Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta kommunistien kirjapainojen hävityksestä, kommunistien tai sellaisiksi epäiltyjen pahoinpitelyistä, murhista ja kyydityksistä Neuvostoliittoon, kunnanvaltuustojen puhdistamisista vasemmistolaisista ja työväentalojen sulkemisista.Nämä tapahtumat tulisi kommunistien muistaa Stalinin ajan vainoja muistellessamme ja niissä rypiessämme.
Sonkajärveläinen sosialidemokraattien kunnanvaltuutettu Heikki Timonen kyydittiin kesäkuussa 1930.Sen jälkeen Sonkajärvellä Lapuan liikettä edustanut Suomen Lukko-järjestö organisoi 18. elokuuta ns. kansalaiskokouksen ja seuraavana päivänä sen valitsemat kaksi edusmiestä painostivat kunnanvaltuuston kokousta läsnäolollaan. 23.9.1930 ilmestyneessä Suomen sosialidemokraatti-lehdessä kerrottiin kunnantalon pihalla hyrisseen tuolloin myös kauppias Kaarakaisen Nash-merkkisen henkilöauton, jolla Timosen kyyditys oli suoritettu.
Suora kyydityksellä pelottelu johtikin siihen, että kokouksessa kaikki neljä vasemmistolaista valtuutettua pyysi eroa.Heidän joukossaan kaksi itsensä sosialidemokraateiksi ilmoittanutta. Yksi kommunistivaltuutettu oli pyytänyt eroa aiemmin.Eron pyyntöihin suostuttiin yksimielisesti.
Kunnanvaltuuston puhdistamisen jälkeen Suomen Lukon paikallisosaston tulilinjalle tulivat työväentalot. Sonkajärvellä työväentalojen sulkemista vaatinut ponsi hyväksyttiin samassa kokouksessa kuin kunnanvaltuuston kommunistivaltuutetuille esitetty erovaatimuskin.Ponnessa ei eritelty kommunistisia ja sosdem työväentaloja. Niiden nähtiin yhtä lailla vaarantavan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden paikkakunnalla.
Tapio Huttulan selvityksen mukaan 13.9.1930 suljettiin maaherran päätöksellä Sukevan työväenyhdistyksen ja Kauppilanmäen työväen ja pienviljelijöiden toimitilat. Kommunistisina pidettyjen työväentalojen sulkemista eivät sosdemit nousseet vastustamaan. Kuitenkin viranomaisten sulkemiselta välttynyt sosdemien Sonkajärven työväentalo poltettiin maan tasalle 4.12.1931.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta kommunistien kirjapainojen hävityksestä, kommunistien tai sellaisiksi epäiltyjen pahoinpitelyistä, murhista ja kyydityksistä Neuvostoliittoon, kunnanvaltuustojen puhdistamisista vasemmistolaisista ja työväentalojen sulkemisista.Nämä tapahtumat tulisi kommunistien muistaa Stalinin ajan vainoja muistellessamme ja niissä rypiessämme.
Sonkajärveläinen sosialidemokraattien kunnanvaltuutettu Heikki Timonen kyydittiin kesäkuussa 1930.Sen jälkeen Sonkajärvellä Lapuan liikettä edustanut Suomen Lukko-järjestö organisoi 18. elokuuta ns. kansalaiskokouksen ja seuraavana päivänä sen valitsemat kaksi edusmiestä painostivat kunnanvaltuuston kokousta läsnäolollaan. 23.9.1930 ilmestyneessä Suomen sosialidemokraatti-lehdessä kerrottiin kunnantalon pihalla hyrisseen tuolloin myös kauppias Kaarakaisen Nash-merkkisen henkilöauton, jolla Timosen kyyditys oli suoritettu.
Suora kyydityksellä pelottelu johtikin siihen, että kokouksessa kaikki neljä vasemmistolaista valtuutettua pyysi eroa.Heidän joukossaan kaksi itsensä sosialidemokraateiksi ilmoittanutta. Yksi kommunistivaltuutettu oli pyytänyt eroa aiemmin.Eron pyyntöihin suostuttiin yksimielisesti.
Kunnanvaltuuston puhdistamisen jälkeen Suomen Lukon paikallisosaston tulilinjalle tulivat työväentalot. Sonkajärvellä työväentalojen sulkemista vaatinut ponsi hyväksyttiin samassa kokouksessa kuin kunnanvaltuuston kommunistivaltuutetuille esitetty erovaatimuskin.Ponnessa ei eritelty kommunistisia ja sosdem työväentaloja. Niiden nähtiin yhtä lailla vaarantavan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden paikkakunnalla.
Tapio Huttulan selvityksen mukaan 13.9.1930 suljettiin maaherran päätöksellä Sukevan työväenyhdistyksen ja Kauppilanmäen työväen ja pienviljelijöiden toimitilat. Kommunistisina pidettyjen työväentalojen sulkemista eivät sosdemit nousseet vastustamaan. Kuitenkin viranomaisten sulkemiselta välttynyt sosdemien Sonkajärven työväentalo poltettiin maan tasalle 4.12.1931.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju
Juuassa kyydittiin vasemmistolaisena tunnettu kunnan kasööri Kerttu Heinonen. Osa muiluttajista oli koulukavereita Nurmeksesta. Nurmes oli tärkeä etappipaikka Pohjanmaalta tuleville kyydityksille ja paikalliset suojeluskuntalaiset Esa Kauppisen johdolla hoitivat reittiä rajalle.
Heinosen kohdalla oli äkkinäisiä kyytimiehiä liikkeellä ja luulivat Gutzeitin rajaa valtakunnan rajaksi. Niinpä hän osautui Suomen puolella rajavartioston käsiin.
Muiluttajat selvisivät ilman tuomiota, mutta Kerttu Heinonen tuomittiin tekaistun syytteen nojalla vankilaan.