Terveyserot kasvaneet viime vuosina

Home >> Foorumit >> Artikkelikeskustelut >> Terveyserot kasvaneet viime vuosina

1 post / 0 new

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

09.10.2015 - 10:42

admin

Offline

Last seen: 1 week 2 days sitten

Joined: 05.08.2015

Terveyserot kasvaneet viime vuosina

THL:n Jukka Kärkkäisen mukaan ihmisen sairastavuus ja myös kuolleisuus ovat tiukasti sidoksissa sosioekonomiseen asemaan.

Article:

Terveyserot kasvaneet viime vuosina

Ylhäällä

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Paikalla olevat käyttäjät

There are currently 0 users online.

Uudet käyttäjät

Toni Kangas
Elina Rodriguez
Kososka
tommi.virtanen95
Jvhalme

MAINOKSIA

Aktiiviset keskustelut

Yleistuki vai yleistetty kurjuus? – Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen
Imperialismia vastaa nousussa uusi järjestäytynyt vastarintaliike
Ole Greta Thunberg!
Uusi tutkimus paljastaa; Suomella erityinen vastuu liito-oravasta
Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?

Lisää

Moksis

Uusimmat foorumin aiheet

Yleistuki vai yleistetty kurjuus? – Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen
Imperialismia vastaa nousussa uusi järjestäytynyt vastarintaliike
Ole Greta Thunberg!
Uusi tutkimus paljastaa; Suomella erityinen vastuu liito-oravasta
Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?

Lisää

Pääkirjoitukset

Kapitalismi Sotii: Kuka Määrää Rauhan?

JP (Juha-Pekka) Väisänen elokuu 28, 2025

Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.

Vieläkö se Tiedonantaja ilmestyy?

JP (Juha-Pekka) Väisänen heinäkuu 14, 2025

Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.

Lähtisitkö kanssani järvelle?

JP (Juha-Pekka) Väisänen kesäkuu 5, 2025

Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”

Viimeisimmät artikkelit

Antero Holmila ja Marko Tikka (oikealla) piirsivät kuvan ajasta, 60- ja 70-luvuista, jolloin media ja politiikka olivat erottamattomasti kietoutuneet yhteen. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Teoria Uutiset

Kun Yle ja yliopisto kohtasivat luokan

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

04.09.2025

Miksi työväenluokan historiaa käsitellään akateemisesti, mutta harvoin työväen keskuudessa? Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetty seminaari paljasti, kuinka Yleisradion ja yliopistojen kulttuurinen perintö kietoutuu tiiviisti poliittiseen vallankäyttöön – mutta samalla etääntyy niistä, joiden elämästä se kertoo. Kun tutkijat puhuvat luokasta, kuka todella kuuntelee? Keskustelu toi esiin ristiriidan: työväenliikkeen analyysi tapahtuu yhä useammin korkeakoulutettujen kesken, samalla kun työläisten ääni jää kuulumattomiin. Aikana, jolloin media ja koulutus ovat jälleen poliittisen paineen alla, on syytä kysyä, kenelle historia kuuluu – ja kuka saa määritellä sen merkityksen.

Arja Turunen vertailee kolmea hyvin erilaista lehteä – Uusi Nainen, Suomen Nainen ja Me Naiset. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen.

Teoria Uutiset

Samat kannet, eri maailmat – naistenlehdet 60- ja 70-lukujen tasa-arvotaistelussa

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

04.09.2025

Näyttivätkö kaikki naistenlehdet samalta 1960–1970-luvuilla – vaikka niiden sanoma palveli eri luokkia? Tamperelaisessa Työväki ja media -seminaarissa dosentti Arja Turunen nosti esiin yllättävän havainnon: vaikka suomalaiset naistenlehdet olivat ideologisesti kaukana toisistaan, niiden ulkoasu muistutti toisiaan hämmentävän paljon. Vasemmistolainen Uusi Nainen vaati rakenteellisia uudistuksia työväenluokan naisten aseman parantamiseksi, kun taas porvarillinen Suomen Nainen puolusti perinteisiä rooleja ja yksilön vastuuta. Kaupallinen Me Naiset liukui näiden välillä, myyden tasa-arvoa muodin ja kulutuksen kautta. Turusen puheenvuoro osoitti, että lehdet eivät olleet vain viihdettä – ne olivat luokkien välinen taistelutanner, jossa työväen ääni kamppaili näkyvyydestä pääoman hallitsemassa julkisuudessa. Kun nykykeskustelu tasa-arvosta ja oikeudesta itse määritellä oma sukupuoli käy yhä kiivaampana, on aika kysyä: kenen ääni kuuluu, ja kenen kokemukset eivät pääse lehtien sivuille?

SKP:n puheenjohtaja Tiina Sandbergin mukaan hallituksen budjetti ei ole pelkkä talousarvio vaan ideologinen kannanotto. Kuva: Toivo Koivisto.

Politiikka Uutiset

Budjetti puhuu pääomalle – työväenluokka ulkona keskustelusta

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

04.09.2025

Työväenluokalla on sanottavaa – ja tarve tulla kuulluksi. Mutta Orpo–Purran hallitus ei kuuntele, eikä sen budjetti puhu ihmisille vaan pääomalle. Syksyn budjettiriihi osoittaa, miten julkiset palvelut, sosiaalinen asuminen ja kuntien rahoitus alistetaan markkinoiden logiikalle, samalla kun asevarusteluun löytyy miljardeja. Ara-järjestelmän alasajo ja asumistukien leikkaukset eivät ole yksittäisiä toimenpiteitä vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa yhteiskunnan vastuu siirretään yksityisille toimijoille. SKP:n puheenjohtaja Tiina Sandbergin mukaan Orpo-Purran uusi budjetti luo luokkaeroja. Kommunistit rakentavat vaihtoehtoa, jossa resurssit palvelevat ihmisiä, eivät pääomaa.

Ulkomaat

Ranskan kommunistinuoret: Sota ei ole meidän – vaan pääoman!

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

28.08.2025

Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.

Kotimaa Uutiset

Suomalainen asebisnes kytkeytyy Gazan pommituksiin

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

28.08.2025

Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.

Kotimaa

”Kone lähtee vasta kun se pysyy taivaalla” – Ari Hautalan tarina työstä, liitosta ja pääoman puristuksesta

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

28.08.2025

Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?

Kulttuuri

Metsä nauraa meille – ja hyvä niin

JP (Juha-Pekka) Väisänen -

28.08.2025

Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.

Kauppa

Tiedonantajan tilaus

Oi niitä aikoja!

Pääoma ja ideologia

Header menu

Ostoskori

Paikalla olevat käyttäjät

Uudet käyttäjät