Alkuperäinen kirjoittaja: tapio tukiainen
Filosofinen maailmankatsomus on luonteeltaan luokkakantainen, voi sanoa puoluekantainen. Mitä filosofise maailmankatsomuksen puoluekantaisuus merkitsee? Se merkitsee ennenmuuta kuulumista jompaankumpaan filosofiseen puolueeseen ja näillä tarkoitan materialismiin tai edealismiin. Niiden välillä heijastuu taistelu ennenmuuta yhteiskuntakehityksen edistyksellisten ja vanhoillisten tendenssien välillä olevista ristiriidoista.
Materialismi on erottamattomassa yhteydessä tieteen kehitykseen ja sovittamattoman vastakohtainen uskonnolliselle maailmankäsitykslle. Idealismi on päinastoin puoleataan oppositiossa materialististen luonnontiedettä vastaan ja suoranaisesti tukee välillisesti tai välittömästi uskontoa.
Materialistinen filosofian puoluekantaisuus ilmenee siinä, että se noudattaa johdonmukaisesti materialismin periaatteita ja vastustaa leppymättömästi kaikkea siitä poikeavaa, kaikkia idealismille tehtyjä myönnytyksiä.Tämän materialistisen linjan johdonmuksinen noudattaminen on täydellisesti tieteen ja vallankumouksen yhteiskunnallisen käytännön etujen mukaista.
Yhteiskunan historiassa luokkataistelu saa ilmauksen maailmankatsomusten välisessä kamppailussa. Erityisen tärkeäksi tämä muodostuu murriskausissa. Edistyksen ja taatumuksen voimien välinen kamppailu kärjistyy silloin jyrkästi, ei ainoastaan politiikanja talouselämän, vaan myös ideologian ja filosofian alalla.
Alkuperäinen kirjoittaja: tapio tukiainen
Filosofinen maailmankatsomus on luonteeltaan luokkakantainen, voi sanoa puoluekantainen. Mitä filosofise maailmankatsomuksen puoluekantaisuus merkitsee? Se merkitsee ennenmuuta kuulumista jompaankumpaan filosofiseen puolueeseen ja näillä tarkoitan materialismiin tai edealismiin. Niiden välillä heijastuu taistelu ennenmuuta yhteiskuntakehityksen edistyksellisten ja vanhoillisten tendenssien välillä olevista ristiriidoista.
Materialismi on erottamattomassa yhteydessä tieteen kehitykseen ja sovittamattoman vastakohtainen uskonnolliselle maailmankäsitykslle. Idealismi on päinastoin puoleataan oppositiossa materialististen luonnontiedettä vastaan ja suoranaisesti tukee välillisesti tai välittömästi uskontoa.
Materialistinen filosofian puoluekantaisuus ilmenee siinä, että se noudattaa johdonmukaisesti materialismin periaatteita ja vastustaa leppymättömästi kaikkea siitä poikeavaa, kaikkia idealismille tehtyjä myönnytyksiä.Tämän materialistisen linjan johdonmuksinen noudattaminen on täydellisesti tieteen ja vallankumouksen yhteiskunnallisen käytännön etujen mukaista.
Yhteiskunan historiassa luokkataistelu saa ilmauksen maailmankatsomusten välisessä kamppailussa. Erityisen tärkeäksi tämä muodostuu murriskausissa. Edistyksen ja taatumuksen voimien välinen kamppailu kärjistyy silloin jyrkästi, ei ainoastaan politiikanja talouselämän, vaan myös ideologian ja filosofian alalla.
Alkuperäinen kirjoittaja: reino heiskanen
Tapio Tukiainen 24.07-15. Juuri näin Tapio. Idealismia ei voida oikein pitää tieteenäkään, mutta jos vähän annetaan periksi, niin puhuttakoon: uskomus tieteistä, kuten jumaluusoppikin. Aina, kun inminen/tutkija tutkii jotakin konkreettista on kysymyksessä materia, olkoon se sitten vaikka mustaa ainetta, avaruutta, ilmaa, planeettoja, tai sitten täällä Telluksella pienen pieniä ötököitä, mutta materiaa kuitenkin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Vanha Masi
Usko ei reino ole tiedettä vaan uskoa. Jos väität uskoa tieteeksi et ole vielä ymmärtänyt sanan usko merkitystä.
Uskossa uskotaan johonkin jota ei aina tai koskaan pystytä todistamaan inhimillisin keinoin mutta uskotaan silti.
Hyvänä esimerkkinä on kommunisti joka uskoo edelleen kommunismiin vaikka sitä on testattu suurillakin joukoilla koeihmisiä niin koskaan se ei ole tuottanut hyvää tulosta jota alkuun oltiin lupaamassa.
Tuo osoittaa kommunismin olevan vain uskonto muiden uskontojen joukossa ilman mitään tieteellistä pohjaa eli kuten muutkin uskonnot.
Uskonnossa pitää vain olla lujana uskossa ja kaikki on mennäkseen miten menee.
Jos joskus vahingossa menee paremmin niin usko sen kun lujittuu eikä todellisuutta enää ole helppoa nähdä.
Alkuperäinen kirjoittaja: reino heiskanen
Vanha Masi 30.07-15. En arvannutkaan, että Masissa on filosofinkin aineksia, tosin en minäkään ole väittänyt uskontoa tieteeeksi, mutta jouhevana miehenä en lähde kinaamaan, vaan sanoin, että jos vähän joustetaan, niin sanottakoon uskontoa tutkivia ulottuvuuksia "uskomus tieteeksi".
Tuosta loppukirjoituksestasi huomaan, että et ole lukenut Marxin tuotantoa, etkä paljon jälkimarxilaitakaan tuotantoa, siksi oppi sosialismista tuntuu sinusta uskomukselta, mutta ei se mitään, "karavaani kulkee ja koirat haukkuvat". Sosialismin kannattajat ovat täysin realistaja ja realismi perustuu tieteelliseen näkemykseen yhteiskunnallisesta kehityksestä kautta aikain ja avain sana on dialektiikka mikä on mukana jokaisessa ajassa ja tapahtumassa, lykäten kehitystä eteenpäin kohti sosiaklismia.
Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies
Ei uskonnon harjoitus ole tietystikään mistään kotoisin, koska mitään jumalaolentojakaan ei ole. Silti jotkut hakevat perusteluita jopa poliittisille ratkaisuille uskonnoista. Jotenkin on sairasta, että tuollainen voi jatkua naurunalaiseksi tulematta. Samoin media erittäin helposti hakee selityksiä nimenomaan ihmisjoukkojen ”uskonnollista” käsityksistä vaikka jonkun maan väestöstä vain kourallinen todellisuudessa uskoo tuonpuoleiseen.
Hindut ovat pyhittäneet lehmän.
Uskontojen todellinen vitsaus on siinä, että ihmiset eivät tiedosta, että ihmisten on yritettävä ihan itse ja porukalla hallita näitä maanpäällisiä yhteiskuntia tietysti luonnon antamissa puitteissa. Ihmisrotu on omine ajatuksineen yksin. Ei ole mitään kohtaloa tai 1000-vuotista valtakuntaa.