14 posts / 0 new
Uusin kirjoitus
admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015
Pioneerit ja kommunistinen varhaiskasvatus

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Tapahtui monta vuotta sitten (varmaankin -80 luvun alkupuolella), Vallitun pioneerileiri.
Leiripäällikkönä oli Esa Hietikko (edesmennyt), minä sattumoisin päivystävänä ohjaajana, tuli illalla leirille sairaanhoitaja Pikonlinnasta.
Kertoi minulle, että on kadonnut potilas, jolla oli diabetes.
Kutsuin pillillä viheltäen (kuten aina oli tapana koolle kutsuttaessa) pilliin puhaltajan luokse kaikki leiriläiset.
Kerroin mitä oli tapahtunut ja lähdimme järjestäytyneesti etsimään metsästä potilasta.
Eräs pioneeri lopulta potilaan löysi, ja tiesi heti antaa suklaata, ja sitä pioneerit antoivatkin innostuneesti oikein suun täyteen.
Aikaa meni aika paljon potilaan etsimiseen, ettei koko yötä potilas olisi metsässä ollut ja joutunut vaaraan.
Yöllä osoittautui, että tämä oli meidän pioneerien perinteinen yövaellus, ja oli tietoisesti järjestetty (myös minulle yllätys).
Pioneeri on kansan asialle ”aina valmis”.
Sitä me olimme ja olemme edelleen.
Pioneereissa (tienraivaaja) oppii toimimaan luovasti, tilanteen mukaan.
Meillä on organisaattori (leiripäällikkö) joka jakaa hommat ja pitää kaikki langat käsissään, tekemättä mitään itse (paitsi organisoi), mutta johtaa orkesteria (ohjaajia), samoin me ohjaajat apuohjaajia.
Leiripäällikkö leirikokouksissa, aivan alkuun kuuntelee ideoita ja teemaa, mitä ja miten seuraava leiri.
Meillä ohjaajilla oli monta monituista leirikokousta, jossa me rakensimme leiriohjelman, ja työt jaettiin kaikille.
Kun ideoita tuli, leiripäällikkö kysyi miten teet ja mitä tarvitset ja keitä avuksi.
Kaiken paketin koossa piti leiripäällikkö, ja piti huolen että kaikille oli hommaa ja että ne myös suunniteltiin ja leiripäällikkö piti huolen että ne myös oli valmisteltu, ja toteutetaan.
jatkuu...

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Tapahtui monta vuotta sitten (varmaankin -80 luvun alkupuolella), Vallitun pioneerileiri.
Leiripäällikkönä oli Esa Hietikko (edesmennyt), minä sattumoisin päivystävänä ohjaajana, tuli illalla leirille sairaanhoitaja Pikonlinnasta.
Kertoi minulle, että on kadonnut potilas, jolla oli diabetes.
Kutsuin pillillä viheltäen (kuten aina oli tapana koolle kutsuttaessa) pilliin puhaltajan luokse kaikki leiriläiset.
Kerroin mitä oli tapahtunut ja lähdimme järjestäytyneesti etsimään metsästä potilasta.
Eräs pioneeri lopulta potilaan löysi, ja tiesi heti antaa suklaata, ja sitä pioneerit antoivatkin innostuneesti oikein suun täyteen.
Aikaa meni aika paljon potilaan etsimiseen, ettei koko yötä potilas olisi metsässä ollut ja joutunut vaaraan.
Yöllä osoittautui, että tämä oli meidän pioneerien perinteinen yövaellus, ja oli tietoisesti järjestetty (myös minulle yllätys).
Pioneeri on kansan asialle ”aina valmis”.
Sitä me olimme ja olemme edelleen.
Pioneereissa (tienraivaaja) oppii toimimaan luovasti, tilanteen mukaan.
Meillä on organisaattori (leiripäällikkö) joka jakaa hommat ja pitää kaikki langat käsissään, tekemättä mitään itse (paitsi organisoi), mutta johtaa orkesteria (ohjaajia), samoin me ohjaajat apuohjaajia.
Leiripäällikkö leirikokouksissa, aivan alkuun kuuntelee ideoita ja teemaa, mitä ja miten seuraava leiri.
Meillä ohjaajilla oli monta monituista leirikokousta, jossa me rakensimme leiriohjelman, ja työt jaettiin kaikille.
Kun ideoita tuli, leiripäällikkö kysyi miten teet ja mitä tarvitset ja keitä avuksi.
Kaiken paketin koossa piti leiripäällikkö, ja piti huolen että kaikille oli hommaa ja että ne myös suunniteltiin ja leiripäällikkö piti huolen että ne myös oli valmisteltu, ja toteutetaan.
jatkuu...

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

...
Monta vuotta myöhemmin, leiripäällikkö oli vaihtunut, ja toin mukaani kaksi innokasta nuorta teiniä.
Leirikokouksissa he esittivät hyvin valmisteltuja askartelujuttuja, ja odottivat todella kärsimättömästi ja innokkaasti leiriä.
Itse leirille tuli eräs ohjaaja (nainen) joka ei käynyt yhdessäkään leirin valmistelukokouksessa,
saneli leiripäällikölle mitä hän on suunnitellut, ja ohitti kylmästi (muun muassa ) nämä kaksi innokasta teinityttöä.
Pettyneinä huomasivat, ettei tämä tyly nainen aikonut ottaa edes kuuleviin korviinsa tyttöjen huolella valmistelemia askartelujuttuja, vaan sanoi, että tehdään kuten hän sanoo.
Vetosivat tytöt minuun ja leiripäällikköön, mutta ei auttanut, vaan tämä nainen jyräsi voimalla vain omat juttunsa, ja tuhosi ainakin kahden tytön toimimisen jatkossa pioneereissa ja koko vasemmistossa (nimittäin tiedän sen).
Tulevaisuus ja jatkuvuus on taitolaji.
Esa Hietikko oli hieno ja taitava organisaattori ja ihmistuntia, rauha hänen muistolleen.
Pioneerityö on arvokasta, jossa jokaisen kommunistin on hyvä olla mukana, tavalla tai toisella.
Sieltä alkaa kommunistinen varhaiskasvatustyö.
Sieltä alkaa yhdessä toimimisen taito, organisointi, toimiminen, kollektiivisuus, demokraattisen sentralismin aakkoset, luonnonsuojelu, ympäristön tuntemus, erätaidot, vasemmistolaisuus, solidaarisuuden tunto ja paljon muuta.
Olisi tärkeää, että pioneeritoimintaa tuetaan, toverit.
Lempäälän Puntalassa järjestetään leiri, Vallitun leiriä ei enää järjestetä.
Kihniön SKP:n osasto tapansa mukaan varmaan järjestää pioneerileirin.
Tapansa mukaan SKP:n Tampereen piiri ei osallistu mitenkään, eikä kannusta moiseen toimintaan.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Tällä jutullani haluan sanoa, että kuinka tärkeää on Pioneeritoiminta.
Kuinka Pioneeritoiminnassa saa oivaa käytännön "koulimista".
Kuinka organisoidaan, ja kuinka toimitaan yhdessä.
Kuinka opitaan tuntemaan toiset, sekä lapset että jo aikuiseksi varttuneet ja kuinka heidän kanssan toimitaan, yhdessä.
Se on oiva opinahjo.

Itse en enää voi enkä jaksa toimia Pioneereissa, vaikka haluja olisikin.
Tiedän, että tuo toiminta olisi yksi tärkeimmistä toimintamuodoista liikkeessämme.

Sillä on merkityksellinen kasvatustarkoitus, varsinkin ohjaajille.
Pioneerit nykypäivänä ei enää ole sellainen "No Pasaran" meininkiä kuten se oli joskus aikoinaan.
Mutta solidaarisuutta kyllä, kaveria/toveria ei jätetä, kyllä, ym....
Ohjaajat oppivat toimimaan ja organisoimaan, jota tarvitaan kommunistisessa liikkeessä.

Sellainen taito meiltä kom.liikkeeltä puuttuu mielestäni täysin.

Pioneereissa oppii kädentaitoja, luonnossaliikkumista ja luonnon tuntemusta, erätaitoja.

Näen huolestuttavassa määrin meidän kommunistien keskuudesa täydellistä kädettymyyttä, avuttomuutta, osaamattomuutta.
Kaupunkilaiset kaupungeissaan ovat sidottuja olemaan...kaupunkilaisia, jossa ei voi tehdä ja toimia, aina edes ollenkaan.
Kaupungeissa ei voi tehdä, eikä siihen ole edellytyksiä.
Kaupungit kahlitsee asukkaansa olemaan tekemättä mitään, paitsi jos on töitä.
Kapitalistin tarjoamaa työtä.

Toimettomuus surkastuttaa aivot herneen kokoiseksi...ja se näkyy myös toimettomissa ja lamautuneissa kommunisteissa.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Kaupungit ovat pahimmillaan kuin häkki, jossa asuu apinoita...
Olenko sitten kaupunkivihaaja?
En varsinaisesti.
Onhan tiede ja kehitys aika pitkälle lähtöisin kaupungeista.
Tosin terve järki aika usein maalta...
Toinen ei sulje toista.

Mitäpä sanoisi Marx?

Ihminen kehittää työtä ja työ ihmistä.
Toimettomuus ei kehitä millään muotoa ihmistä siis.

Ihminen on toimija.
Aktiivinen toimija.
Tekeminen ja toimiminen kehittää ihmistä ja sen ajattelua.
Siten se voi vuorovaikutteisesti myös vaikuttaa siihen ympäristöön missä on.
Toista ilman ei voi olla toista...

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: reino heiskanen

Varhaisnuorisotyössä olisi varmaan petraamisen paikka puoluetyössä. Poliittisen hajaannuksen myötä kärsi myöskin nuorisotyö. Pioneeriliitto ja piirit joutuivat usein irralleen puolueesta ja puolue piiriin kohdistettiin jopa vihamielistä asennetta. Seurasin tilannetta läheltä, kun erään pioneeriosaston toiminta pyöri pitkälti meidän perheen ympärillä ja toimesta. Isot leirit olivat piirin leirejä, mutta paikallisesti järjestettiin myöskin lyhyempiä leirejä, eri kylien voimin.Vaimo veti säännöllistä kerhotoimintaa, minä olin yleismies ja pidin huolta, että homma pelasi ja materiaali riitti. Varsinkin syksyisin kierrettiin kouluilla esittämässä 16 mm. koneilla sosialistisissa maissa valmistettuja nuorisofilmejä, salit olivat tupaten täynnä porukkaa. Vanhempien tyttöjen ympärille oli kasattu lauluryhmä Kuopion sollilaiset kävivät ohjaamassa ja Ahti Sonnisen tyttären poika opetti kitran saloja. Oli se huisketta muutaman kymmenen vuotta, sitten alkoivat muut haasteet toisaalla ja hajaannus taisi tuhota toiminnan, ei kai löytynyt kantavia voimia. Että sillälailla.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Niinpä niin reino heiskanen, ne "kultaiset ajat" jolloin ei ollut televisiota tai tietokoneita eivät palaa! Silloin tosiaan yksi filmiesitys tai Pelastusarmeijan kokous sai kansakoulun salin täyteen ihmisiä, mutta se aik on mennyt!
Sattuneesta syystä minullakin olisi kerrottavaa Petroskoissa pidetyistä pioneerileireistä ja siellä suoritetusta kommunistisesta mielen kasvatuksesta. Sitäkö Markku ja kumppanit haluatte tänne Suomeenkin?

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: reino heiskenen

En ole ollut pioneerien kasvatuksessa mukana missään sosialistisessa maassa, mutta meillä kä vieraana useamman maan pioneeri ja nuorisovaltuuskuntia, eivätkä he poikenneet suomalaisista nuorista käytökseltään, esittivät ohjelmiaan ja seurusteltiin tulkkien välityksellä, emme arvanneet edes Romanian tilannetta vierailun aikana. Suomessakin on ollut ajan saatossa kaikenlaisia poika- ja lastenkoteja, joten varmaan maailmalta löytty myöskin kaikkea.
Mutta jos pysytään suomessa ja varhaisnuorisotyössä, mitä pioneeritoimintakin on, tuntemani ja kokemani perusteella se on ollut erittäin viriiliä, virikkeitä antavaa,monipuolista toimintaa ja täysin Suomen lakien mukaista. Kävi meiltä vastavierailulla nuoria erimaissa, eikä hekään moittineet leirejään. Minun omiakin kävi kolmessa maassa, eikä pahaa sanaa sanoneet, vaikka kuukauden leirillä varmaan olisi jotakin huomanneet, tietenkin jotakin pientä on voinut olla, mutta ei kotiin tuomiseksi asti.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

PSillanpää: mitäs traumaattista sinulle tapahtui Petroskoissa?
Olen ollut useammallakin pioneerileirillä Neuvostoliitossa, ja muissa sos.maissa.
Katastrofeja ei ollut, vaan oli järjestetty erinomaisesti.
Olen ollut myös Suomessa 70 luvun alusta lähtien pioneerileireillä.
Ei yhdessä ainoassakaan ole ollut katastrofeja.
Onko sinun katastrofisi läskinpala Neuvostoleirillä?
Se on kulttuuria.
Suomessa 50 luvulla se oli kunniapala, jos sai.
Sillä sai energiabonusta.
Neuvostoliitossa junassa, kun kuljin, 80 luvulla, suomalaisena, tarjottiin läskillä silvottua leipää.
En ollut läskin ystävä, mutta söin. Venäläinen ei loukkaannu, mutta kun syöt tarjotun...saat toveruuden.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Markku Huhtala, ei minulle mitään muuta "katasrofia tapahtunut" Petroskoin reissuilla, sain vain omin silmin nähdä infran kurjuuden ja kuulla omin korvin siitä elintarvike- ja tavarapulasta mikä Neuvostoliiton loppuaikoina siellä vallitsi!
Pioneerileireistä vielä, varmaankin oli "hyvin järjestettyjä", kuten kaikki muutkin asiat Neuvosto-Karjalasta luettuna kerrottiin. Meillä kommunistit kantoivat huolta, ettei vain Partioleireillä opeteta sotataitoja, siellä pioneerileireillä ampumaharjoitukset oli normaaleja kuuluen ohjelmaan. Varmaankin sitä "rauhankasvatusta"?

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

PSillanpää:
Vai sotaharjoituksia Neuvostoliiton pioneerileireillä?
Miksi ei edes Suomessa olevat/asuvat entiset Neuvostokansalaiset eivät muista pioneerileireillä minkäänlaisia sotaharjoituksia eikä ampumakoulutusta?
Vieressäni istuu nytkin kuusikymppinen entinen Neuvostokansalainen, kysyin häneltäkin.
Eikä taatusti ole kommunisti, ei sinne päinkään.
Ei tarvitse paskaa jauhaa, eihän PSillanpää?
Pionerileirit olivat suuria lasten leirejä, joissa lapsilla oli mahdollisuus tehdä jaharrastaa kaikkia lapsille hienoja juttuja, joista Suomen lapset voivat vain uneksia.
Meillä Suomesta oli pioneereja eri leireillä delegaatioissa joka vuosi.
Joten kyllä on tullut nähtyä ihan itsekin.
Sinulla on PSillanpää täysin väärää tietoa jota sinulle syötetään, ja jos itse Neukuissa olet käynyt olet täysin sen mielikuvan lumoissa mitä haluat nähdä, ja mitä päähäsi on porvarimedioissa muokattu näkemään.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Olen itse ollut pioneeri toiminnassa ollut mukana vuodesta 1965.
Leireillä ollut mukana siis pienestä pitäen.
Leireillä meillä askarreltiin, leikittiin, laulettiin, opeteltiin puita ja kasveja, liikkumaan luonnossa, tuntemaan maamerkkejä, opeteltiin suuunnistamaan kartan ja kompassin kanssa, erätaitoja, yhdessäoloa, pitämään huolta toinen toisistamme periaatteella kaveria ei jätetä, ketään ei kiusata, hyväksyä erilaisuutta, suvaitsevaisuutta, ehdottomasti rauhan kasvatusta, maailmaa ilman sotia, toveruutta, vihdan tekoa, kädentaitoa, suojella luontoa, solidaarisuutta jne.
Aivan samoja juttuja kuin Neuvostoliitossakin pioneerileireillä.
Me Neuvostoliiton pioneerileireillä ja Neuvostoliitosta delegaatioita meillä Suomessa pioneerileireillä.
Jos olet PSillanpää ollut pioneerileireillä ihmettelen mitä leirejä ne ovat olleet.
Itse olen ollut leireillä vuodesta 1965, joten kokemusta on.
Ei kokemukseni eivät ole kuulopuheita eikä toisen käden tietoa.
Asuin Neuvostoliitossa pari vuotta, ja kokemusta ihan tavallisena ihmisenä siellä siitäkin.
Paskaa ei minun tarvitse puhua eikä keksiä mitään vaan ihan itse nähtyä ja koettua.
Entäpä sinä PSillanpää?
Kerro tarkemmin jos olet ollut Neukuissa pioneerileirillä ja nähnyt ampumaharjoituksia, kerro paikka ja leiri, varmaan ajankohtakin on sinulla selvillä?
Muille kommunisteille, olkaa hyvät ja kertokaa omista koemuksistanne sekä Neukuissa että Suomessa pioneereissa.

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Olen ollut vuonna 1976 Tsekkoslovakiassa elokuussa, Sidnossa.
Se oli kansainvälinen leiri, suuri sellainen erään tekojärven rannalla, lähellä Unkarin rajaa.
Valtuuskuntia oli eri puolilta Eurooppaa.
Sielläkin, me tutustuimme ri maihin ja kulttuureihin.
Leikkien ja laulujen kautta.
Pelasimme jalkapalloa, jossa me Suomalaiset olimme lähinnä "imureina"...
Pingistä pelasimme, erilaisia kilpailuja jne.
Silläkin tavoin tutustuimme erikulttuureihin ja kansoihin.
Ennakkoluulot karisevat, ja ystävyys vahvistui.
Kuinka sotaa voi käydä ystävää vastaan?
Sitä meille opetettiin.
Porvareita ei näkynyt, kutsuistakaan huolimatta.
Sota ja väkivalta kuuluu kapitalismiin.
Sota on bisnestä.
Yhteiselo, rauhanomainen rinnakkaiselo, sitä sosialismissa opetettiin, ja vasemmistossa, pioneereissa jne.
Aina, joka päivä, niin meillä Suomen pioneereissa että Neuvostoliitossa(kin), joka päivä, kyllästymiseen saakkakin rauhan kasvatusta.
PSillanpää, tätä tuskin sinun päähäsi mahtuu.
Sosialismi on ihan muuta kuin kuvittelet, tai mitä porvari, joka on valmis tekemään aivan mitä tahansa jotta sosialismia ei tule, minnekään päin maailmaa, propagoi joka päivä puppua tuutin täydeltä.
Me kommunistit prpagoimme aivan samoin sosialismin puolesta, mielellään joka päivä.
Kahden ideologian välistä taistelua käymme, joka päivä, muita ideologioita ei ole, variaatioita voi olla, mutta vain jompaa kumpaa ideologiaa silti...

admin
Offline
Last seen: 2 months 3 weeks sitten
Joined: 05.08.2015

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Markku Huhtala, minä vain kerron sen mitä minun Petroskoissa syntynyt ja kasvanut neuvostokansalainen kertoi minulle. Pioneerileirillä harjoiteltiin näytelmää, jossa urhea Kuuban kansa torjui amerikkalaisen impperialistin hyökkäysen ja hän joutuikin näyttelemään hyökkääjää! Siitä hänelle jäi trauma, jota vielä lähes kuusikymppisenä muistelee. Hän ainakin leirin aikaan joutui/sai ampua sotilaskiväärillä. Erätaitojen harjoittelu on minunkin mielestäni ok, mutta ei niihin kuulu sotilasaseet.
Muuten Markku, minä en ole ollut sen enempää pioneeri-/partioleirillä, mutta usein aikuisena sotilasleireillä erilaisia harjoituksia tekemässä!
Markku, me molemmat tulemme "uskossamme autuaaksi", mutta kommunismilla ei ole viime aikoina ollut paljon kysyntää.

Paikalla olevat käyttäjät

There are currently 0 users online.

Uudet käyttäjät

  • helena-rantasuo
  • soderholmsatu
  • rikutoi
  • antti.sointula
  • makinensanteri04