Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Palkansaajien palkkaerot ovat Tilastokeskuksen mukaan kasvaneet 2000-luvulla, mutta vuodesta 2008 alkaen ansioiden ero on alkanut supistua. Havaittu palkkaerojen supistuminen johtui suurelta osin matalapalkkaisten palkansaajien nopeammasta ansiokehityksestä vuonna 2010. Parhaiten palkatun kymmenesosan ansiot kasvoivat tuolloin 2,1 prosenttia, kun taas vähiten ansaitsevan kymmenesosan ansionousu oli samaan aikaan 2,4 prosenttia.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Palkansaajien palkkaerot ovat Tilastokeskuksen mukaan kasvaneet 2000-luvulla, mutta vuodesta 2008 alkaen ansioiden ero on alkanut supistua. Havaittu palkkaerojen supistuminen johtui suurelta osin matalapalkkaisten palkansaajien nopeammasta ansiokehityksestä vuonna 2010. Parhaiten palkatun kymmenesosan ansiot kasvoivat tuolloin 2,1 prosenttia, kun taas vähiten ansaitsevan kymmenesosan ansionousu oli samaan aikaan 2,4 prosenttia.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
Pitäisikö sakken nyt hieman muistella mitä tapahtui 2008. Pitkä nousukausi päättyi, ja siitä lähtien ollaan kärvistelty kriisistä toiseen. Se että tuloerot supistuvat taantumassa ei ole mikään uutinen.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Tämän kirjoituksen viesti onkin se, että nousukauden aikana tuloerot kasvaa ja matalasuhdanteena aikana laskee.
Alkuperäinen kirjoittaja: jyrki laukkanen
Kummallista , että köyhille tarjotaan prosentuaalisia korotuksia palkkoihin ja eläkkeisiin kun palveluksia ja tavaroita joutuu kuitenkin ostamaan silkalla rahalla
Elon laskuopin mukaan 4000 Euron palkasta 2 % on 80 Euroa kun se 2000 Euron palkasta
on totta puhuen 40 Euroa. Inflaatioksi on julkaistu juuri 3,5 % prosenttia eli sama määrä jolla eläkkeitä korotettiin vuoden alusta. Vuokrat ja esimerkiksi yksityissektorin terveyspalvelut ovat nousseet euroissa eikä prosenteissa. Pankit tarjoavat heiveröisiä säästökorkoja asiakkailleen ja rokottavat erilaisia palvelumaksuja voidakseen johdattaa osakkeenomistajien ja johdon taskuihin laveita rahavirtoja.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Kun jyrki 2000€/kk kaveri saa 40 euron korotuksen hänelle jää siitä käteen periaatteessa 66% eli 26,40 ja tuo 4000 mies saa 80€ korotuksestaan vain 51% eli 40,80. Suhde on jo paljon huonompi enemmän tienaavalle.
Noissa esimerkeissä on laskettu kaikki verot ja kulut mitä palkansaaja joutuu maksamaan, kunnallisvero on maan keskiarvon mukaan laskettu. 100% ero on enää noin 60%.
Silti kannatan senttimääräisiä korotuksia yleiskorotuksiin. Ay-liike vaan on juuttunut prosenttikorotuksien loukkuun.
Tuottavuuteen nähden palkkakustannuksemme ovat liian suuret ja vienti ei vedä joten seuraavaksi pitääkin alkaa miettimään paljonko palkkoja lasketaan jotta pääsemme taas positiiviseen kauppataseeseen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Laukkanen ja Työeläkeläinen esittelevät prosenttilaskua palkankorotuksilla joissa prosentti on sama. Käytännössä todella hyvätuloisten korotukset ovat prosentteinakin olleet käytännössä suurempia. He kun eivät pitkään TES-prosenttien varassa pysy vaan heitä on sitoutettava kovemmilla rahoilla kuten Finnairissakin on nähty. Jota toisaalta ihmettelen kun he henkilökohtaisissa haastatteluissa niin vakuuttavat olevansa töissä haastavien työtehtävien eikä rahan perässä.
Sinällään olen Työeläkeläisen kanssa samaa mieltä, että olisi pyrittävä suhteellisista korotuksista todellisiin. Aikanaan kinasteltiin n.s. penni- ja prosenttilinjojen välillä. Työläispuoli vaati n.s. solidaarista palkkapolitiikkaa. Työnantajat sen kisan prosenteillaan voittivat; jotkut epäilivät, että Ay-liikkeen demarihuippujohdon avustuksella. Joskus kompromissina käytetään sekalinjaa.
Työeläkeläisen tyrkyttämien senttien asemesta meidän pitäisikin ajaa tiukasti Euro-linjaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: jyrki laukkanen
Yksi mahdollisuus jota käytetään kehitysmaissa teollisuuden houkuttelemiseksi maahan on maquiloiden perustaminen. Suljetulla alueella eivät maan työlainsäädäntö ole voimassa , eivätkä ammattiyhdistykset voi toimia. Raaka-aineet tehtaisiin tuotetaan tullivapaasti ja valmiit tuotteet lähtevät maasta myös verovapaasti.
Nyt joudutaan Suomessa kilpailemaan tällaisten yritysten kanssa, joita on ympäri maailmaa. Tällainen kehitys voi olla mahdollinen maassamme ,jos teollisuuden työpaikat haihtuvat nykyisellä nopeudella. Pitkäaikaistyöttömien armeijan kasvaessa heidät siirretään mielenterveysputken kautta eläkkeelle.
Monet valitsevat suojatyöpaikan aikansa kuluksi. Nämä suojatyöpaikat ovat jo näitä maquiloita , joissa suuryritykset teettävät 2 Euron tuntipalkalla töitä
ns mielenterveyskuntoutujilla. Helsingin kaupungin Niemikotisäätiö on tällainen maquila.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
On Jyrki todella suotavaa jos yhteiskunta tai yksityinen taho järjestää kuntouttavaa työterapiaa vaikka siitä ei muuta maksettaisi kuin ehkä ateria ja matkat. Sehän saattaa vaikka tuoda ihmisen normaalielämän pariin.
Tässä juuri yksi moinen laitos lakkautettiin, laitos jossa oli toista kymmentä kuntoutettavaa ja nyt nuo henkilöt ovat hunningolla koska ei ole enää mitään paikkaa jossa he voisivat kokea itsensä hyödylliseksi.
Tuollaisen työn tuottavuus on monesti pienempi kuin mitä siihen uhrataan varoja tilavuokrineen ja ohjaavan henkilökunnan kuluina, joten palkanmaksuun ei aina riitä varoja. Se on kuitenkin pienempi paha kuin "työpaikan" menetys noille sitä tarvitseville henkilöille.