Alkuperäinen kirjoittaja: Markkku Huhtala
Kokoukset ja niiden järjestäminen ei ole vielä toimintaa mutta voi olla toiminnan organisoimista.
Samoin ei ole vielä toimintaa kun järjestää jotain tilaisuuksia tai juhlia.
Tarpeellisia toki mutta ei niistä vielä käsiä tarvitse taputtaa eikä ole toimintaa, ei ainakaan sitä mitä me kipeästi tarvitsisimme.
Valitettavasti kun järki ja voimat ovat hiipuneet, tehdään rutiinilla näitä...rutiineja.
Jotkut toverit haltioituneena tykkäävät ja taputtavat karvaisia käsiään, ja kotiin mielissään, kuvitellen että taas tuli "toimittua". Varsinkin ne jotka itse asiassa itse eivät tee sitten yhtään mitään.
Mutta kun ei pitäisi aiheuttaa mitään kehuja, kun itse se kommunistinen työ, joukkotyö, poliittinen työ on jäänyt kokonaan tekemättä.
Tampere siitä karmaiseva esimerkki.
Miten muualla, en tiedä.
Tosin olemme varsin jyrkästi eri mieltä Tampereella koko asiasta.
Mutta ne tulokset, ne tulokset, pitäisi kertoa karua kieltään.
Mutta kun ei kerro, ei.
Tehdään samoja temppuja kuin on aina tehty, eikä suostuta miettimään mikä siinä työssä menee pieleen.
Se mikä on toiminut 30 vuotta sitten, ei toimi enää.
Miksi ei toimi?
Voimme hyvin muistaa (vai muistetaanko?) miten vielä -80 luvulla oli tehtaita ja tuotantolaitoksia, suuria, ja pienempiä, oli luottamusmiehenä kommunisti, useimmiten.
Me teimme poliittista työtä näissä tuotantolaitoksissa, joka päivä.
Informaatio meni perille samana päivänä, tieto kulki.
Ihmiset saatiin liikkeelle.
Tilanne on täysin toinen nykyään.
Siksi sitä poliittista työtä on tehtävä nykypäivän vaatimusten mukaisesti.
Mutta kun ei ole veteraanit, jotka ovat olleet jo, monet monet, työelämässä juuri 80 luvulla viimeksi.
Siteet työ- ja arkielämään on aika vähissä, ja se näkyy valitettavasi meidän toiminnassa karkealla tavalla nykyään.
Eikä nämä veteraanit kysy mitään...
jatkuu
Alkuperäinen kirjoittaja: Markkku Huhtala
Kokoukset ja niiden järjestäminen ei ole vielä toimintaa mutta voi olla toiminnan organisoimista.
Samoin ei ole vielä toimintaa kun järjestää jotain tilaisuuksia tai juhlia.
Tarpeellisia toki mutta ei niistä vielä käsiä tarvitse taputtaa eikä ole toimintaa, ei ainakaan sitä mitä me kipeästi tarvitsisimme.
Valitettavasti kun järki ja voimat ovat hiipuneet, tehdään rutiinilla näitä...rutiineja.
Jotkut toverit haltioituneena tykkäävät ja taputtavat karvaisia käsiään, ja kotiin mielissään, kuvitellen että taas tuli "toimittua". Varsinkin ne jotka itse asiassa itse eivät tee sitten yhtään mitään.
Mutta kun ei pitäisi aiheuttaa mitään kehuja, kun itse se kommunistinen työ, joukkotyö, poliittinen työ on jäänyt kokonaan tekemättä.
Tampere siitä karmaiseva esimerkki.
Miten muualla, en tiedä.
Tosin olemme varsin jyrkästi eri mieltä Tampereella koko asiasta.
Mutta ne tulokset, ne tulokset, pitäisi kertoa karua kieltään.
Mutta kun ei kerro, ei.
Tehdään samoja temppuja kuin on aina tehty, eikä suostuta miettimään mikä siinä työssä menee pieleen.
Se mikä on toiminut 30 vuotta sitten, ei toimi enää.
Miksi ei toimi?
Voimme hyvin muistaa (vai muistetaanko?) miten vielä -80 luvulla oli tehtaita ja tuotantolaitoksia, suuria, ja pienempiä, oli luottamusmiehenä kommunisti, useimmiten.
Me teimme poliittista työtä näissä tuotantolaitoksissa, joka päivä.
Informaatio meni perille samana päivänä, tieto kulki.
Ihmiset saatiin liikkeelle.
Tilanne on täysin toinen nykyään.
Siksi sitä poliittista työtä on tehtävä nykypäivän vaatimusten mukaisesti.
Mutta kun ei ole veteraanit, jotka ovat olleet jo, monet monet, työelämässä juuri 80 luvulla viimeksi.
Siteet työ- ja arkielämään on aika vähissä, ja se näkyy valitettavasi meidän toiminnassa karkealla tavalla nykyään.
Eikä nämä veteraanit kysy mitään...
jatkuu
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
...
ei halua mitään neuvoja, vaan tekevät, ja kaiken lisäksi ihan itse.
Ja jos menee neuvomaan tai sanomaan että tuo ei riitä tai ei toimi, enää, tullaan silmille ja loukkaannutaan. Ja tavallisesti neuvoja erotetaan puolueesta, ihan helposti nimittäin.
Vähintään ainakin hillitön epäluulo, ja nimitetään hörhöksi ja pälliksi.
Ja hakkusaatesanojen jälkeen toimivat kuten aina ennenkin, ihan pienintäkään itsekritiikkiä.
Kihisten samalla itsetyytyväisyyttä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta...
Tarkoitin, että meidän poliittinen työ on jäänyt tekemättä.
Ei meillä ole poliittisen työn tekijöitäkään, vaikka siitä maksetaan jopa palkkaa.
Esim. Tampere.
En tarkoita, että vanhat kokeneet tekijät, veteraanit heitetään syrjään kuin rukkaset.
Tarkoitan, että veteraanit pitää pitää huolta, että työlleen on jatkajat.
Onko näin, toverit?
Toinen seikka on se, että me tarvitsemme sen kaiken tiedon ja taidon jotka meillä on, sekä historiasta että vanhempien tieto ja taito, jotka ovat meidän keskuudessa…vielä…
Ketään ei heitetä kuin rukkasta, vaan me tarvitsemme kaiken tiedon ja taidon, mutta ei saa jättäytyä eteen, ettei näe eikä pääse kulkemaan eteenpäin…
Se on itsekästä ja tyhmää….omien asemiensa pitämisestä, ymmärtämättä olevansa tiellä ja jarruna.
Pahinta on se, että ei enää ymmärrä jättäytyä, antaa tilaa nuoremmilleen.
…että omat voimat eivät riitä, ei jaksa eikä ole mitään annettavaa, mutta silti pitää kiinni asemistaan…mutta ei muista enää miksi…
Voimat loppuvat, rahat loppuvat…otetaan lainaa…
Mutta ei keskustella, ei puhuta, ei kysytä…rahat loppuvat, omien voimien hiipuessa…
myydään omaisuutta joka on saatu vanhojen, edesmenneiden toverien vilpittömien lahjoitusten…
se vähä myydään haaskoille, ja varat käytetään…jonnekin…mustaan kuiluun…
Kapitalismi kiittää ja kumartaa.
Meitä nuoria (minäkin alle 60 vee) ei käytetä, meille ei puhuta, meidän kanssa ei keskustella, meiltä ei kysytä…mitään.
Vaalit tulevat…vaalit menevät…omaisuutta myydään, vaaleihin menee.
Entä sitten kun kaikki on myyty? Mitä me nuoremmat sitten teemme?
Aloitamme alusta, kun kaikki on ajettu alas?
En tiedä miten muualla Suomessa, mutta Tampereella…tehdään…mutta mitä?
Rakkaudesta ihmisyyteen, tulevaisuuteen, sitä me olemme, kommunistit.
Ei ole syytä tuhota kaikkea…kommunistien on tulevaisuus…ei sitä muuksi voi muuttaa!!!