Kapinan kipinää Pirkanmaan sosiaalifoorumissa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 21/2007.

Toista kertaa yhdessä Mahdollisuuksien torin kanssa järjestetty Pirkanmaan sosiaalifoorumi meni useita askelia eteenpäin. Järjestäjien ja osanottajien määrä kasvoi, samoin kasvoi tapahtuma tavoitteiltaan ja sisällöltään.

Projektisihteeri Hannele Tiitto kertoo, että tapahtumat keräsivät yhteensä lähemmäs 2500 osanottajaa, tapahtumajärjestäjiä ja näytteilleasettajia oli noin 80.

– Ilmastonmuutos, köyhyys ja tuloerot sekä työelämän murros olivat foorumin isoja asioita. Olen iloinen, että myös paikalliset asiat etenivät. On toiveita, että polkupyöräilyn edellytykset paranevat Tampereella ja Reilun kaupan hankinnat ovat tulossa valtuustokäsittelyyn, kertoo Hannele Tiitto.

Mahdollisuuksien torilla kerrottiin, että Tampere ryhtyy Unicef-kaupungiksi, ja alkaa tukea tansanialaisen ystävyyskaupunkinsa Mwanzan kouluolojen edistämistä.

Työväenmuseo Werstas mainioine tiloineen vakiinnutti paikkansa tapahtumien pitopaikkana, erityisesti Väinö Linnan aukiolla sijaitseva museon sisäpiha muodostui vilkkaaksi tapahtumapaikaksi.

– Mielestäni tämänvuotisessa sosiaalifoorumissa oli selkeää laadullista kehitystä. Vaikka ay-liikkeen edustus oli vähäinen, olen iloinen että SAK:n paikallisjärjestö tuli mukaan järjestämällä prekariaattitapahtuman. Muissa maissa ay-liike on näyttävästi mukana sosiaalifoorumiliikkeessä, mutta Suomessa osallistuminen on ollut hyvin vaisua, sanoo yksi Pirkanmaan sosiaalifoorumin vastuuhenkilöistä, tutkija Marko Ulvila.

Luonto, viljely ja kotitaloudet uhattuina

Itsekin ilmasto- ja muihin ympäristökysymyksiin perehtyneenä Marko Ulvila on ilahtunut sosiaalifoorumissa käydyn ilmastokeskustelun syvällisyydestä.

– "Muutetaan politiikka – ei ilmastoa" oli hyvä tunnus, jonka ympärillä käytiin rakenteisiin pureutuvaa keskustelua. Toivon, että ensi vuonna ay-liike on näyttävämmin mukana. Erityisesti julkisen alan alipalkatuille työntekijöille sosiaalifoorumi on mainio paikka kohdata ja viedä asiaansa eteenpäin, sanoo Marko Ulvila.

Ilmastotapahtumassa puhuneet YK-liiton entinen pääsihteeri Hilkka Pietilä ja filosofi Ville Rantanen kytkivät ilmastonmuutoksen vahvasti politiikan rakenteisiin.

– Kulutusmarkkinat ovat hävittämässä sekä viljelytalouden että kotitalouden, jotka pyritään kytkemään täysin kulutuksen epäitsenäisiksi yksiköiksi. Eteen tulee kamppailu myös kotitalouksien autonomian puolesta, varoitti Hilkka Pietilä.

Ville Rantanen analysoi kaikkia tähänastisia yhteiskuntarakenteita, pitäen nykyistä kapitalismia kaikkein pahimpana luonnon ja elinympäristön kannalta.

– Jokainen sivilisaatio, aiempi sosialismi mukaan lukien, on hävittänyt valtavat määrät alkuperäistä luontoa. Muissa yhteiskuntajärjestelmissä voidaan kuitenkin valita, tuhotaanko vai säilytetäänkö luontoa, mutta kapitalismi tuhoaa luonnon voidakseen toimia. Siksi valintani on sosialismi, sanoi Ville Rantanen.

Esimerkkinä todella kovasta kapitalismista tutkija Tapio Bergholm kertoi yhdysvaltalaisesta kauppajätistä Wal-Martista, joka luo omat lakinsa, sopimuksensa ja kulutuskulttuurinsa. Ilmiöstä kirjan kirjoittanut Bergholm luonnehti Wal-Martia monella tapaa vastenmieliseksi ilmiöksi.

– Vaikka Wal-Mart on pitänyt USA:n inflaation kurissa ja tarjonnut tavaraa köyhille halvalla, se on myös tuottanut ja ylläpitänyt köyhyyttä. Yrityksen palkkapolitiikka on osaltaan vaikuttanut siihen, että köyhiä riittää USA:ssa. Kyse on uudenlaisesta kapitalismista, joka suhtautuu ay-liikkeeseen totaalisen kielteisesti, sanoi Bergholm.

Köyhyys näivettää myös demokratiaa

Suomalaista köyhyyttä pohdittiin kahdessa foorumin tilaisuudessa. Amnestyn tapahtumassa ruodittiin köyhyyden vaikutusta ihmisten taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin. Demokraattisen sivistysliiton ja Demokraattisen naisverkoston tapahtumassa kysyttiin, kyteekö köyhien kapina.

– Suomessa oli viime vuoden aikana 600 000 köyhää, eli ihmistä joiden tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Tämä on jo hälyttävää, mutta vielä pahempaa on, että lapsiperheiden osuus köyhien joukossa on kasvanut. Alimitoitettu ja tilkkutäkkimäinen perusturva ylläpitää tätä köyhyyttä, sanoi aiheesta alustanut sosiaalityön professori Jari Heinonen.

Hän muistutti SKP:n perusturva-aloitteesta, joka takaisi jokaiselle vailla riittäviä työtuloja tai sosiaalietuuksia vailla olevalle 800 euron perusturvan yhdeltä luukulta.

Vaikka hallitus lupaa vain rippusia asian korjaamiseksi ja esimerkiksi Sitran yliasiamies Esko Ahon mukaan ei pitäisi puuttua perusturvan tasoon ja rakenteeseen lainkaan, on perusturvan yhtenäistäminen ja tason nostaminen Heinosen mukaan välttämätöntä köyhyyden voittamiseksi.

– Köyhyydellä ja syrjäytymisellä on haitalliset vaikutukset myös demokratiaan, sillä äänestysaktiivisuus on laskenut vallankin köyhien keskuudessa ja erityisesti lähiöissä. Jos köyhät unohdetaan politiikassa ja siirrytään kohtalaisen hyvinvoivan keskiluokan äänten kalasteluun, tilanne pahenee entisestään, arvioi Heinonen.

Sosiaaliturvan taso on romahtanut

Vaikka erilaista kansalaisaktiivisuutta ilmenee köyhienkin keskuudessa, ei merkkejä mistään yhtenäisestä kapinasta ole näkyvissä. Tätä mieltä oli myös Tampereen ev.lut. seurakuntien yhteiskunnallisen työn johtaja, pastori Ilkka Hjerppe.

– Köyhien joukko on niin kirjava, että köyhyys ei ole mikään yhdistävä ja toimintaan johtava tekijä. Monet näyttelevät hyvinvoivaa velkarahalla, joutuen yhä pahempaan kierteeseen taloudellisesti ja inhimillisesti. Diakoniatyössä olen kohdannut paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet elämänhallintansa täysin, sanoi Ilkka Hjerppe.

Hän kritisoi suomalais-kristillisessä kulttuurissa tunnettua ohjetta, jonka mukaan köyhän pitää olla nöyrä. Väärä nöyryys johtaa vain entistä pahempaan ahdinkoon. Hjerppen mukaan rikkaat voisivat vuorostaan opetella nöyryyttä, joka olisi vastakohta nykyiselle itsekkyydelle ja ahneudelle.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton näkökulman foorumiin tuonut Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä muistutti huikeasta pudotuksesta, joka sosiaaliturvassa on tapahtunut noin15 vuodessa.

– Jos sosiaaliturva nostettaisiin nyt vuoden 1993 tasolle, se tarkoittaisi 30 prosentin korotusta etuuksien tasoon. Jos on varaa alentaa jatkuvasti veroja, pitäisi olla varaa myös perusturvan tason korottamiseen, sanoi Tarja Västilä.

Eikä nykymeno tyydy vain köyhien sosiaaliturvan alentamiseen, se myös kiertää turvaan liittyvää lainsäädäntöä. Esimerkkinä hän mainitsi vammaisten kuljetuspalvelut.

– Vaikka kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus eli se on taattava kaikissa oloissa, kiertävät kunnat siinäkin vastuutaan. Keinona ovat erittäin huonosti toimivat kimppakyydit, jolloin iso osa myönnetyistä etuuksista jää käyttämättä.

Västilän mukaan valtaosa liiton jäsenistä on iäkkäitä monivammaisia, jotka ammattitautien ja sairauksien kautta ovat maksaneet kalliin hinnan yhteiskunnan rakentamisesta.

– Silti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kieltäytyi viime syksynä ottamasta vastaan liittomme lähetystöä, joka halusi muistuttaa päättäjiä hoitotakuun heikosta toteutumisesta, sanoi Tarja Västilä.

Köyhien pitää verkostoitua

Keskustelussa Jari Heinonen totesi, että köyhien asia ei ole nyt yhteiskunnan esityslistalla, mutta se pitää nostaa päivänpolitiikkaan. Tapahtuman osanottajien mielipide oli, että köyhien asia ei saa jäädä vuodeksi odottamaan seuraavaa sosiaalifoorumia, vaan toimintaa pitää jatkaa välittömästi.

Jonkin tyyppistä köyhien verkostoitumisen Pirkanmaalla käynnistävää foorumia ryhdytään valmistelemaan. Sen koollekutsujiksi valittiin pitkäaikaistyöttömät Ahti Heinonen Ylöjärveltä ja Juhani Brander Tampereelta.

HANNU OITTINEN