyt Työeläkeläiselle jos olisi viitsinyt lukea ajatuksen kanssa jo aiemmin kirjoitettuja.
PSillanpää kysyy: "Myyryläinen, kyllä kai sinunkin on myönnettävä se, että tuotetaan mitä tuotetaan ja tehdään mitä tehdään, niin se on tehtävä kuitenkin kannattavasti?"
Olenkos minä sen jossakin kiistänyt? Mahtaisi edesauttaa ymmärrystä jos ensin lukisi ja vasta sitten kommentoisi, vai kuinka?
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen, eikö nyt teoriasi mukaan kannattaisi tämän ojankaivajan kaivaa tunnissa se määrä mitä hän on aijemmin kaivanut kahdeksan tunnin aikana ja huilailla loppuaika kotona "äidin ilona"?
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
PSillanpäälle:
hohhoijaa, ku hauskaa. Kannattaisi varmaan jos ojankaivaja olisi kone jonka nopeutta voi terveyden ja myös työnlaadun kärsimättä rajattomasti nostaa. Mutta PSillanpääkin varmaan tunnistaa, että ihmisillä on fyysisiä ja henkisiä rajoja joita ei kannata ylittää. Jollei, niin taas olemme törmänneet porvariin jolle työläinen on vain esine.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen, minähän vain jatkojalostin esittämääsi ajatusta työajan ja tehokkuuden yhteydestä!
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Niimpä, porvarit ne vaan hyvää hyvyyttään yrittää jalostaa mutta komukkaänkyräpolsustallarit syyttää riistämisestä, on se nii.i.iiin väärin.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen, en kyllä ymmärtänyt tuota sinun "sanahirviömääritelmääsikomukkaänkyräpolsustallarit", mutta minun periaate on, että kun teen töitä palkkani eteen toiselle, niin sen on oltava tuottavampaa kuin käyttämäni kulut, eikä siinä tarvita mitään sanahirviöitä.
Sivut